Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Valtiot ja yritykset kuin puurot ja vellit

Aivan liian vähälle huomiolle tuntuu jäävän Suomen velkaantuminen ennen kokemattomalla vauhdilla. Sopeutustoimien ja rakennemuutosten konkretisoiminen tekee kipeää, ja valtion ja yritysten roolien pitää niissä olla kirkkaat, kirjoittaa Petri Hakala.

5.6.2020 Petri Hakala
1
Opetusministeri Li Andersson, valtiovarainministeri Katri Kulmuni ja pääministeri Sanna Marin hallituksen tiedotustilaisuudessa lisätalousarvioesityksestä tiistaina.
LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ministerin viestinnän strateginen ohjaaminen tai suojamaskien käyttäminen ovat kovin kiihottavia aiheita, mutta aivan liian vähälle huomiolle tuntuu jäävän Suomen velkaantuminen ennen kokemattomalla vauhdilla.

Katri Kulmunin hätäpäissään tekemä lupaus maksaa kohuttu viestintävalmennus itse tulee tuskin lopettamaan aiheellista jälkipuintia.

Suojamaskeja koskien täysin käsittämätön oli STM:n lausunto siitä, että ”se olisi voinut myös kieltää maskien käytön”. Ei ihan ole oikea paikka virkamiesten nakella niskojaan.

Hallitus varmasti toivoo kaunista kesää, väheneviä tartuntoja ja rauhallista poliittista keskustelua ilman, että joutuisi velkaantumisesta väkisin seuraavia sopeutustoimia konkretisoimaan.

Velkakeskustelussa hämätään tietoisesti komealta kuulostavia termejä sotkemalla. Elvytys, investointi ja pysyvät käyttömenot ovat aivan eri asioita. Tavoitteet asetetaan eri pohjilta ja niitä pitää perustella ja seurata aivan eri mittareilla.

Myös sopeutumistoimista ja rakennemuutoksista on helppo heitellä ylätason latteuksia. Vasta konkretisointi alkaa tehdä kipeää.

Ministerit tietävät tämän erittäin hyvin. Vasemmistoliitto aloitti exitin pohjustamisen hävittäjähankinnoista. Jos keskusta ajaa nykyisessä asetelmassa sille elintärkeisiin ensi kevään kuntavaaleihin, on kyse puolueen elämästä ja kuolemasta.

Kevään lisäbudjetit ovat hallituspuolueiden toiveiden tynnyri. Emme ole köyhiä emmekä kipeitä.

Poliittisen uskottavuuden kannalta on täysin karmeata ajatella, että osa nykyisistä ministereistä on seuraavalla vaalikaudella oppositiossa kaulasuonet pulleina kiljumassa kuinka mitään tästä nyt myönnetystä syömävelalla rahoitetusta ei voi leikata.

On liian helppoa heittää tavoite työllisyysprosentin kasvattamisesta muutamalla pykälällä ja jättää leijumaan miten se tehdään.

Paljon enemmän pitäisi keskustella siitä mikä oikeasti on valtion rooli yhteiskunnan menestyksessä. Puhdasta vettä, energiaa, turvallinen ympäristö, toimivat työmarkkinat ja ennustettava lainsäädäntö riittävät hyvin pitkälle. Jopa ulkomaiset investoijat voivat kiinnostua, maan syrjäisestä sijainnista ja geopoliittisesta asemasta huolimatta.

Menestyksen avaimet ovat yrityksillä. Ajatuksia, ideoita ja riskinottoa tarvitaan. Valtiolla on aina enemmän rahaa kuin ideoita. Roolien erojen pitää olla äärimmäisen kirkkaina selvillä.

Varoittavia esimerkkejä löytyy läheltä. Esimerkiksi kovin valtiojohtoinen Ranska on Saksaan verrattuna kuin parfymoitu Neuvostoliitto.

5.6.2020 KARI PIHLAVIITA
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Petri Hakala

Petri Hakala on toiminut 25 vuotta päätoimittajana ja toimitusjohtajana Satakunnan Kansassa, Hämeen Sanomissa, Forssan Lehdessä ja Iltalehdessä. Ura alkoi 1980-luvulla Uusi Suomi -sanomalehdessä.