“Verovapauksia, ilmasilta, ja paremmin tietoa työmahdollisuuksista”
Talouskriisi.fi:n ensimmäinen fasilitoitu keskustelu tuotti kymmeniä ideoita ja – sananmukaisesti – ison kuvan maatalouden kausityövoiman ongelmasta. Jos tekijöitä tarvitaan 16 000 ja maahan pääsee tästä kymmenesosa, lisätoimia tarvitaan. Katso Annika Varjosen visualisoinnit siitä, mitä ideoita keskustelussa nousi esiin!
Keskiviikko ja kello 14.45. Hiukan jännittää, mutta sen peittää innostunut odotus. Viidentoista minuutin päästä alkaa talouskriisi.fi:n ensimmäinen fasilitoitu keskustelu, jossa pyritään ideoimaan ratkaisua määriteltyyn ongelmaan.
Mirjami Sipponen-Damonte fasilitoi keskustelua maatalouden kausityövoimasta, ja Annika Varjonen visualisoi tämän keskustelun tulokset. Molemmat ilmoittivat halukkaiksi osallistumaan työhömme ja auttaman Suomea ylös koronakriisistä, omalla panoksellaan.

Jännittämiseni koskee sitä, että käytössä on kaksikin työkalua tietokoneella samanaikaisesti. Olemme kuva- ja ääniyhteydessä Zoom-kokoussovelluksella, ja keräämme ja järjestelemme ideoita Stormz -fasilitointityökalulla. Mitenköhän tämä mahtaa onnistua ensikertalaisilta?
Mutta ei hätää. Vain pari pientä ongelmaa, ja suurin osa on paikalla melkein sovittuun aikaan. Olemme 15 hengen huipputiimi, täsmälleen suunnitellun kokoinen. MTK:n johtaja Marko Mäki-Hakola pohjustaa keskustelun: Missä mennään, mitä toimenpiteitä on jo valmistelussa ja mitä vielä pitäisi ratkaista.
Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja Lauri Kontro täydentää viestillä kentältä: Pahin ongelma on jo ihan kohta. Vaativimmat työt tehdään keväällä. Sadonkorjuuseen on vielä aikaa ja silloin vähemmänkin kokeneet ovat avuksi.
Me osallistujat esittäydymme teksti-chatissä, jotta kallisarvoista videoaikaa ei kulu siihen. Aika huima joukko: Viljelijäjärjestöjen ihmisiä, professori, puutarhayrittäjiä, henkilöstöpalveluyrityksen johtaja, esimerkiksi.
Ideat korteille ja järjestykseen
Lyhyen lähetekeskustelun jälkeen Mirjami ohjaa meidät määrätietoisesti mutta ystävällisesti suunnitellulle polulle. Aloitamme yksilötyön. Jokainen täyttää kortille ideoita, miten kausityövoiman puute voitaisiin ratkaista.
“Päätöksiä pitää tehdä nopeasti sen suhteen, pääsevätkö ulkomaalaiset työntekijät tänne vai ei. Maatilat/puutarhat odottavat epätietoisuudessa, eivätkä tästä syystä uskalla palkata kotimaisia työntekijöitä.”
“Järjestetään koronatestaus mahdollisimman lyhyellä eristysajalla maahan tuleville työntekijöille.” “Testaus ennen maahantuloa, mitataan kuume päivittäin? Ei omatoimisia kauppareissuja, työnantajat tuo ruuat, tai jokin muu järjestely.”
“Osaamishaasteeseen tarvitaan ns. työnjohtajia/osaavia ihmisiä tiloille tietty määrä, jotka varmistavat osaamisen muille.” “Yleensäkin se, että osaavat ohjaavat muita joilla osaaminen vähäisempää on hyvä perusmalli tälle ajattelulle”
“Ihmiset ja tilat täytyy saada yhteen Nyt ei tiedetä missä tarvitaan apua. Esimerkiksi maatilalle.fi palvelu avattu tätä varten.”
Vaiheita on yhteensä viisi. Ensimmäinen on ideoiden keruu. Niitä tulee nelisenkymmentä muutamassa minuutissa. Sen jälkeen ne ryhmitellään otsikoiden alle ja niitä selvennetään.
“Kuka tahansa suomalainen voi ansaita ilman veroseuraamuksia 3000 euroa maatalous- ja puutarhatöistä muiden töiden päälle.“ “Selkeä ja konkreettinen, hoituisi vähennyksellä.”
