Yritysten rahoitusapu kaipaa uusia välineitä

ELY-keskukset ja Business Finland jakavat rahaa liiketoiminnan kehittämiseen, mutta akuutin kassakriisin kanssa kamppaileville raha tulee liian myöhään.

Hallitus kertoi keskiviikkona uudesta tukipaketista yrityksille. Siinä avataan mahdollisuus valtion suoriin sijoituksiin yrityksiin, kun tähän asti apua on annettu vain joko lainoina tai avustuksina.

Uuden päätöksen mukaan valtion sijoitusyhtiö Tesi tulee tekemään 1–10 miljoonan suuruisia sijoituksia keskisuuriin yrityksiin, joiden liikevaihto Suomessa on vähintään 10 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä yli 50 Liiketoiminnan on pitänyt olla ennen kriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa. Apu ei siis kohdistu pieniin ja kasvuyrityksiin, jotka usein ovat tappiolla.

Päätösten viipyminen tuskastuttaa

“Hallitus ja ELY käytännössä ajavat pienyrittäjät umpikujaan lupaamalla jotain, mitä ei käytännössä kuitenkaan tule”, Raine Luomanen kirjoittaa talouskriisi.fi:n keskustelupalstalla. ELY-keskusten koronatukien käsittelytahti on Luomasen mukaan 100 hakemusta päivässä, kun uusia tulee moninkertainen määrä. Hän ehdottaa, että pikatukia myönnettäisiin suoraviivaisesti ilman yksityiskohtaista käsittelyä, jotta turhia konkursseja voitaisiin välttää.

Business Finlandin Reijo Kangas kertoi Twitterissä, että rahoituspäätöksiä on tehty 4 300 ja jonossa on 12 000 hakemusta. Tavoitteena on saada kaikki käsiteltyä toukokuun loppuun mennessä. Se on monelle pitkä aika odottaa.

Suora palkkatuki käytössä muualla

Suora palkkatuki yrityksille tai työntekijöille on yksi koeteltu avustusmuoto. Tanskassa valtio maksaa kolmen kuukauden ajan 75 prosenttia työntekijöiden palkasta noin 3 500 euroon asti, jos heitä ei irtisanota. Britanniassa vastaava korvaus lomautetuille on 80 prosenttia palkasta. Australiassa valtio maksaa yrityksille ja yksinyrittäjille jokaisesta säilytetystä työpaikasta 1700 euroa kuukaudessa seuraavan puolen vuoden ajan. Suomessa yksinyrittäjille on luvassa vain 2 000 euron kertaluonteinen toimintatuki.

Lainat ja takaukset sopivat vain harvoille yrityksille vaikeasti ennustettavassa kriisissä. Yrittäjät ovat lisäksi arvostelleet Finnveran myöntämiä takauksia niiden kovan hinnan vuoksi, vaikka takausprovisio pudotettiin koronakriisin ajaksi enintään 1,75 prosenttiin. Takausmaksun päälle tulevat pankin tavallisesti perimä 2-4 prosentin lainakorko ja järjestelypalkkiot. Harvalla yrittäjällä on kalliiseen lainaan varaa tai uskallusta.

Suurin pulma suorassa rahan jakamisessa on, miten viranomaiset pystyvät erottelemaan elinkelpoiset yritykset niistä, jotka saattaisivat kaatua joka tapauksessa markkinatilanteen heikentyessä. Vaarana on kilpailun vääristäminen, jos tuki mahdollistaa esimerkiksi hintahäiriköinnin ja ajaa näin myös terveitä yrityksiä vaikeuksiin.

Edellä kuvattujen syiden takia yrittäjät kaipaavat uusia välineitä ongelman ratkaisuun. Yksi käyttökelpoisimmista lienee oman pääoman ehtoinen valtion myöntämä vaihtovelkakirjalaina.

Pääomaa ja lainaa samaan aikaan

Vaihtovelkakirjalaina olisi yksi keino paikata elinkelpoisten yritysten kassaa ja tasetta.

Suomessa on ollut hyvin rahaa tarjolla nollakorkojen aikana. Kriisin iskiessä rahoittajat hakevat suojasatamia ja rahavirrat ehtyvät. Pahimmassa pulassa ovat pienellä käyttöpääomalla toimineet yritykset.

Business Finlandin ja ELY-keskusten tarjoama tuki on enimmillään 100 000 euroa, ja sen saadakseen yrityksen on investoitava itse 25 000 euroa. Tuki kattaa käytännössä parikymmentä henkeä työllistävän yrityksen yhden kuukauden palkkakulut.

Paras keino välttää kilpailun vääristymistä ja antaa elämänlankaa elinkelpoisille yrityksille olisi valtion vaihtovelkakirjaohjelma, jota startup-sijoittaja Inka Mero on esittänyt. Sen avulla menestyskelpoiset pienet yritykset voisivat saada valtiolta oman pääoman ehtoista lainaa, mikä vahvistaisi sekä kassaa että tasetta.

Ohjelma edellyttäisi, että yritysten omistajat osallistuisivat valtion rinnalla ja samoilla ehdoilla rahoitukseen.

Business Finlandilla on entuudestaan hyvä tuntuma kasvuyritysten kenttään, joten velkakirjaohjelman voisi toteuttaa nykyisen kriisirahoituksen rinnalla. Olennaista olisi, että yrityksille tarjottaisiin riittävän pitkä koroton ja lyhennysvapaa maksuaika. Yritys voisi muutaman vuoden kuluttua maksaa lainan pois tai ottaa valtion osakkaaksi, ainakin väliaikaisesti.