Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Yrittäjien ekonomisti yritystuista: Nyt haukutaan väärää puuta

22.4.2020 Kirsi Riipinen
2

Suomen Yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mielestä yritystukien jakaminen kolmen toimijan – Business Finlandin, ELY-keskusten ja kuntien – kautta on onnistunut erittäin hyvin.

Mika Kuismanen tietää, että koronapandemian pikavauhtia vaatimat yritystuet ovat jakoperusteiltaan kompromisseja.

Keskustelua tukien väärinkohdistumisista Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää hiukan populistisena.

”On järkevää, että tuet saadaan mahdollisimman nopeasti jakoon, sillä nopeus on nyt valttia.”

Kuismanen huomauttaa olevan päivänselvää, että tukiformaatissa mukaan tulee saajia, jotka eivät välttämättä tukea tarvitsisi.

”Pitäisi kuitenkin katsoa isoa kuvaa. Jos hakemuksia syynättäisiin todella tarkkaan, maksatukseen tulisi viivästyksiä ja ruumiita enemmän kuin hyötyjiä.”

Hän viittaa mediassa reviteltyihin otsikoihin ja sanoo, että julkisuuden tai korkean profiilin henkilö ei tee yrityksestä muita huonompaa.

Turhaa besserwisseröintiä

Kuismasen mielestä on hyvä kysymys, olisiko yritysten rahoitustuen kriteerit ja tapa rahoituksen hakuun pitäneet jo alun perin olla toisenlaisia. Hänen mielestään Business Finlandia ja ely-keskuksia haukuttaessa haukutaan väärää puuta.

”Siellä tehdään kuten käsketään. Heidät on ohjeistettu toimimaan tällä tavoin tässä erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa ja erittäin suurella kiireellä.”

Hänen mielestään kaksi organisaatiota sai toiminnan nopeasti pystyyn.

”Tärkeä kysymys on, oliko viisasta ottaa näiden tukien jakoperusteeksi kehitystoimenpiteitä. Olisiko rahoitustuki pitänyt aluksi nimetä vaikka yleistueksi, jota olisi jaettu kaikille sitä tarvitseville?”

Tuki olisi voitu myöntää esimerkiksi siten, TyEL- ja YEL-maksut olisi voitu siirtää valtion hoidettavaksi tietyksi määräajaksi. Tämä olisi Kuismasen mielestä ollut yksinkertainen ja selkeä tukimuoto.

Toinen mahdollisuus olisi tukimuoto, jossa selvitetään yrityksen alentunutta liikevaihtoa. Jos se on koronakriisin takia alentunut vaikkapa 30 prosenttia tai enemmän maalis-, huhti- ja toukokuussa, yritys saisi suoraa tukea. Yrityksen velvollisuudeksi jäisi osoittaa liikevaihdon alenema esimerkiksi kirjanpidosta.

Jos havaittaisiin, että alenemaa ei ollutkaan, rahat pitäisi palauttaa.

”Aina voidaan olla jälkiviisaita ja alkaa besserwisseröidä, mikä olisi ollut paras. En kuitenkaan hirmuisesti tykkää sellaisesta. On hyvä, että hakemukset ovat avoimia.”

Riski, että tukien jako hidastuu

Kuismanen ei alkaisi muuttaa kriteereitä kesken kaiken. Sisässä on nyt paljon hakemuksia ja jos kriteereitä muutetaan, törmätään oikeudenmukaisuuteen.

”On muistettava, että konsultti- ja it-yritykset ovat ensimmäisten joukoissa, sillä niissä on kyvykkyyttä ja osaamista tuen hakemiseen näiden kriteereiden valossa. Jonossa tulee vielä ravintoloita ja teollisuutta, yrityksiä, jotka voivat tarvita tukea enemmän. Onko niitä kohtaan oikein, jos kriteereitä nyt kiristetään?”

Jos Kuismasella olisi tukien myöntämisessä kaikki valtuudet, hän jatkaisi nykyisellä järjestelmällä mutta sallisi liberaalimman tavan käyttää tukea. Silloin sitä voitaisiin ohjata enemmän vuokranmaksuihin ja muihin kiinteisiin kuluihin.

”Vähentäisin kehittämisosuutta, jotta yritykset voisivat käyttää tukea selvitäkseen tämän ajan yli.”

Kuismasen mielestä on riski, että kohun seurauksena tukien jakaminen hidastuu. Tämä voi tietää isoja ongelmia tuen tarpeessa oleville yrityksille, niille, jotka niukin naukin sinnittelevät.

Hän ei kiellä, etteikö tukien jakamisessa tarvittaisi tarkkuutta. Mutta pitkittyminen voi tietää vaikeaa tilannetta, johon jymähdetään hyvin pitkäksi aikaa.

Keskustelu

25.4.2020 Veli-Matti Mykkälä
0
28.4.2020 Matti Pajukoski
0
Kirjoittajasta

Kirsi Riipinen

Kirsi Riipinen on helsinkiläinen vapaa toimittaja, joka kirjoittaa taloudesta ja terveydestä mediaan ja yritysjulkaisuihin.