Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Työtä syntyy tyhjästä, velka haihtuu ilmaan

Hallitus minimoi koronakriisin välittömät vahingot, mutta pitkän aikavälin ongelmiin se ei halua koskea. Vasemmistossa uskotaan, että hallitusohjelman työllisyystavoite täyttyy itsestään ja miljardivauhtia kasvava velkataakka haihtuu ilmaan.

15.6.2020 Jouko Marttila
0

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoittaa blogissaan, että hallituksen työllisyystavoite, joka on 60 000 päätösperäistä uutta työpaikkaa, on voinut hyvin jo täyttyä. Näin siis lomautuksista ja irtisanomisista huolimatta.

SAK:n mielestä hallitus on omilla päätöksillään luonut työpaikkoja, kun se on ensin sulkenut ravintolat ja sitten avannut ne. Kun työllisyyden parantaminen on näin helppoa, miksi pysähtyä vain 60 000 henkilöön?

Jos koronan toinen aalto iskee, hallitus voi sulkea ravintoloiden lisäksi julkishallintoa ja suuren osan muita palveluja. Otetaan tavoitteeksi 240 000 työpaikkaa. SAK:n logiikalla niiden uudelleen avaaminen lisää työllisyyttä ja simsalabim, tavoite on saavutettu. Ministerit voivat taputella toisiaan olalle.

Tyhjästä on helppo nyhjäistä, kuuluu hallituksen uusi iskulause.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on erikoistunut julkisen talouden sopeutuksen arvosteluun. Hän kirjoitti omassa blogissaan valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla laaditusta raportista, että siinä ripustaudutaan turhaan lukuihin, vaikka kriisin akuutista vaiheesta ei ole selvitty eikä toista aaltoa nähty.

Hetemäen raportissa puhutaan seitsemän miljardin euron sopeutustarpeesta, jos julkisen talouden velkaantuminen halutaan saada hallintaan.

Julkisen talouden vakauttaminen työllisyysastetta nostamalla edellyttäisi Hetemäen mukaan 240 000 uutta työpaikkaa. No, nehän syntyvät tyhjästä, kuten edellä havaittiin.

Työllisyyden parantamiseen tähdännyt keskustan Esko Ahon ja Matti Vanhasen työreformi törmäsi aikanaan yleislakkouhkaan, eikä yhteen, vaan useampaan. Nyt vasemmistohallituksen valtiovarainministerinä Vanhanen joutuu nyhjäämään tyhjästä tai kaatamaan hallituksen uudella työreformilla.

STTK laskee velkaongelmissa sen varaan, että ne annetaan anteeksi. Rahaa kun luodaan ilmasta, niin sinne se voi myös kadota. Patrizio Lainà muistuttaa, että keskuspankit ostavat merkittävän osan valtionvelasta, joten valtiot ovat velkaa lähinnä itselleen, mikä pienentää sopeutustarvetta.

Lisäksi valtionvelan mitätöinti pienentäisi sopeutustarvetta vielä enemmän. Lainàn mielestä veloista 30 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon voitaisiin mitätöidä kaikilta euroalueen jäsenmailta.

Vaikka työelämäprofessori Vesa Vihriälä on puhunut ikuisista lainoista, hänen johtamansa asiantuntijaryhmä ei täysin osta ajatuksia tyhjästä syntyvistä työpaikoista tai velkojen anteeksiantamisesta.

Matalasta korkotasosta huolimatta Vihriälän johdolla laaditussa raportissa arvioidaan, että velan kasvulle ei näy loppua edes 2030-luvulla, jos hallitus ei päätä isosta ”kipupaketista”.

Hallituksen pitää pystyä verotukseen, julkisiin menoihin ja työllistämiseen liittyviin vaikeisiin päätöksiin, koska ilmaisen rahan aika loppuu ennemmin tai myöhemmin.

Pääministeri Sanna Marinin toistaiseksi näkyvin kipupaketti on Antti Rinteen eläkeläisille lupaaman vappusatasen peruminen, mistä hän kertoi Ylen Pääministerin haastattelutunnilla. Kaikkeen muuhun näyttää riittävän.

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Jouko Marttila

Valtiotieteiden tohtori Jouko Marttila on pitkän linjan taloustoimittaja ja viestintäammattilainen. Hän on Arvopaperi-lehden ja viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaita. Lisäksi hän on toiminut virkamiehenä Euroopan pankkivalvonnassa ja Suomen Pankissa.