Vihriälän raportti: Jokaiselle jotakin tai myrkkyä hallitukselle
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama taloustieteilijöiden selvitysryhmä luovutti perjantaina maan hallitukselle raporttinsa, jota jokainen näytti tulkitsevan haluamallaan tavalla. Keräsimme tulkinnat yhteen, sillä niiden niputtaminen tuo näkymän odotetun raportin herättämiin reaktioihin.

Vesa Vihriälän vetämän ryhmän raportissa esitellään kolmen vaiheen koronakriisin talousstrategiaa.
Niistä ensimmäinen on se, johon kaikki tavalla tai toisella kiertyy: Talouspolitiikan ensimmäinen tehtävä on vähentää rajoitustoimista ja pelosta aiheutuvia välittömiä haittoja ennen kaikkea yrityssektorin toimintakyvylle.
Toisin sanoen niin kauan kuin me pelkäämme emmekä uskalla lähteä liikkeelle ja kuluttaa, on enemmän ja vähemmän yhdentekevää, kuinka pian ravintolat tai lentoreitit avataan tai mitä kautta ja miten yrittäjiä tuetaan.
Vihriälän raportti jatkaa aiheesta vielä näin: Rajoitusten poistamisen täytyy tapahtua turvallisesti, mikä edellyttää vahvaa panostusta koronaviruksen testaamiseen ja erilaisiin suojatoimiin. Työryhmä korostaa riittävän testaus- ja jäljityskapasiteetin ja tehokkaiden suojaustoimenpiteiden kuten kasvosuojien merkitystä.
Esimerkiksi suojamaskikeskustelulle on ollut helppo vierestä naureskella. Mutta on turha kiistää myöskään viestiä siitä, kuinka maski naamalla et todennäköisesti tartuta, ja jos kukaan ei tartuta, tauti ei myöskään leviä.

”Kylmäävää luettavaa”
Ykköskohtansa jälkeen raportti suosittaa seuraavina vaiheina tuntuvaa elvytystä sekä talouden vaurioiden korjaamista ja julkisen talouden vakauttamista.
Kuten arvata saattoi, julkisissa kommenteissa raporttia yleisesti kiitettiin, mutta arvostelua tuli myös esimerkiksi sen esittämistä lukukausimaksuista.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki huomauttaa, että jokainen voi poimia raportista mieluisia kohtia.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo huomauttaa raportin olevan kylmäävää luettavaa. Valtiontalouden sopeuttamista ei hänen mielestään voi odottaa vuoteen 2023. Kokoomus aikoo esitellä oman pakettinsa Suomen uudelleenrakentamiseksi.
Mutta samassakin puolueessa raporttia ymmärretään. Arto Satonen kehui raportin johdonmukaista tietä eteenpäin.
Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö puolestaan pitää raportin aikataulua järkevänä mutta hänen mielestään on perin ankeaa näköalattomuutta kutsua kolmatta vaihetta kipupaketiksi.
Suomen Yrittäjissä raporttia kehuttiin ansiokkaaksi vaikka
näkymiä sumuisiksi ja synkiksi.
Vuorineuvos Reijo Karhisen mielestä työryhmän maalaamaa karua kokonaiskuvaa ei ole syytä kyseenalaistaa.
Handelsbankenin ekonomisti Timo Hirvonen kiinnittää huomiota raportin skenaarion muotoon: se on L-kirjaimen muotoinen. Pankki on omassa talousennusteessaan toiveikkaampi.
EK:ssa kiinnitetään huomiota poikkeusoloihin: niistä ”olisi
päästävä mahdollisimman pian kohti normaalimpaa yhteiskunnan ja talouden
toimintaa. Talouden tekohengittäminen ei voi olla kuin väliaikainen ratkaisu
pahimman yli”.
Kiitosta tuli myös muun muassa Teknologiateollisuudelta, jonka Matti Mannonen kehui sitä ansiokkaaksi.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän mielestä raportin viesteihin on helppo yhtyä:
Sen sijaan Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mielestä ryhmän johtopäätökset ovat myrkkyä hallitukselle.
Suomi selviää
Raportin tulkinnat tuskin jäivät tähän ja se saanee jatkoa muiltakin kuin kokoomukselta.
Raportin tekijät, joita Vihriälän lisäksi olivat professorit Bengt Holmström ja professori Roope Uusitalo sekä VTT Sixten Korkman, summasivat rapotin lopussa olevansa luottavaisia siihen, että Suomi selviää tästäkin haasteesta.