Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Tarvitsemme koko yhteiskunnan talkoot nuorten hyväksi

Koronakriisi on iskenyt erityisen voimakkaasti nuoriin. Jenni Järvelä ja Terhi-Anna Wilska haastavat päättäjät tarjoamaan nuorille mahdollisuuksia: “Toimitaan tällä kertaa fiksummin kuin 1990-luvun lamassa ja finanssikriisissä.”

11.5.2020 Jenni Järvelä ja Terhi-Anna Wilska
0
Professori Terhi-Anna Wilska ja toimitusjohtaja Jenni Järvelä. Kuva: Viivi Ali-Löytty

1990-luvun lama-ajan nuoret kärsivät työttömyydestä ja syrjäytymisestä ennen näkemättömällä tavalla. Pahimmillaan vuonna 1994 alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti oli yli 35, ja vielä vuonna 1997 nuorista oli työttöminä yli neljännes. Noina vuosina itsenäistyneille nuorille muodostui erilainen suhde työntekoon ja huonompi itsetunto kuin aiemmille sukupolville. Koska työllistyminen oli vaikeaa, tulot olivat pienet. Myös perheiden palveluista ja tuista leikattiin, mikä syvensi nuorten ahdinkoa.

Vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä puhuttiin, miten 1990-luvun kokemuksista tulee ottaa oppia. Silti nuorisotyöttömyys jäi pitkäksi aikaa koholle ja pätkätyö lisääntyi. Miten työelämän epävarmuutta ja nuorisotyöttömyyttä kokeneet ovat reagoineet? On esimerkiksi arveltu, että epävarmuus tulevaisuudesta on yksi syy sille, että syntyvyyslukumme romahtivat nälkävuosien tasolle. Riittävän hyvin ei siis opittu.

Myös muita Pohjoismaita merkittävästi heikompi työllisyyskehitys on asettanut haasteen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoitukselle. Meillä iloitaan 72 prosentin työllisyysasteesta, kun naapurissa Ruotsissa on 77 prosentin työllisyys.

Kuvaaja: Helsinki GSE tilannehuone. Lähde: Kela

Jyväskylän yliopiston DigiConsumers-tutkimushankkeen koronan vaikutuksia tutkivan kyselyn alustavien tulosten mukaan koronarajoituksilla on jo nyt alle 25—vuotiaisiin nuoriin suurempi vaikutus kuin muihin. Yli kolmannes opiskelijoista on menettänyt luvatun kesätyön ja 12 prosenttia joutuu siirtämään valmistumista. Nuorista vain 39 prosenttia uskoo säilyttävänsä työpaikkansa koronasta huolimatta, kun koko väestöstä 67 prosenttia uskoo näin. Nuorista 42 prosenttia on huolissaan koronan vaikutuksista omaan toimeentuloonsa, kun koko väestöstä huolissaan on 27 prosenttia. 

Nuorille pitää tietoisesti tarjota työtä

Miten voisimme tällä kertaa varmistaa sen, etteivät nuoret jää väliinputoajiksi koronan jälkiä korjattaesssa? Miten pidämme Suomessa huolta siitä, ettei synny nuorten massatyöttömyyttä ja kokonainen sukupolvi kiinnity huonosti työelämään ja yhteiskuntaan?

Poliittisessa päätöksenteossa pitää varmistaa, että leikkaukset eivät heikennä nuorten asemaa. Nuorille pitää tietoisesti tarjota töitä: TET-paikkoja, kesätöitä, harjoittelupaikkoja ja oman alan työpaikkoja. Erilaiset työllistymistuet, kuten kaupunkien tarjoamat kesätyösetelit, auttavat työn saamisessa. Työkokemus antaa turvaa tulevaisuutta varten.

On tärkeää myös varmistaa, että nuorilla on taustoistaan riippumatta sellaiset taidot, että he selviävät kuivin jaloin myös taloudellisesti haastavista ajoista. Työelämätaitoja edistämällä nuori saa itsevarmuutta, vaikka ensimmäisten työpaikkojen saaminen olisikin aiempaa vaikeampaa. Talouskasvatus on myös ensiarvoisen tärkeää. Suomi sai erinomaiset pisteet talousosaamisesta PISA-tutkimuksessa, mutta tulokset ovat lähes kaksi vuotta vanhoja ja maailman tilanne on muuttunut. Esimerkiksi rahan ja ostamisen digitalisoituminen edellyttää talousosaamisen lisäksi digitaitoja ja medialukutaitoa.

Lisäksi tarvitaan yrittäjyyskasvatusta, etenkin kun yrittäjyydestä ei juuri nyt välttämättä piirry kovin houkuttelevaa kuvaa. Talouden elpymisen kannalta on kuitenkin olennaista, että nuoria innostetaan yrittäjyyden polulle jatkossakin. 

Yrityskylä Espoon 9-luokkalaiset tutustuvat kansainvälisen liiketoiminnan maailmaan. Kilpailevat joukkueet yrittävät saada oman yrityksensä menestymään ja oppivat samalla yritystoiminnasta, taloudesta ja omista vahvuuksistaan. Kuva: Iiro Rautiainen

Nuorten työelämä- ja taloustaitojen eteen Talous ja nuoret TAT tekee työtä yhdessä koulujen, yliopistojen, yritysten, kuntien ja säätiöiden kanssa. Tavoitteena on, että jokainen nuori innostuu työelämästä, hallitsee omaa talouttaan ja haluaa toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä.

TATin Yrityskylissä nuori saa usein ensimmäisen kosketuksen työelämään ja yrittäjyyteen: 80 prosenttia kuudesluokkalaisista käy läpi Yrityskylän kymmenen oppituntia, hakee ammattia yrityskylästä ja tekee päivän töitä Yrityskylässä. 65 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista oppii kansainvälisen liiketoimintaa Yrityskylä Yläkoulussa. Duunikoutsi-mobiilisovellus auttaa nuorta tunnistamaan omat vahvuudet ja Taloussankari.fi auttaa taloustaitojen omaksumisessa. Bisneskurssit opastavat toisen asteen opiskelijoita yrittäjyyden ja liiketoiminnan pariin.

TAT kouluttaa myös opettajia opettamaan taloutta ja työelämätaitoja sekä toteuttamaan yrittäjyyskasvatusta. Poikkitieteellinen DigiConsumers –tutkimushanke edistää tutkimustiedon avulla nuorten taloustaitojen parantamista digitalisoituvassa yhteiskunnassa yhteistyössä TAT:n kanssa.

Tarvitsemme nyt koko yhteiskunnan yhteiset talkoot nuorten puolesta ja ennen kaikkea sukupolvien välistä solidaarisuutta. Pitämällä huolta nuorten mahdollisuudesta taloudellisen itsenäisyyteen pidämme samalla huolta meidän kaikkien yhteisestä tulevaisuudesta. Haastammekin päättäjät ja yritykset tarjoamaan nuorille mahdollisuuksia. Toimitaan tällä kertaa fiksummin kuin 1990-luvun lamassa ja finanssikriisissä.  

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Jenni Järvelä ja Terhi-Anna Wilska

Terhi-Anna Wilska (vas.) on Jyväskylän yliopiston professori. Jenni Järvelä on elinkeinoelämän tukeman, yrittäjyys- ja talouskasvatusta tarjoavan Talous ja nuoret TAT:in toimitusjohtaja.