Yritystukien pitää varmistaa liiketoiminnan jatkuminen ja työllisyys

Koronaepidemia ja sen edellyttämät rajoitustoimet ovat aiheuttaneet yrityksille ja kansantaloudelle poikkeuksellisia tappioita. Sen takia on ollut perusteltua ottaa käyttöön erilaisia tukitoimia, jotta mahdollistetaan talouden nopea elpyminen kriisin jälkeen ja ehkäistään työttömyyden pitkittyminen. 

Yritystukien suhteen pitää kuitenkin olla kriittinen. Veronmaksajien rahat on pyrittävä käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti. 

Kansantalouden ja palkansaajien näkökulmasta tärkeintä on turvata yritysten liiketoiminnan jatkuvuus ja työllisyys. Yritysten pelastaminen on keino tähän, mutta se ei ole yritystukien varsinainen tavoite. 

Tavoitteena kustannustehokas tuki

Julkisen talouden kannalta lähtökohtaisesti halvimpia keinoja ovat lainat, lainatakaukset, maksuaikojen pidentäminen ja oman pääoman ehtoinen rahoitus. Nekään eivät tietysti ole ilmaisia.

Lainoihin liittyy vaikeasti ennakoitavia luottotappioita ja pääomituksessa voi lopulta jäädä käteen rahan vastineena vain arvottomia osakkeita. 

Tarvitaan myös suoria tukia yrityksille. Suorat tuet ovat veronmaksajille kaikkein kalleinta tukea, joten niiden suhteen pitää olla erityisen tarkka. 

Yritystukien kohdentaminen on vaikeaa, koska tukea pitää antaa nopeasti ja siksi puutteellisin tiedoin. Tuki on perusteltu vain silloin, kun se on välttämätön ja riittävä ehto työpaikkojen turvaamiselle tai sillä saadaan muuta hyvää, esimerkiksi tuottavuuskasvua. 

Tuki on kansantalouden kannalta tarpeeton tulonsiirto yrityksen omistajille, jos yritys pärjää ja kykenee työllistämään samalla tavalla myös ilman tukea. Tuesta ei ole kansantaloudelle hyötyä myöskään silloin, jos yritys menee nurin tuesta huolimatta. 

Toisaalta vaikka tuki olisi välttämätön ja riittävä pelastamaan työpaikat, se saattaa silti olla virhe, jos tukisumma nousee kohtuuttoman korkeaksi suhteessa pelastettavien työpaikkojen määrään. Tukien kohdentaminen on siis vaikeaa.

Yritystukia voi kohdentaa monin tavoin 

Yksi vaihtoehto on jakaa tukea kaikille yrityksille tasaisesti, esimerkiksi alentamalla työnantajamaksuja. Toteutettu työnantajan työeläkemaksun alentaminen 2,6 prosenttiyksiköllä vuoden loppuun asti on tästä yksi esimerkki.

Se on kuitenkin kallista ja tehotonta tukea, koska se jakautuu kaikille yrityksille. Vaikeuksissa olevan yrityksen näkökulmasta 2,6 prosenttiyksikön alennus työnantajamaksuihin ei ole paljon. Kokonaisuutena toimi on silti kallis – noin 900 miljoonaa euroa – koska hyöty menee kaikille yrityksille. 

Tässä yksittäistapauksessa lopullinen hintalappu julkiselle taloudelle jää kuitenkin pieneksi, sillä alennus kompensoidaan tulevina vuosina korotettuina eläkemaksuina. 

Toinen vaihtoehto on kohdistaa tukea suoraan hädässä oleville yrityksille. Lomautusten nopeuttaminen on tästä esimerkki. Se alensi lomauttavien yritysten kustannuksia yli puolella miljardilla eurolla, eli kyseessä on varsin iso tuki.

Se on myös kohdennettu selkeästi vaikeuksissa oleville yrityksille. Muutoksella tavoiteltiin myös vaikutuksia käyttäytymiseen, eli yrityksiä haluttiin kannustaa ennemmin lomauttamaan kuin irtisanomaan. 

Kolmas vaihtoehto on kohdistaa tukea tietynlaiseen toimintaan, kuten yrityksen kehittämiseen tai rekrytointeihin. Näistä esimerkkejä ovat Business Finlandin kautta jaetut tuet, palkkatuki ja ravintola-alan uudelleen työllistämisen tuki.

Näissä tuissa on se etu, että tuen vastineena yritys sitoutuu tekemään jotain yhteiskunnan näkökulmasta hyödyllistä. Toki riskinä on, että toiminta ei lopulta olekaan niin hyödyllistä tai rekrytoinnit olisi tehty tuesta huolimatta. 

