Vastuullisuus nostaa koronakriisistä

Terveyskriisinä alkaneesta koronapandemiasta tuli talouskriisi ja syvä talouskurimus niin valtioille, kotitalouksille kuin lukemattomille yrityksillekin.

Kriisi ei ole kurittanut kaikkia, vaan se on luonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia niille, joiden tuotteet vastaavat uuden tilanteen synnyttämiin tarpeisiin. Kriisi on käännettävissä mahdollisuudeksi myös silloin, kun kriisi on tarkoittanut takaiskuja. 

Korona on pakottanut meidät pohtimaan, mikä on tärkeää ja tarpeellista. Millaisia tavaroita ja tuotteita oikeasti tarvitsemme? Mikä on kotimaisen tuotannon arvo? Mitä riskejä on pitkissä globaaleissa tuotantoketjuissa? Voisiko lähimatkailu korvata kaukomatkailun?

Kaiken perustana kestävyys ja vastuullisuus

Korona ei pysäytä kehitystä, joka alkoi ennen kriisiä: kestävyydestä ja vastuullisuudesta on tulossa kaiken toiminnan perusta.

Tätä kehitystä ovat vauhdittaneet vuonna 2015 YK:ssa hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs). YK:n jäsenvaltioiden hyväksymät tavoitteet ovat vuoteen 2030 asti ulottuva tiekartta valtioille nykyisen maapallon kantokyvyn ylittävän kestämättömän kulutuksen lopettamiseksi. 

Valtioiden keskeisenä tehtävänä on sääntelyn ja resurssiallokoinnin keinoin ohjata eri toimijoita toimimaan ja kuluttamaan kestävästi.

Kestävän kehityksen tavoitteet sisältävät myös tärkeän huomion siitä, että valtioiden toimet eivät yksin riitä kestävyyden varmistamiseen. Kestävä kehitys toteutuu vain kaikkien ponnisteluin, ja erityisesti tarvitaan valtioiden ja yritysten kumppanuutta. Yritykset ovatkin nostaneet kestävän kehityksen tavoitteita näkyvästi esiin omassa vastuullisuustyössään.

Yritysvastuu on riskienhallintaa ja liiketoimintamahdollisuuksia

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat ohjanneet yrityksiä tuottamaan tuotteita, joilla voidaan tukea nykyistä kestävämpää maailmaa. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Pitää myös varmistaa, että oma toiminta on kaikin puolin kestävää ja vastuullista. Yritystoiminta tulee perustaa yritysvastuuseen.

Vastuullinen yritys muun muassa minimoi toiminnastaan aiheutuvat negatiiviset ympäristövaikutukset, kohtelee työntekijöitään ihmisoikeuksia kunnioittaen ja valmistaa ihmisille turvallisia tuotteita. Vastuullinen yritys noudattaa kansallista lainsäädäntöä ja virittää toimintansa tätäkin paremmalle tasolle.

Yritysvastuu on sekä riskienhallintaa että liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysvastuusta on kovaa vauhtia tulossa menestyvän yritystoiminnan ja markkinoilla pysymisen edellytys.

Yritysvastuu on tutkitusti tuottoisaakin, koska se tuo kustannussäästöjä ja liiketoimintamahdollisuuksien kautta uutta liiketoimintaa. Ne pärjäävät, jotka ovat muuttuvan kysynnän pulssilla ja tuottavat tuotteita, joita aidosti tarvitaan. Jatkossa on tuotettava kestävämpiä ja korjattavia tavaroita sekä osattava vastata palvelutuotteiden kysynnän kasvuun.

Koronakriisi on myös osoittanut, että vastuullisuuteen ankkuroituva arvopohja tuo lisäsuojaa ulkoisia liiketoimintariskejä ja iskuja vastaan. Vastuulliset yritykset ovat kriisin aikanakin säilyttäneet esimerkiksi sijoittajien luottamuksen. Tämä on hyvä pitää mielessä, koska koronan kaltaisten kriisien ennustetaan toistuvan tulevaisuudessakin.

Suomalaisten yritysten vastuullisuus näkyviin

Suomalaisilla yrityksillä on valtavasti osaamista ja tuotteita, joilla on kysyntää myös jatkossa. Koska vastuullisuus on koko ajan kovempaa valuuttaa kansainvälisillä markkinoilla, suomalaisten yritysten kannattaisi ottaa vastuullisuudesta nykyistä isommin koppia. 

Lähtökohta on erinomainen, sillä suomalaiset yritykset ovat yleisesti varsin vastuullisia.  Maailmalla ja kansainvälisessä kilpailussa ei kuitenkaan pärjätä ”teot puhukoon puolestaan” -asenteella, vaan tänä päivänä oma arkinen tekeminen pitää osata sanoittaa vastuullisuuden kielelle.

Omasta tekemisestä täytyy puhua selvästi ja näkyvästi kestävyyden ja vastuullisuuden termein – sortumatta viher- tai valkopesuun. Kun tämä vielä opitaan, suomalaiset yritykset ja Suomi pärjäävät.