Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Turvallinen paluu työhön edellyttää massiivista suojautumista, ennakoi EK

Koronasta toipuva ja töihin palaava Suomi voi tarvita jopa viisi miljoonaa suojainta päivässä, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander, Elinkeinoelämän keskusliiton korona-exit -työryhmän puheenjohtaja. Hän sanoo, että Suomen pitää käynnistää pysyvä ja laajamittainen omien suojavarusteiden tuotanto. EK esittää hallitukselle yksityiskohtaisen ja tarkan exit-suunnitelman jo ennen Vappua.

22.4.2020 Atte Jääskeläinen
6

Keskon pääjohtaja Mikko Helander huomauttaa, että yritysten on syytä jo nyt ottaa aloite omiin käsiin ja valmistauduttava siihen että paluu työpaikoille on turvallista, kun koronarajoituksia aletaan purkaa. Tämä tarkoittaa, että ihmisiä pitää suojata paljon aiempaa paremmin terveydenhuollon lisäksi lukuisilla muilla aloilla, kuten kaupassa, palveluissa, teollisuudessa ja liikenteessä.

Siitä seuraa esimerkiksi se, että terveydenhuollon tarvitsemien 0,5-1 miljoonan suojamaskin lisäksi saatetaan tarvita 2-4 miljoonaa suojamaskia lisää muille aloille. Yhteensä tämä tarkoittaa sitä, että pelkästään työssä olevien suojaaminen voi edellyttää viisi miljoonaa suojainta päivässä.

20 yritystä jo suojaimia hankkimassa

Helander väistää kysymyksen siitä, mitä mieltä hän on kuluneen viikon suojainskandaaleista. Sen sijaan hän kertoo, että elinkeinoelämä on jo kerännyt 20 yrityksen ryhmän, joka on luovuttanut hankintaorganisaationsa ja kansainvälisen osaamisensa Työ- ja elinkeinoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen käyttöön, jotta Suomeen saataisiin suojavarusteita aluksi edes julkisen sektorin tarpeisiin riittävä määrä.

“Tämän lisäksi tarvitaan suojaimia monille yksityisen sektorin aloille”, Helander sanoo.  

“Meillä on ehdottomasti pyrkimyksenä, että Suomessa ryhdyttäisiin tuottamaan laajassa mittakaavassa suojaimia pysyvästi”, Helander sanoo, ja kiteyttää yhden koronakriisin opetuksen: “Nyt huoltovarmuuden merkitys ymmärretään entistä paremmin.”

Yksityiskohtainen strategia ennen Vappua

Helanderin johtama EK:n ryhmä koostuu joukosta elinkeinoelämän johtajia, jonka tukena on konsulttitoimisto McKinseyn resurssit. Ensimmäiset luottamukselliset ehdotukset maan hallitukselle on jo toimitettu, mutta tavoitteena on jo aivan lähipäivinä laatia vielä paljon yksityiskohtaisempi suunnitelma ja tarkka tiekartta paluulle kohti normaalia. Ehdotukset toimitetaan valtiosihteeri Martti Hetemäen johtamalle valmisteluryhmälle ja siten myös maan hallitukselle.

Helander korostaa kolmeen kertaan haastattelun aikana, että vastuu kriisin johtamisesta on maan hallituksella, ja EK tukee sitä. Elinkeinoelämä ei vaadi mitään, vaan pikemminkin tarjoaa osaamistaan ja resurssejaan hallituksen käyttöön.

Tästä huolimatta Helanderin johtama ryhmä aikoo katsoa terveyden ja talouden johtamista  kokonaisvaltaisesti, koska “kun eteenpäin mennään näitä ei voi erottaa”. Ihmishenkien vertaaminen taloudellisiin menetyksiin, jotka aikanaan kiertyvät takaisin mielenterveyden, terveyden ja hengen menetyksinä, on ollut suomalaisessa keskustelussa melkein tabu. Tätäkään ei ilmeisesti aiota väistää. 

“Me teemme perusteellisen selvityksen, miten tätä asiaa lähestytään muualla, ja teemme siitä analyysin ja johtopäätökset. Näiden perusteella teemme yksityiskohtaisen ja tarkan exit-suunnitelman, jonka toimitamme hallituksen käyttöön.”

“Talous kestää todella paljon”

Helander ei kritisoi Suomen tähänastista koronastrategiaa. Hän korostaa, että kriisiä on takana vasta muutama viikko. Siinä ajassa ei ehdi kovin paljon tehdä ja tapahtua.

“Aina kun ollaan isojen kysymysten äärellä, on hirveän tärkeää, että pysähdytään hädän keskellä miettimään ja tehdään suunnitelmia ja strategioita. Niitä voi joutua muuttamaan. Näin toimivat kansakunnat ja yritykset.”

Hän sanoo, että “talous kestää todella paljon”, mutta “tärkeämpi kysymys on, miten iso lasku siitä seuraa ja miten iso taakka siitä tuleville sukupolville lankeaa”. Ero lyhimmän ja pisimmän kriisivaihtoehdon välillä on hirvittävän iso.

Helander kehottaa olemaan oma-aloitteinen ja valmistelemaan paluuta kohti normaalia odottamatta siihen käskyä.  

Toimintakyvyn palauttaminen edellyttää luottamusta

Elinkeinoelämä voi ja sen pitää Helanderin mukaan tehdä paljon, jotta Suomi selviää. Hänen listansa indikoi mitä maan hallitukselle on jo viestitty. Testaamista pitää lisätä merkittävästi, jotta epidemia saadaan hallintaan. Tämä tarkoittaa että sekä yksityinen että julkinen testauskapasiteetti pitää saada täyskäyttöön.

Työvoimaa tarvitaan ulkomailta, jotta tuotanto rakennuksilla, teollisuudessa ja maataloudessa voi jatkua häiriintymättä. Ja hankintaketjujen kotimaassa ja kansainvälisesti pitää toimia, jotta teollisuus ja kauppa pärjäävät.

Helander korostaa luottamuksen ja turvallisuuden tunteen merkitystä paluussa normaaliin. Ihmisten on voitava luottaa että he ovat turvassa.

“On kyettävä tekemään suunnitelma, miten Suomen ja Euroopan talous saadaan taas kasvu-uralle ja miten korona hoidetaan. Sitä odottavat kansalaiset ja yritykset. Sen aistii kun tuolla maata kiertää.” 

“Se antaa turvallisuuden tunteen ihmisille.”

22.4.2020 Veli-Matti Mykkälä
0
22.4.2020 Martti Kiikka
0
22.4.2020 Henrik Ylikoski
0
22.4.2020 Jarkko Miettinen
0
24.4.2020 Ville-Veli Einari saari
0
7.5.2020
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Atte Jääskeläinen

Atte Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice ja median strategiaa ja kulttuurimuutoksia Euroopassa konsultoiva yrittäjä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana, STT:n toimitusjohtajana ja päätoimittajana sekä taloustoimituksen esimiehenä Helsingin Sanomissa.