Tukipolitiikka on onnistunut vähintään kohtalaisesti 

Pidän toteutuneita yritystukia pääosin perusteltuina. Kaikkea ei varmasti ole tehty täydellisesti tai ainakaan ainoalla oikealla tavalla, mutta nopeasti kehittyvässä kriisissä on selvää, että yritystukien suunnittelussa ei voi onnistua täydellisesti.

Kirjoitin jo maaliskuussa, että kriisin hoidossa tehdään todennäköisesti satojen miljoonien tai jopa miljardien eurojen virheitä, ja tukia tullaan maksamaan liian vähän, liikaa tai väärille yrityksille. Lupasin olla armollinen päätöksentekijöille ja välttää turhana jälkiviisastelua, mutta en totta puhuen tunnista isoja virheitä. 

Parjatut Business Finland -tuetkin ovat mielestäni perusteltuja. Kysynnän loppuessa on luontevaa, että yrityksiä houkutellaan kehittämään toimintaansa. Kehittämistuet turvaavat työpaikkoja lyhyellä aikavälillä, mutta toive on tietysti se, että niiden avulla luodaan uutta ja entistä parempaa liiketoimintaa tulevaisuudessa. 

Tukea työllistämiseen, investointeihin ja liiketoiminnan kehittämiseen

Suhtaudun epäluuloisesti ehdotukseen liikevaihdon aleneman perusteella maksettavasta kustannustuesta.

Tukea on tarkoitus maksaa kaikille yrityksille, joiden liikevaihto on kriisin aikana alentunut. Yritysten ja niiden omistajien näkökulmasta tällainen suora tuki on taatusti tervetullut, mutta en ole vakuuttunut, että tällainen tuki on kustannustehokas tapa vahvistaa talouskehitystä. 

Miksi tuki halutaan sitoa liiketoiminnan alentumiseen? 

Kasvun ja työllistämisen kannalta tuntuisi hyödyllisemmältä tukea tulevaisuuteen kohdistuvaa toimintaa, eikä pelkästään paikata menneitä tappioita. Sen sijaan, että kompensoidaan liiketoiminnan alentumisesta johtuvia tappioita, kannattaisi tukea työllistämistä, investointeja tai liiketoiminnan kehittämistä. 

Olisin ymmärtänyt tällaista tukea paremmin kriisin alkuvaiheessa, kun kriisin vielä uskottiin jäävän lyhyeksi. Nyt kun pandemian vaikutukset näyttävät jäävän joiltain osin pitkäaikaisiksi, on selvää, että talouden pitää myös uusiutua ja sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Siksi olisi perustellumpaa tukea uudenlaisen liiketoiminnan luomista. 

Liikevaihdon alentuminen on ongelmallinen jakokriteeri myös yritysten kannustimien näkökulmasta. Se voi tuntua epäreilulta niistä yrityksistä, jotka ovat hikihatussa hakeneet korvaavaa liikevaihtoa koronan aikana. 

Jos tuen kriteerinä on liikevaihdon alentuminen, suurella työllä saatu liikevaihto leikkaakin kustannustukea. Yrityksen tuloksen kannalta olisi ehkä ollut parempi laittaa toiminta kokonaan seis ja lomauttaa työntekijät? 

Tällaista ennakkotapausta ei kannata asettaa. Yrityksiä pitää palkita siitä, että ne pyrkivät läpi kriisin työllistämään ja löytämään uutta liiketoimintaa!

Ennen lopullista arviota haluan tutustua kustannustuen vaikutusarvioihin, mutta toistaiseksi suhtaudun siihen epäillen. Yrityksiä pitää varmasti tukea edelleen, mutta en ole vakuuttunut tämän olevan siihen oikea työkalu. 

Yritystukia säädeltävä edelleen EU-tasolla 

Kriisin aikana EU komissio on väljentänyt yritystukiin liittyviä kriteerejä ja sääntöjä. Tämä on ollut ymmärrettävää, koska ei ole haluttu estää jäsenmaita pelastamasta omaa kansantalouttaan. Toisaalta tässä piilee riski, että yritystukien käyttö leviää hallitsemattomasti. 

On meidän kaikkien yhteinen etu, että EU säätelee yritystukia. Tavoite on varmistaa tasapuolinen kilpailu, jotta kilpailussa pärjäisivät parhaat yritykset, eivätkä pelkästään ne, joiden kotimailla on eniten halua ja kykyä tukea yrityksiään.

Kilpailua vääristävät yritystuet tulevat veronmaksajille kalliiksi ja heikentävät tuottavuuskehitystä. Tältäkin osin on hyvä pyrkiä palaamaan normaaliin mahdollisimman pian.