Vastaa kyselyyn: Mitä seuraavaksi, talouskriisi.fi?

Suomi alkoi viikko sitten avautua. Juhannuksena Suomi ja myös talouskriisi.fi siirtyvät kesälaitumille. 

Mutta mitä meidän tulisi tehdä syksyllä?

Talouskriisi muuttaa luonnettaan melkein joka viikko. Millaiselle tuelle on tarvetta, kun palaamme kesälomilta?

Haluaisimme kysyä sitä sinulta. Mitä haluaisit talouskriisi.fi:n tekevän kun Suomi taas käynnistyy?

Autapa siis meitä, anna palautetta ja vastaa tähän lyhyeen kyselyyn!

Kaikki alkoi vetoomuksesta hallitukselle

Palautetaanpa mieleen, mitä kaikkea talouskriisi.fi on kahden kuukauden olemassaolonsa aikana ollut.

“Yrittäjien ja yritysjohtajien henkistä tilaa voi kuvata paniikinomaiseksi. Olemme vaarassa joutua hallitsemattomaan luisuun.”

Tästä se alkoi. Päivä oli 18. maaliskuuta. Noin 250  yritysvaikuttajaa oli koottu noin vuorokaudessa allekirjoittamaan vetoomus Suomen hallitukselle.

Vain kaksi päivää hallitus oli ottanut valmiuslain valtuudet käyttöön. Suomi oli julistettu poikkeustilaan.

Kymmenen kohdan vetoomus oli iso uutinen, ja tekstin julkaisivat kokonaisuudessaan Kauppalehti ja Talouselämä. Nimet oli kerännyt sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen.

Asiat alkoivat vyöryä eteenpäin. Vetoomus piti julkaista verkkosivustona, ja muutakin sisältöä oli jo tarjolla – esimerkiksi vaikuttajien kirjoituksia, joita oli yhdessä sparrailtu.

Ja sitten ympäröivä epätietoisuus kasvatti ajatusta: Kriisistä pitää kerätä parempi kuva, ja ongelmien lisäksi pitäisi etsiä myös ratkaisuja. Mukana pohtimassa olivat vetoomustakin kirjoittamassa ollut viestintäyrittäjä Terho Puustinen ja seuraan liittynyt LUT-yliopiston Professor of Practice Atte Jääskeläinen.

Ja sitten päätös syntyi:  Talouskriisi tarvitsee oman verkkosivuston, jolle kerätään tilannekuvaa ja kerätään ehdotuksia ratkaisuiksi.

Älä unohda vastata tähän lyhyeen kyselyyn!

Kaksi kuukautta, kymmeniä tekijöitä

Kutsu mukaan yhteisöön julkaistiin vain viikkoa myöhemmin, ja talouskriisi.fi:n verkkosivusto avattiin tästä kutsusta vain neljän päivän päästä, perjantaina 4. huhtikuuta.

Palvelun suosio yllätti. Alunperin oletus oli, että mukaan tulisi ehkä tuhat vaikuttajaa. Se meni rikki saman tien. Muutamassa päivässä koossa oli jo viisi tuhatta ihmistä, jotka halusivat olla mukana. Kerääjinä oli joukko vaikuttajia, ehkä aktiivisimpana kaikista Timo Metsola.

Mukaan talkoisiin ilmoittautui myös yrityksiä. Jotkut yritykset tarjosivat koodausapua, toiset markkinointiapua. Accountor tarjosi julkaistavaksi reaaliaikaista taloustietoa järjestelmistään. Omnicom Media Group rakensi kuluttajien käyttäytymistä ennakoivan palvelun. Avuntarjouksia tuli niin paljon, että aika ei riittänyt kaikkiin vastaamiseen.

Ulla Koivula tuli mukaan pohtimaan markkinointia. Vapaaehtoiset alkoivat pitää joka-aamuista sisältökokousta pohtien kriisin tilannetta. Joukossa esimerkiksi Kaiku Helsingin perustaja Jouko Marttila ja entinen päätoimittaja ja kustantaja Petri Hakala. Aktiivisia sisällön tuottajia ja editoijia olivat myös Tomi Savolainen, Kirsi Riipinen ja Pekka Leiviskä.

Myös kirjoittaja, ajattelija ja puhuja Petri Rajaniemi liittyi joukkoon viikottaisilla videopuheenvuoroillaan, “Pintaraapaisuillaan”.

Fasilitointeja, avuntarjouksia ja maskien metsästystä

Mirjami Sipponen-Damonte, yksi Suomen kokeneimmista fasilitaattoreista, kysyi mitä hän voisi tehdä. Samaa kysyi Annika Varjonen, joka päätyi visualisoimaan Mirjamin vetämiä fasilitointeja.

Ratkaisuja hakevia fasilitointeja on järjestetty kuusi, ja niihin on osallistunut toistasataa yrittäjää, asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Keskustelujen tuottajina on toiminut myös vapaaehtoisia. Esimerkiksi ravintoloiden tulevaisuutta koskevan keskustelun tuotti Laura Leskelä ja alusti Saku Tuominen.

Moni ehdotti, että talouskriisi.fi ryhtyisi ennakoimaan, miten koronakriisi muuttaa yritysten ja Suomen elämää. Kaikkiaan kymmenkunta vapaaehtoista alkoi työstää mallia, jolla tätä työtä voisi tehdä yhdessä yhteisön kanssa. Futures Platform -yhtiö tarjosi alustaansa käyttöön tähän tarkoitukseen. Useita konsultteja on osallistunut mallin kehittämiseen.

Yhteisö on saanut vapaaehtoisilta yrityksiltä juridista apua ja konsultointia toimintamallinsa jatkovaihtoehtojen pohtimiseksi. Yhteisön taustajoukoissa toimii monia Suomen elinkeinoelämän ykkösvaikuttajia.

Osa aktivisteista ryhtyi selvittämään, mistä saisi maskeja Suomen terveydenhuollon käyttöön. Talouskriisi.fi:lle satoi myös vihjeitä siitä, millaista apua yritykset ovat julkiselle vallalle tarjonneet kriisin ratkaisemiseksi.

Sivustolla on tähän mennessä julkaistu 150 pidempää tekstiä kaikkiaan 50 kirjoittajalta.

Yhteisön jäsenten huomioita ja ratkaisuehdotuksia on julkaistu pitkälle yli tuhat, kaikkiaan yli kahdesta tuhannesta lähetetystä.

Kiitos tähänastisesta, mutta mitä seuraavaksi?

Ethän unohda vastata tähän lyhyeen kyselyyn!