Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Yrittäjän pitää olla nyt pessimisti, optimisti ja futuristi

Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola ja Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kehottavat yrittäjiä varautumaan monenlaisiin tulevaisuuksiin. Äärimmäisen haastavaksi tilanteen tekee se, että samaan aikaan pitää karsia kuluja ja olla valmiina, kun kysyntä kasvaa.

15.5.2020 Pekka Leiviskä
0
yrittäjän valinnat, koronakriisi, skenaariot
Kuva: Unsplash / Vladislav Babienko

Miten varautua tuntemattomaan? Tältä tilanne monesta yrittäjästä tällä hetkellä tuntuu. Kukaan ei tiedä varmuudella, milloin koronatilanne kunnolla rauhoittuu, miltä uusi normaali näyttää ja milloin koittaa se arki, kun mitään rajoituksia ei ole enää voimassa.

Helpottaako tilanne kuukauden päästä, kolmen kuukauden, puolen vuoden vai vuoden päästä?

On selvää, että jos poikkeustila kestää enää kuukauden, ovat yrityksessä tarvittavat toimet täysin erilaisia kuin jos tilanne on epävarma vielä vuoden. 

Ensimmäisessä vaihtoehdossa yritys voi selvitä lomautuksilla ja vuokranantajan kanssa neuvotteluilla, kun taas toisessa ääripäässä ainoa järkevä vaihtoehto voi olla konkurssi.

Yrittäjälle on nyt vaikeaa miettiä, kumpaan varautua. Olisiko syytä olla optimisti, realisti, pessimisti, utopisti vai futuristi?

Ehkä olisi syytä olla vähän niitä kaikkia.

“Kannattaa miettiä, millaisia skenaarioita tässä tilanteessa on ja miten niihin pystyy vastaamaan”, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo.

Kyseessä ei ole niinkään tulevaisuuden ennustamista, vaan sen miettimistä, mitä kaikkea voi tapahtua. Yrittäjän kannattaa hahmotella muutama mahdollinen kehityskulku eli skenaario ja pohtia yrityksen asemaa näissä tulevaisuuksissa.

Tunnista kehityssuunnat

Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola kertoo, että kenelläkään ei ole nyt varmoja vastauksia tulevasta. Skenaariotyöskentely antaa kuitenkin hyviä keinoja valmistautua erilaisiin tilanteisiin.

“Näin voi päästä nopeammin liikkeelle, kun jokin skenaario näyttää toteutuvan.”

Kopola näkee skenaariotyöskentelyn hyödyn myös siinä, että se auttaa tulkitsemaan maailmaa. Uutisista ja tapahtumista voi päätellä, mihin suuntaan maailma on todennäköisesti menossa.

Koronakriisin tapauksessa skenaariot voivat auttaa hahmottamaan, mitkä ovat koronakriisin pysyviä muutoksia.

“Uusi normaali on monella alalla erilainen kuin ennen koronaa”, Malinen sanoo.

Malinen kuvailee tilannetta äärimmäisen haastavaksi. Samaan aikaan pitäisi haistella tulevaa ja kuitenkin muistaa, että tilanne on väliaikainen.

Kopola myös muistuttaa, että vaikka Business Finlandin erityinen koronatuki ajetaan alas, voivat yritykset hakea kehitysrahoitusta Business Finlandin muista käynnissä olevista tukiohjelmista.

Karsi kulut ja mukaudu

Malinen kertoo, että nyt pitää hyväksyä, että koronakriisi tulee kestämään pidempään kuin alunperin ajateltiin. Siksi yrittäjien pitää tarkastella rehellisesti, miten kauan yhtiö kestää karsituilla kuluilla nykyistä tilannetta.

Seuraava vaihe on käydä läpi, miten yritys voi mukautua uuteen tilanteeseen. Toisin sanoen miettiä, onko yrityksen palveluille tai tuotteille ylipäätään tässä tilanteessa kysyntää ja voiko yritys tarjota palveluitaan tai tuotteitaan jollain toisella tavalla.

Esimerkiksi keikkaravintola ei voi tarjota livekokemusta, mutta musiikinystävät voivat olla halukkaita ostamaan katseluoikeuksia suosikkiartistien keikoille. Tosifaneille voi yrittää tarjota vaikka virtuaalista pääsyä idolinsa kanssa takahuoneeseen.

Sinnittele pahimman yli tai lopeta hallitusti

Kaikissa tilanteissa liiketoiminnan mukauttaminen ei ole järkevää. Esimerkiksi hiuksia on vaikea leikata etänä, mutta jossain vaiheessa ne kasvavat niin pitkiksi, että ihmiset alkavat käydä parturissa entiseen tapaan.

Kopola kertoo, että tärkeää on tunnistaa, mikä on yrityksen liiketoimintamalli ja onko se toimiva nyt, huomenna, ensi viikolla vai vasta ensi vuonna.

“Joillakin aloilla liiketoimintamallia ei tarvitse muuttaa, vaan sinnitellä pahimman yli. Mutta sitten on aloja, kuten matkailu, jossa täytyy keksiä jotain väliaikaista, jotta yritys pysyy hengissä.”

Malinen muistuttaa, että toiminta voi joillain aloilla palautua normaaliksi yllättävän nopeasti.

“Kysyntä voi muuttua joillain yrityksillä muutaman viikon kuluttua täysin. Olen ihan varma, että käänne tapahtuu yhtä nopeasti kuin silloin, kun korona pakotti rajoituksiin. Yhtäkkiä kuluttajat alkavat liikkumaan ja käyttämään palveluita”, Malinen sanoo.

Toisaalta osalla yrityksiä käänne tapahtuu hitaasti ja normalisoituu vasta useiden kuukausien tai jopa useiden vuosien kuluttua.

Jos yrityksen kassa näyttää jo valmiiksi kehnolta ja tilanne ei näytä kohenevan pitkään aikaan, ei Malinen suosittele sinnittelyä kovin pitkään.

“Jos tilanne todella näyttää siltä, että yrityksen elinkaari on päättymässä, on hallittu alasajo yrittäjän kannalta parempi”, Malinen kertoo

Malinen muistuttaa, että hallittu konkurssi mahdollistaa myös uuden yrityksen perustamisen, kun ajat ovat paremmat.

Ole valmiina

Yritysten pitää nyt omaksua partiolaisten motto: ole valmis. Siksi Malinen pitää tärkeänä, että yritykset eivät aja toimintaansa ihan minimiin.

“Kun akuutein vaihe kriisissä alkaa olla selätetty, kysyntä kasvaa. Silloin pitää olla kykyä vastata.”

Tämä tarkoittaa, että henkilöstöä ei kannata laajamittaisesti irtisanoa. Malinen pitääkin hyvänä merkkinä, että iso osa yrityksistä on lomauttanut henkilöitä osa-aikaisesti. Näin työntekijöillä pysyy yllä valmius, kun tilanne helpottaa ja asiakkaat alkavat koputella ovella.

Ensimmäisenä koputtelu tosin taitaa alkaa jossain sähköisessä välineessä.

Miten sinun yrityksessäsi tasapainoillaan säästöjen ja bisneksen avaamiskyvyn kanssa? Kerro vinkkisi tai haasteesi kommenteissa!

Keskustelu

Kirjoittajasta

Pekka Leiviskä

Vapaa toimittaja ja luova kynäilijä. Pekka Leiviskä kirjoittaa ja analysoi erityisesti talouden, yrittämisen ja työelämän ilmiöitä.