Yksinyrittäjät: Me jatkamme, jos tästä vuodesta selviämme
Talouskriisi.fi järjesti koronakriisistä kärsiville yksinyrittäjile fasilitoidun keskustelun. Yrittäjät esittivät julkisen tuen pyyntöjä mutta myös jakoivat toimivia vinkkejä liiketoiminnan ylläpitämiseen.
Mistä apua koronakriisistä kärsiville yksinyrittäjille?
Vastauksia kysymykseen haettiin perjantaina, kun parikymmentä yksinyrittäjää kokoontui Talouskriisi.fi:n järjestämään keskusteluun. Mirjami Sipponen-Damonten fasilisoima keskustelu polveili, kuten sen pitikin. Huoli paitsi tästä päivästä myös lähitulevaisuudesta oli suuri ja yhteinen.
Toiveet suomalaiselle yhteiskunnalle ja pelastusoperaatioille olivat lopulta realistisia ja osittain julkisesta keskustelusta tuttuja. Mutta yksinyrittäjät kokevat tarvitsevansa paitsi taloudellista tukea, tukea myös henkiseen jaksamiseensa.
Puheenvuoroissa nousi esille vääristynyt keskustelu yrittäjyydestä sekä eriarvoisuus.
Yksinyrittäjillä ei ole työterveyshuoltoa, jonka puoleen kääntyä. Yksinyrittäjät eivät koe, että avoterveyshuolto pysyisi nopeasti tarjoamaan matalan kynnyksen apua yrittäjien henkiseen jaksamiseen.
Ratkaisuja haettiin saman tien. Toimiva voisi olla esimerkiksi tukimalli, jossa yhdistyisi uravalmennus ja keskustelutuki. Se voisi sisältää digitaalisen valmennuksen tai vertaistukifoorumin.
”Yksinyrittäjät ovat tottuneet pärjäämään yksin. Apua tässä tilanteessa on myös vertaistuesta.”
Sitä perjantaina saatiin ja siitä vuolaasti kiitettiin.
YEL poikki, digitalisointiin tukea
Henkistä kanttia koettelee eniten talous. Esimerkiksi tapahtumanjärjestäjän työt loppuivat kuin seinään. Tiukkaa on myös valokuvaajalla, koska esimerkiksi kaikki kesäksi varatut hääkuvaukset on peruttu.
Mikä heitä taloudellisesti auttaisi parhaiten?
”Tärkein yhteiskunnan tuki olisi katkaista kokonaan tämän vuoden YEL-maksut. Ei siis niin, että maksuja vain siirrettäisiin eteenpäin. Jos niitä siirretään, ensi vuosi on entistä kovempi.”
Osallistujan kommenttia kannatettiin laajasti.
Mukana olleet yrittäjät olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että he aikovat jatkaa yrittäjänä, kunhan tästä selvitään. Mutta jotta jatko onnistuu, tästä vuodesta pitää selvitä poikkeusjärjestelyin. YEL-maksujen jättäminen väliin tältä vuodelta olisi nyt hyvin toimivaa tukea.
Useita yksinyrittäjiä auttaisi, jos nyt saisi nopeasti apua toiminnan digitalisaatioon. Hyviä digitalisaation esimerkkejä eri toimialoilta voisi listata vinkiksi muille.
Huomiota tulisi kiinnittää myös kuluttajien ostovoimaan.
Kannatusta sai ehdotus, jossa alkuvuoden aikana maksetut alvit saisi takaisin tai jos alvia ei perittäisi lainkaan ennen tilanteen vakiintumista.
”Selväksi lienee tullut, että yksinyrittäjille ei ole kiistattomasti toimivia kanavia, vaan ratkaisut tulisi olla on the spot”.
Osallistujat pohtivat myös negatiivisen tuloveron mahdollisuutta, eräänlaista kansalaispalkan vaihtoehtoa. Käytännössä se tarkoittaisi, että jos tulot olisivat vähemmän kuin jokin tietty minimi, verojen sijaan saisi tilille palautusta.
Yksi mahdollisuus on myös, että osakeyhtiömuotoinen yksinyrittäjä voisi maksaa itselleen palkkaa verottomasti.
Yhdessä ehdotuksessa kysyttiin mahdollisuutta, jossa kuntien yrityspalvelut ja ylipäätään yritysten liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijat tulisivat nyt yksinyrittäjien apuun.
Yksinyrittäjien selviytymistä voisi auttaa myös projektikohtainen tiimien rakennuspalvelu: yksinyrittäjä ei pääse vastaamaan ilman tiimiä lukuisiin julkisiin tarjouspyyntöihin, ja tiimeissä tarvitaan erilaisia kompetensseja. Tarjouskisaan pääsisi mukaan, jos olisi paikka löytää ensin sopiva partneri.
Yhteisiä yrittäjien alustoja
Tiukkaan tilanteeseen on jo ehditty reagoida. Vapaaehtoiset ovat polkaisseet pystyyn muun muassa paikallisenpuolesta.fi-alustan, jolla yrittäjät pääsevät helposti myymään tuotteitaan ja palvelujaan. Ja muistuttamaan lahjakorteista.
Muitakin keinoja jaettiin keskustelussa.
”Itsellä paras apu on ollut soittaa entiset asiakkaat läpi. Siellä on osassa paikkoja oikeasti iso tarve.”
Yksinyrittäjiä kuitenkin huolettaa yhteiskunnallinen keskustelu. Siinä ei näy, mitä todellinen arki on.
”Keskustelu on vääristynyttä ja antaa yrittämisestä ruusuisen kuvan. Nyt pitäisi saada näkyviin, miten pienellä rahalla todellisuudessa sinnitellään. Antaa realistisempi kuva.”
Sen sijaan kiiteltiin, että valtio myöntää vaikeuksiin joutuneille yrittäjille 2 000 euron tuen. Monelle tosin sen hakeminen tuntuu vaikealta. Aina tähänkin asti on pärjätty ilman!
Valtion kulut eivät saa kyykyttää
Petri Rajaniemi veti parituntisen keskustelun jälkeen toiveita yhteen sanomalla, että ainakaan valtiolta ei tässä tilanteessa pitäisi tulla yksinyrittäjille juoksevia, pakollisia ulosottokelpoisia kuluja.
”Olisi helvetin noloa, jos hommat nyt kyykkäisivät niiden takia.”
Sipponen-Damonte korosti keskustelussa esiin nousseen vertaistuen tärkeyttä. Sitä tarvitaan voimaantumista varten.
”Ei jäädä lanan alle. Meissä on paljon osaamista ja energiaa, jota kanavoimalla pääsemme tästä yli.”
Katso myös talouskriisi.fi:n ensimmäisen, maatalouden kausityövoimaa käsitelleen fasilitoidun keskustelun tulokset: https://talouskriisi.fi/verovapauksia-ilmasilta-ja-paremmin-tietoa-tyomahdollisuuksista/