Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Tanskasta tuli pandemian mallimaa

Tanska etenee koronapandemiassa pari viikkoa Suomea edellä. Molemmat maat menivät nopeasti kiinni, mutta Tanska sorvasi talouden tukipaketit salamavauhtia ja myös avaa maata ripeästi.

9.6.2020 Annukka Oksanen
0
Noin 15 000 ihmistä osallistui Black Lives Matter -mielenosoitukseen Kööpenhaminassa. LEHTIKUVA / AFP Nikolai Linares

Kööpenhamina. 15 000 ihmisen mielenosoitus velloo Østerbrossa Yhdysvaltojen lähetystön edessä. Black Lives Matter. Nyhavnin ja Christianshavnin yhdistävän pyöräily- ja kävelysillan yli vilisee väkeä. Store Kongensgaden täydessä italialaisravintolassa ruokailijan eteen kannetaan jumalainen kesäkurpitsapasta. 

Näyttää, että Kööpenhaminassa eletään tavallista, lomakauden odotusta kuplivaa alkukesää. Tanskan hallitus on tehnyt parhaansa, jotta elämä olisi mahdollisimman normaalia. Maanantaista lähtien on jo sallittu 50 ihmisen, poikkeustapauksissa jopa 500 ihmisenkin kokoontumiset.

Tanskaa vetää koronapandemian läpi sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus. Maan strategia on samankaltainen kuin Suomella, mutta tahti on eri. Tanska on keikkunut kansainvälisessä julkisuudessa koronahoidon mallimaana nopeutensa ja poikkeustoimien onnistumisen takia.

Tanskan malli todisti toimivuutensa

Kansainvälinen lehdistö suitsuttaa, mutta kotimaassa pääministeri Mette Frederikseniä on jo syytetty ylireagoinnista, itsevaltaisista otteista ja vallan keskittämisestä lähipiiriinsä. Sen sijaan hitaudesta häntä ei voi syyttää:

  • 10. maaliskuuta Tanskan yrityselämä sai ensimmäisen apupaketin. Siitä saattoi hakea korvauksia peruttuihin, yli tuhannen hengen tilaisuuksiin. Lisäksi yritykset pystyivät hakemaan lykkäystä alv-, työmarkkina- ja tuloveromaksuihin.
  • 11. maaliskuuta Frederiksen ilmoitti, että Tanska suljetaan kahdeksi viikoksi. Koululaiset jäivät kotiin, työpaikoille ei saanut mennä kuin pakottavista syistä.
  • 12. maaliskuuta tuli toinen talouden apupaketti. Pankkien pääomavaatimuksia höllennettiin eli niiden mahdollisuuksia lainanantoon lisättiin, yrityksille tuli kaksi uutta takuuohjelmaa ja karanteenissa tai sairastuneiden työntekijöiden kulut korvattiin täysimääräisesti.
  • 13. maaliskuuta Frederiksen ilmoitti, että Tanskan rajat suljetaan 14.3. Maahan pääsivät vain tanskalaiset ja maassa asuvat.
  • 15. maaliskuuta tuli hallituksen kolmas ja suurin apupaketti. Siihen kuului työmarkkinaosapuolten kolmikantasopimus, joka varmisti historiallisen suuret miljardituet yrityksille. Perusta Tanskan talouden tukemiseksi oli valmis.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen suositteli 29. toukokuuta, että maasta ei matkustettaisi muihin ulkomaihin kuin Saksaan, Islantiin ja Norjaan.
Lehtikuva/AFP Liselotte Sabroe

Jopa ripeään päätöksentekoon tottuneessa Tanskassa moni yllättyi työmarkkinaosapuolten nopeudesta, koska paketti sisälsi niin poikkeuksellisia toimia. Sopimus todisti taas kerran, että joustava Tanskan työmarkkinamalli todellakin toimii.

Tavoitteena oli estää massatyöttömyys ja yritysten kupsahtaminen akuuttiin kassakriisiin. Irtisanomiset vältettiin niin, että yritykset saivat 75–90 prosenttia työntekijöidensä palkoista, jos ne sitoutuivat välttämään irtisanomiset kolmeksi kuukaudeksi.

Ravintolat, kampaamot ja muut alat, jotka hallitus oli määrännyt kiinni, saivat korvauksena sata prosenttia kiinteistä kuluistaan. Yritysten vero- ja muita maksuja lykättiin lisää.

Tanskalle tyypilliseen tapaan pakettia on edelleen muokattu jo useita kertoja, ja erilaisia tukipakettejakin on jo yhteensä 21. Nykysääntöjen mukaan yritykset voivat hakea palkkakompensaatiota elokuun lopulle asti. Apupakettien suuruus on yhteensä noin 30 miljardia euroa.

