Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Mikael Pentikäinen: Yleistuen tarve on valtava

Yritysten pelastuspaketista syntyy heikosti kokonaiskuva. Koronakriisiin on tarjolla useita erilaisia apukeinoja. Se on hyvä, sillä tarpeet ovat hyvin kirjavia. Vaikuttavalle miljardiluokan yleistuelle on kuitenkin valtava tarve, tiivistää Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

27.4.2020 Mikael Pentikäinen
2

Hallitus käsitteli jälleen viime perjantaina yritysten tukemista. Perjantai-iltana se tiedotti mahdollistavansa alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen takaisinlainauksen, poistavansa väylämaksun määräajaksi sekä uudistavansa Business Finlandin ja Ely-keskusten tukien kriteereitä.

Ratkaisut ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät valitettavasti riitä.

Alv:n takaisinlainaus on tärkeä lisätoimi ja helpottaa toivottavasti erityisesti monien kotimarkkinoilla toimivien yritysten kassatilannetta. Se voi auttaa erityisesti niitä yrityksiä, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet pankeilta lainoitusta.

Toistaiseksi pankin puoleen on kääntynyt harva yritys. Finanssialan mukaan lainojen maksuohjelmiin on hakenut lykkäystä noin 23000 yritystä. Lisälainasta on kiinnostunut Yrittäjägallupin mukaan selvästi vähemmän. Yrittäjät on arvioinut, että pankkien puoleen on kääntynyt yhteensä noin 30000 yritystä.

Tukikriteereitä on hyvä uudistaa

Avustusta on saanut Business Finlandin, Ely-keskusten ja kuntien kautta jaettava yksinyrittäjätuki huomioiden ainakin 15 000 yritystä. Tukea saavat ovat tavallisia hyviä suomalaisia yrityksiä. Tukijako on toiminut väitettyä paremmin.

Jono on kuitenkin pitkä ja etenee yrittäjien kannalta tuskallisen hitaasti. BF:n tuissa hylkäysprosentti on noin 20. Se kertoo, että myös moni elinkelpoinen yritys on jäänyt ilman tukea.

Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta jaettavien tukien kriteereitä on syytä maltillisesti uudistaa, jotta niitä voidaan käyttää enemmän kiinteisiin kuluihin.

Pitää kuitenkin muistaa, että BF:n ja Elyjen tuet ovat kehittämistukia, jollaisia tarvitaan.

Lisäksi kehittämistuki pitää tuoda yksinyrittäjien ja niiden verkostojen saataville. Yrittäjäverkostojen liiketoiminta voi olla hyvinkin laajaa. Harva yksinyrittäjä yrittää yksin. Yksinyrittäjä on tyypillisesti verkostoyrittäjä, joka työllistää yrittäjien verkostoa.

Kun kriteereitä uudistetaan, pitää varmistaa, ettei se hidasta tukipäätöksiä eikä johda yritysten erilaiseen kohteluun.

Tarvitaan erilaisia toimenpiteitä

Hallituksen tukipäätöksiä on tippunut vähän kerrallaan. Sen vuoksi yritysten pelastusohjelmasta on syntynyt huonosti kokonaiskuva.

On tärkeä muistaa, että menossa on poikkeuksellinen kriisi, joka edellyttää poikkeuksellisia ratkaisuja, jotka kohtelevat eri toimialoja ja yrityksiä mahdollisimman yhdenvertaisella tavalla.

Koska yritysten tarpeet ovat erilaisia, on tärkeää, että työkalupakissa on erilaisia toimenpiteitä. Yhdelle sopii suora tuki, toiselle lainarahoitus, kolmannelle pääomasijoitus, neljäs tarvitsee useita tukimuotoja. Kaikille on paikkansa.

Tarvitaan miljardiluokan yleistuki

Tukiohjelmien suurin ongelma on mahdollisimman laajalle nopeasti leviävän yleistuen puute. Kun yleistukipäätöstä ei synny, kasvaa paine toimialakohtaisiin ohjelmiin.

Yritysten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on kuitenkin viisasta päättää ensin yleistuesta ja sen jälkeen tarvittavista toimialaohjelmista. Riittävä yleistuki vähentää sektorikohtaisten ohjelmien tarvetta.

On mahdoton rakentaa lyhyessä ajassa sektorikohtaisia ohjelmia jokaiselle tarvitsevalle alalle.

Yrittäjät on esittänyt yleistukimalliksi sitä, että valtio maksaisi yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuja määräajan. Jos valtio ottaisi vastuulleen kesäkuun alusta vuoden loppuun yksityisen sektorin työnantajien sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä yrittäjien eläkemaksun, se olisi noin 1,3 miljardin euron yleistuki.

Jos kriisi kestää pitkälle kesään, tämän suuruusluokan yleistuki on minimitarve.

Tällä tavalla toimien tuki olisi nopeasti jaettavissa ilman suuria haku- ja jakobyrokratioita. Se tukisi myös talouden toipumista.

Näkymä tulevaan lisää luottamusta

Mutta pelkkä raha ei riitä. Lisäksi tarvitaan luottamusta tulevaan. Se vaatii näkymän siihen, että rajoitustoimia aletaan määrätietoisesti mutta maltillisesti purkamaan.

Lopuksi on muistaa, että tukia ei tarvita vain yritysten ja yrittäjien vuoksi vaan siksi, että koko kansakunta toipuisi kriisistä hyvin ja olisi työpaikkoja myös kriisin jälkeen.

Mitä enemmän meillä on elinkelpoisia yrityksiä kriisin jälkeen, sitä paremmin ja nopeammin me toivumme ja sitä enemmän on työtä ja hyvinvointia.

27.4.2020 Maija Tahvanainen
0
27.4.2020 Kari Pihlaviita
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Mikael Pentikäinen