Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Vihreä kulta antaa inflaatiosuojaa, mutta metsätilan hinta ei nyt houkuta

Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on kiihdyttänyt metsätilojen kauppoja, vaikka hinnat ovat korkealla. Sijoittajat etsivät metsästä suojaa. Jos haet ensisijaisesti vakaata tuottoa, tällä hetkellä metsätilojen hinta ei houkuta, sanoo metsäsijoittamisen konkari.

8.5.2020 Jouko Marttila
0
Kuva Jouko Marttila

Metsätilakaupoissa tehtiin viime vuonna ennätys, kun yli 4 500 tilaa vaihtoi omistajaa. Metsä kiinnostaa nyt taloudellisena turvasatamana, koska se tuottaa tasaisesti ja antaa suojaa inflaatiolta. Asiantuntija muistuttaa, että vihreä kulta ei ole oikean kullan kaltainen spekulaatiokohde.

Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan metsätilakauppojen määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Myyntiin tulleiden metsätilojen keskikoko on noussut 19 hehtaarista runsaaseen 25 hehtaariin.

Suomeen ensimmäisiä metsärahastoja perustanut Mikael Beck sanoo, että kiinnostus metsää kohtaan on koronakriisin aikana jatkunut vilkkaana, vaikka metsätiloista maksetaan kovia hintoja.

”Metsätiloilla on kysyntää. Epävarmuus on tuonut markkinoille sekä ostajia että myyjiä. Metsästä saa edelleen huippuhinnan, mikä tarjoaa hätävaraa, jos on taloudellista tarvetta. Monet ostajat hakevat pitkäaikaista sijoituskohdetta, joka tarjoaa sekä taloudellista tuottoa että muita arvoja”, Mikael Beck kertoo.

Beck toimii nykyisin neuvonantajana metsätilakaupoissa ja metsäomaisuuden hallinnoimisessa oman Conifer Consulting -yhtiönsä kautta. Beck oli yhdessä Rainer Häggblomin kanssa luomassa United Bankersille metsärahastoperhettä, joka omistaa yli 100 000 hehtaaria metsää. Tällä hetkellä Beck ei kuitenkaan suosittele sijoittamaan rahastojen kautta.

”Metsä tuottaa vakaasti, mutta rahastojen kulut syövät helposti yli puolet muutaman prosentin tuotosta”, hän muistuttaa.

Beck korostaa, että metsää kannattaa ostaa pitkän aikavälin sijoitukseksi.

”Sijoitusaika metsään pitää olla vähintään kymmenen vuotta. Metsä ei sovi sijoituskeinotteluun toisin kuin oikea kulta.”

Metsällä ja
puulla on eri hinta

Metsätilojen kysyntä on kasvanut tasaisesti ja hinnat nousseet, kun rahastot ovat kahmineet tiloja salkkuihinsa. Vaikka puun hinta kääntyi viime vuonna selvään laskuun, metsätilojen arvo on pysynyt vakaana.

Hehtaarihinta voi tosin vaihdella huomattavasti tilan sijainnin ja puuston mukaan. Keskimääräinen hehtaarihinta Suomessa on 3 500 euroa hehtaarilta.

”Tukkivaltaisesta metsätilasta voi Keski-Suomessa saada jopa kaksinkertaisen hinnan”, Beck arvioi.

Kesää kohti mentäessä puun hinta on taas noussut, eikä korona ole pahemmin koetellut metsäteollisuuden kannattavuutta. Korona-aikana sähköiset etäpalvelut ovat yleistyneet myös puukaupassa, mikä on näkynyt kaikille avoimen digitaalisen markkinapaikan Kuution käyttäjämäärien kasvuna.

Puun hinta heilahtaa nopeammin kuin metsätilan arvo. Siksi monia houkuttaa metsäomaisuus turvasatamana. Mikael Beck kehottaa kuitenkin malttiin nykyisessä tilanteessa, koska metsätilan paras tuotto tulee tukkipuusta, jonka hinta seuraa reaalitalouden suhdanteita.

”Jos talous hyytyy pidemmäksi aikaa ja pörssit laskevat uudestaan voimakkaasti, se näkyy viiveellä metsätilojen kysynnässä ja hinnassa. Metsä ei ole nyt alennusmyynnissä, pikemmin päinvastoin. Jos hakee ensisijaisesti vakaata tuottoa, tällä hetkellä metsätilojen hinta ei houkuta”, Mikael Beck muistuttaa.

Toki metsällä on taloudellisen tuoton lisäksi käyttö- ja nautinta-arvoja. Moni voi olla valmis tinkimään niiden vuoksi taloudellisesta arvosta. Joka tapauksessa metsäomaisuuden hoito tuo kuluja, jotka pitää huomioida tuottoa arvioidessa.

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Jouko Marttila

Valtiotieteiden tohtori Jouko Marttila on pitkän linjan taloustoimittaja ja viestintäammattilainen. Hän on Arvopaperi-lehden ja viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaita. Lisäksi hän on toiminut virkamiehenä Euroopan pankkivalvonnassa ja Suomen Pankissa.