  • 6. huhtikuuta pääministeri Frederiksen ilmoitti, että Tanskaa aletaan avata. Sen jälkeen on edetty nopeutetussa aikataulussa.

Siinä missä hallitus sulki maan yksin, avaamisessa ovat olleet mukana kaikki parlamenttipuolueet. Se on todennäköisesti nopeuttanut avaamistahtia, sillä puolueet ovat tehneet avaamisesta huutokauppamaisen kisan.

Nyt koronan ensimmäinen aalto hiipuu. 8. kesäkuuta mennessä Tanskassa on kuollut 493 koronaan sairastunutta. Sairaalahoidossa on 79 potilasta.

Terveysmielessä maa voi huokaista ainakin väliaikaisesti helpotuksesta. 

Nopea tukipaketti pehmensi talouden laskua

Suuri tukipaketti on ollut kohta voimassa jo kolme kuukautta. Nopeasta päätöksenteosta oli hyötyä, sillä se on pehmentänyt talouden laskua. Sillä vältettiin isojen ja pienten yritysten ja sitä kautta kuluttajienkin paniikkireaktio ja sitä kautta taloudelle kullanarvoinen luottamus tulevaan ei romahtanut.

Työttömyys kääntyi laskuun toukokuussa, kun ravintolat ja kauppakeskukset saivat taas avata.

Tanska on lääketeollisuuteen ja elintarviketuotantoon painottuvan taloutensa takia vähemmän suhdanneherkkä kuin Suomi, mutta se on silti Suomen kaltainen viennistä riippuvainen avotalous.

Vielä on liian varhaista arvioida, miten Tanska pandemiasta selviää. Hallituksen kannatuksen näkökulmasta on hyvä, että koronan talousvaikutukset tulevat vasta myöhemmin, mutta kyllä ne tulevat. Arviot talouden supistumisesta tänä vuonna vaihtelevat noin viidestä kymmeneen prosenttiin.

Maanantaina saatiin esimakua tulevasta, kun kuultiin, että Saksan teollisuustuotanto supistui huhtikuussa 18 prosenttia edelliskuusta. Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna pudotus oli 25 prosenttia. Teollisuuden tilaukset vähenivät 26 prosenttia. Kaikki kolme lukua ovat uusia ennätyksiä.

Saksa on Euroopan suurin talous ja Tanskan suurin kauppakumppani. Sen osuus Tanskan viennistä on 16 prosenttia.

Vaikeuksissa voi itää myös menestys

Saksan talouden vaikeuksissa tosin itää myös Tanskan pandemian jälkeisen talouden menestys. Etelänaapurin hallituksen sorvaama jättimäinen tukipaketti keskittyy uusiutuvaan energiaan, mikä juuri on yksi Tanskan teollisuuden kärkialoja. Tanskan omakin hallitus satsaa uusiutuvaan energiaan.

Palataan Kööpenhaminan keskustaan ja Nyhavnin ravintolakadulle. Terasseilla istuskelee väkeä lounastamassa ja oluella. Kaikki näyttää ihan normaalilta, joskin ehkä hieman tavallista väljemmältä.

Sen sijaan äänimaailma on outo: kuuluu vain tanskaa. Ei edes norjaa eikä ruotsia, vaikka tavallisesti tähän aikaan Nyhavnin terassit olisivat olleet jo vajaat kaksi kuukautta täynnä etelän riemuista nauttivia naapuriskandinaaveja. 

Kesällä 2020 tanskalaisen elämänmenon normaaliuden hinta on, että rajat pysyvät tällä tietoa kiinni elokuun loppuun asti. Maahan saavat tulla lomalle ainoastaan saksalaiset, norjalaiset ja islantilaiset. Heilläkin pitää olla mukanaan todiste kuuden päivän majapaikasta. Kööpenhaminassa he eivät saa yöpyä. Päiväksi kaupunkiin saa tulla.

Jos rajat todellakin pidetään kiinni elokuun loppuun ja kielto Kööpenhaminassa yöpymisestä pysyy voimassa, normaalielon hinta on myös hotellien, ravintoloiden, matkatoimistojen ja muun elämystalouden surkastuminen. Vasta myöhemmin nähdään, oliko se sen arvoista.

Keskustelu

Kirjoittajasta

Annukka Oksanen

Kirjoittaja on talouteen, politiikkaan ja Pohjoismaihin erikoistunut vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Hän asuu Kööpenhaminassa.