Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Voidaanko virus kukistaa ja hidastaa yhtä aikaa? Hybridistrategia vaatii testausta ja uusia käyttäytymissääntöjä pitkään

Mistä hybridistrategiassa on kyse ja miten jatkamme tästä eteenpäin? Onko perusterveillä vaaraa ja miten työpaikoille palataan? Käymme läpi asioita, joita tiedämme tällä hetkellä. Kerro lisätietosi ja havaintosi!

24.4.2020 Pekka Leiviskä
2
Hybridistrategia mahdollista ihmisten liikkumisen ja talouden avaamista, mutta pitää riskiryhmät suojassa.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kun kiirellisimpiä tulipaloja on ehditty sammuttaa ja ihmiset alkavat turhautua rajoituksiin, on katseita suunnattu tulevaan. Jo pitkään on puhuttu siitä, että edessä on valinta huonoista vaihtoehdoista. Taloudelliset vaikutukset eri strategioissa ovat hyvin erilaiset.

Taloustieteilijä Juha Tervala on laskenut, että Suomen kannattaisi kaikissa tilanteissa pyrkiä viruksen tukahduttamiseen eikä hidastamiseen. Tämä siitä huolimatta, että tukahduttamisen onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvin pienet. Syynä tähän on se, että hidastaminen maksaa Suomelle niin paljon enemmän.

Tervala on laskenut, että voimakas tukahduttamispolitiikka maksaisi valtiolle 2,4-4,8 miljardia euroa. Hidastamispolitiikalla puolestaan olisi Suomen bruttokansantuotteeseen 55-99 miljardin euron laskeva vaikutus.

Koronakriisi on saanut liikkeelle myös muita laskelmia. Tällä sivustolla on julkaistu tuotantotalouden diplomi-insinööri Ville Wikströmin laskelma eri vaihtoehdoista. Hän tosin itse varoitti olevansa vain jamppa, jolla on excel.

Tilanne kertoo siitä, että monet kaipaavat tietoa siitä, että mikä on Suomen ulospääsytie ja mitä vaikutuksia sillä olisi. Varmoja vastauksia ei ole. On kuitenkin syytä käydä läpi, mitä tiedämme epävarmoista asioista.

Tukahduttaa vai hallitusti antaa viruksen levitä?

Koronaviruksen hallintaan on kaksi eri tyyppistä lähestymistapaa. Pyritään kukistamaan se täysin tai annetaan viruksen hallitusti edetä läpi väestön. Hallitus on ilmoittanut noudattavansa näiden välillä olevaa, niin sanottua hybridistrategiaa.

Suomen hybridistrategia pyrkii ainakin virallisesti vielä estämään viruksen leviämisen. Tällä ei tarkoiteta viruksen täydellistä kukistamista, sillä virus esiintynee vähintäänkin jossain päin maailmaa niin kauan kunnes siihen saadaan keksittyä rokote. Suomen strategian ideana on, että kun testaaminen on laajaa ja tartuntaketjut saadaan kuriin jo alkuvaiheessa, virus ei ehdi alkaa levitä laajalle uudestaan. Samalla voidaan purkaa asetettuja rajoituksia.

Strategia vaatii toimiakseen sen, että pitää olla valmius asettaa alueellisia rajoituksia nopeastikin, jotta virusepidemia ei puhkea hallitsemattomasti uudestaan. Hybridistrategia muistuttaakin jollain tavalla ajamaan opettelevan kuskin liikkeellelähtöä.

Koronaviruksen levitessä päätöksiä pitää tehdä koko ajan vajavaisten tietojen perusteella. Tieteellisiä näkemyksiä on useita, leviämismalleja on useita ja jokainen meistäkin tekee tilanteesta erilaisia tulkintoja. Siksi myös osa terveydenhuollon ammattilaisista kannattaa hallittua leviämistä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi torstaina Ylen haastattelussa, että koronaviruksen pitäisi antaa levitä siihen väestönosaan, jolle covid-19 ei todennäköisesti ole niin vaarallinen. Sen sijaan riskiryhmiä ja vanhuksia pitää pyrkiä rajaamaan sairauden ulkopuolelle.

Riskiryhmien eristys jatkuu pitkään

Koronavirus on vaarallinen erityisesti yli 70-vuotiaille ja henkilöille, joilla on tiettyjä perussairauksia.

Näiden ryhmien suojeluun ei ole vippaskonsteja. Perusperiaate on, että virukselle altistumista pitää välttää.

Tämä tarkoittaa, että kannattaa liikkua mahdollisimman vähän sellaisissa paikoissa, joissa virusta voi olla. Käytännössä pitää siis vältellä muita ihmisiä.

Ihmisten välttelyä täytyy jatkaa siihen asti, kunnes covid 19 -taudin hoidossa keksitään tepsiviä keinoja tai tartunnan estävä rokote saadaan markkinoille.

Toisaalta meidän pitää myös yhteiskuntana varmistaa, että esimerkiksi ikäihmisten toimintakunto ei heikkene eristystoimien takia. Geriatriliitto myös huomauttaa, että ikä ei suoraan kerro riskitekijöistä. Siksi pitäisi huomioida jokaisen kunto yksilöllisesti.

Testausta lisättävä

Jotta riskiryhmiä voidaan suojella, täytyy virusta levittävät ihmiset tunnistaa ajoissa. Näin nämä ihmiset voivat eristäytyä koteihinsa siksi aikaa, kun voivat levittää virusta.

Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että testausta pitää lisätä ja testauksen kynnystä on madallettava. Tässä iso rooli on myös työterveyshuollolla, jonka tehtävänä on lain mukaan yhdessä työnantajan kanssa edistää työntekijöiden terveyttä.

Sairaudesta toipumisen jälkeen ihmisillä pitäisi olla immuniteetti. He voivat siis vapaasti kulkea töissä ja omien halujen mukaan auttaa myös vapaaehtoisina ikäihmisiä tai riskiryhmäläisiä.

Toinen tärkeä asia on, että tartuntaketjut tunnistetaan. Näin ihmiset voivat tietää jo ennen sairastumista, että ovat altistuneet sars-cov-2 -virukselle. Avainasemassa tartuntaketjujen jäljittämisessä on mobiilisovellus.

Työpaikoilla varovaisuus jatkuu

Yritykset eivät halua tilannetta, jossa valtaosa työntekijöistä sairastuu yhtä aikaa. Siksi työpaikoilla pitää järjestää olosuhteet niin, että työntekijät voivat mahdollisimman hyvin pitää riittävää etäisyyttä toisiin ihmisiin. Myös etätöitä pitää suosia, jos se on mahdollista.

Erityisen tärkeää tämä on, jos Suomen strategia muuttuu siten, että viruksen annetaan kulkea väestön läpi hallitusti.

Työpaikoilla pitää myös lisätä siivousta ja varmistaa, että työntekijöillä olisi mahdollisimman paljon omia työvälineitä yhteisten työvälineiden sijaan.

Perusterveillä syytä pelätä vähän

Tällä hetkellä monia pelottaa. Emme tiedä, olemmeko itse riskissä sairastua vakavasti, emme tiedä miten paljon ihmisiä vielä kuolee ja emme tiedä, millainen on uusi arki pahimman epidemiapiikin jälkeen. Epävarmuuden kanssa joudumme vielä elämään, sillä lääketieteen eturivissäkin opitaan jatkuvasti uutta koronaviruksesta.

Jos hallitus päättää antaa viruksen levitä vapaammin, täytyy hallituksen kertoa selkeästi, millainen sairaus covid 19 on. Voiko perusterve aikuinen tai nuori altistua sille turvallisin mielin?

Täysin varmaa vastausta ei voi antaa. Se tiedetään, että valtaosa sairastaa taudin lievänä ja osa oireettomana. Myös se on selvää, että huomattavan suurella osalla kuolleista on ollut jokin perussairaus. Koska kaikkia tartuntoja ei tiedetä, arviot kuolleisuusprosentista liikkuvat jossain alle prosentin ja kahden prosentin välillä.

Omaan turvallisuuteen liittyviä pelkoja voi yrittää lieventää tilastoja tutkimalla. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö ei ole julkaissut tarkkaa tietoa kuolleiden tai tehohoitoon joutuneiden ikäjakaumasta tai terveydentiloista ennen sairautta. On syytä siis katsoa ulkomaille. Italiassa yli 99 prosenttia koronavirukseen kuolleista sairasti jotain muuta perussairautta ja kuolleiden keski-ikä oli lähes 80-vuotta.

New Yorkin kaupunki on julkaissut tilastoja kaupungissa kuolleiden terveystiloista. Niistä näkee esimerkiksi, että 18-44-vuotiaista 79 prosentilla kuolleista on ollut taustalla jokin perussairaus. Kaikista kuolleista 75 prosentilla on varmuudella ollut taustalla perussairaus ja vain kahdella prosentilla kuolleista ei.

Epävarmuus on vielä suurta, sillä 22 prosentilla kaikista kaupungissa kuolleista ei tiedetä kaikkia taustalla vaikuttavia sairauksia. Erityisen suuri tämä epävarmojen osuus on yli 75-vuotiaissa kuolleissa.

Rokotteen saaminen markkinoille kestää pitkään

Rokotteen markkinoille saamista ei kannata odottaa nopeasti. Arviot liikkuvat vuoden ja kahden vuoden välillä. Selvää on, että maailmalla on satoja tutkimusryhmiä tämän aiheen parissa.

Rokotetta kiireellisempää tässä vaiheessa on miettiä, miten selviämme sen ajan yli, kun rokotetta kehitetään. Miten varmistetaan suojavarusteiden riittävyys, miten varmistetaan yhteiskunnan vähäosaisten asema, miten opitaan hoitamaan covid-19-tautia paremmin ja miten jatkamme tästä eteenpäin?

Siksi nyt pitää ottaa uudet kansalaistaidot käyttöön.

“Kättely on ihmiskunnan typerin keksintö.”

Näin kertoi tietokirjailija, ylilääkäri ja professori Pentti Huovinen Koronan anatomia -podcast sarjassa. Tämä kertoo hyvin siitä, että meidän täytyy nyt muuttaa tapojamme. Meidän pitää ottaa lähimmäiset huomioon uudella tavalla.

Samalla meidän täytyy opetella käyttäytymään fiksusti ihan ilman viranomaisten määräyksiä.

Mitkä muut näkökulmat ovat tärkeitä, kun hybridistrategiaa yrittää ymmärtää? Mitä hybridistrategia tarkoittaa talouden kannalta? Kerro näkemyksesi ja avaa keskustelu alla!

25.4.2020 Kai Häppölä
0
26.4.2020 Juha Tervala
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Pekka Leiviskä