“Määritellään tilapäisesti verovapaus näistä tuloista, tavallaan rinnakkainen marjojen ja sienien keräämisen verovapaudelle.”
“Määritellään työttömille ja lomautetulle mahdollisuus tehdä maatalouden ja puutarha-alan töitä ilman että menettää työttömyyskorvausta.”

Sen jälkeen Mirjami jakaa meidät Zoomissa eri huoneisiin. Omasssani meitä on kolme osallistujaa. Saamme keskustella 15-20 minuuttia keskenämme aiheista ja jalostaa niitä. Keskustelu on kiihkeää ja todellakin uusia näkökulmia avaavaa.
Päädymme jopa eläin- ja kasviproteiinin tuotannon ja ympäristövaikutusten kompeksisuuden syövereihin.
“Maassa olevien maahamuuttajien hyödyntäminen ja videoperehdytys.” “Ajan hengen mukainen ratkaisu.”
“Maatilat ja puutarhat eivät ole tottuneet käyttämään henkilöstöpalveluyrityksiä, joten se ei ole kovin tuttua. Olisi hienoa, jos sinne saataisiin tietoa siitä, miten henkilöstövuokraus toimii ja miten helppoa ja vaivatonta se on. Eli tietoa lisää mahdollisuuksista.”
Itse innostun hiljaa mielessäni ajatuksesta, että tässä voisi olla yksi tapa saada turvapaikanhakijat mukaan rakentavaan työhön Suomen hyväksi. Fasilitointialusta ei oikein sovellu siihen, että tässä vaiheessa lisää uusia ajatuksia. Kirjoitan sen kuitenkin sopivaan ideakorttiin täydennykseksi. Myöhemmin huomaan, että sieltä se ei löydy tässä nopeassa istunnossa.
Keskustelu olisi vielä jatkunut
Ruutuun ilmestyy ilmoitus: Keskustelu päättyy 60 sekunnin päästä. Lause loppuu kesken ja palaamme yhteiseen saliin. Puhuttavaa olisi ollut vaikka kuinka. Alamme pisteyttää kortteja. Lopulta Mirjami painaa nappia, ja pisteet lasketaan yhteen.
“Henkilöstöpalveluyrityksiin tulee todella paljon nyt hakemuksia maatiloille ja puutarhoille. Julkisuudessa pitäisi lopettaa suomalaisten työntekijöiden “mollaaminen”. “Moni on kiinnostunut maalle kausitöihin lähtemisestä ja on virinnyt me-henki, joka on tuonut uudenlaisia hakijoita. Pitää luottaa suomalaisiin!”
“Urheiluseurat haastamaan muita seuroja, joita vastaan piti pelata, esim. istutuskisaan… Montako litraa tuli kerättyä?”
Keskusteluun osallistuvat aktiivisesti Johanna Smith, Merru Tuliara, Armi Paasonen, Elina Kontti, Tarja Eloranta ja moni muu, kaikki ymmärtäen maatalouden haasteita mutta myös laajempaa kuvaa: Millä perusteella maatalouden ongelmat arvotetaan suhteessa muihin tehtäviin, vaikkapa sairaanhoitoon? Jopa MTK:n Mäki-Hakola kiittää, että kovin tuttuun ongelmaan tuli uusia näkökulmia, ja tuttuihinkin keinoihin uutta sävyä.
Lopputulos: Neljästä eniten ääniä saaneesta ehdotuksesta kolme koskee sitä, miten suomalaisia saataisiin kiinnostumaan maataloustyöstä ensi kesänä. Eniten ääniä saa ehdotus siitä, että maataloustyö olisi verovapaata 3000 euroon saakka. Toinen, samansukuinen, rinnastaisi maataloustyön marjanpoimintaan, ja siitä saatava tulo tehtäisiin verovapaaksi.
Keskustelun aikana käy kuitenkin selväksi, että ammattitaitoiset ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat elinehto yrittäjille. He ovat kovia tekemään työtä, ja osaavat hommansa. Jos he eivät tule Suomeen nyt, tulevatko he enää koronakriisin jälkeenkään?
Akuutin tilanteen ratkaiseminen edellyttää pikaisia päätöksiä: Rakennetaanko ilmasilta? Miten huolehditaan tulijoiden testaamisesta? Miten paljon riskiä uskallamme ottaa?
Kursivoidut tekstit fasilitoinnin aikana tehtyjä ehdotuksia.