Tämä uutinen on poikkeuksellisen epävarma
Talousennusteet ovat nyt poikkeuksellisen hankalia tehdä, koska niiden pohjaksi ei ole kovin hyvää käsitystä edes siitä, missä mennään nyt, eikä historiasta löydy toimivia vertailukohtia. Mitä oikeastaan tiedämme talouden tilasta? Mitä indikaattorit ja ennusteet kertovat?
“Tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa, sillä arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat. Myös arviot rajoitusten taloudellisista vaikutuksista ovat epävarmoja.”
Tämä lainaus on valtiovarainministeriön torstaina julkistetusta talousennusteesta, jonka mukaan Suomen talous supistuisi tänä vuonna 5,5 prosenttia ja jo ensi ja seuraavana vuonna talous kasvaisi, vaikkakin hitaasti. Tuo lause saattaa olla ennusteen tärkein osa. Ennustaminen on nyt todella vaikeaa.
”Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään ollaan sukelluksissa. Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta uhkaa loppua happi”, sanoi ennusteesta osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Toistan: Valtiovarainministeriö siis sanoo, että yhteiskunnasta uhkaa loppua happi. Se on paljon sanottu.
Onko ennuste liian hyvä ollakseen totta?
Finanssikriisin jälkeen 2009 Suomen talous supistui 8,1 prosenttia. Lamassa 1990-1993 Suomen talous supistui yli 11 prosenttia. Jos ministeriön “ennuste” toteutuisi, se olisi oikeastaan hyvä uutinen Suomelle. Talous supistuisi vain puolet siitä mitä näissä kahdessa suuressa kriisissä.
Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF nimittäin arvioi nyt alkavan laman pahimmaksi sitten 1930-luvun.
Ennusteen avain onkin se, mihin oletuksiin se perustuu. Niistä tärkein on, että “taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimet” kestävät kolme kuukautta. Jos ne kestävät tätä pidempään, kansantuotteesta voi leikata jokaiselta lisäkuukaudelta vielä 1,5-2 prosenttia lisää.
Niinpä “ennusteen” lisäksi vm julkaisi myös “skenaarion”: Rajoitukset kestävät kuusi kuukautta. Kansantuote supistuisi 12 prosenttia. Tuotantokapasiteettia poistuisi pysyvästi. Julkinen velka kasvaisi muutamassa vuodessa yli sadan prosentin.
“Jos näin tapahtuu, talous toipuu kriisistä hyvin hitaasti”, kirjoittaa ministeriö.
Katsotaanpa toimialakohtaisia ennusteita
Kansantalous muodostuu toimialoista, joiden tuotanto reagoi tähän kriisiin hyvin eri tavoin. Suomen kaksi suurinta toimialaa ovat teollisuus ja julkinen sektori. Näistä kumpikin edustaa noin viidennestä Suomen taloudesta.
Teollisuuden tuotannon ministeriö ennustaa supistuvan tänä vuonna kymmenen prosenttia ja julkisen palvelutuotannon kasvavan 5 prosenttia. Molemmat on helppo ymmärtää: Maailmantalous supistuu ja teollisuus sen mukana. Julkisella puolella poliisi sulkee rajoja ja sairaalat tehohoitavat suomalaisia ja kansantuote kasvaa.
Vaikka ravintolat ja hotellit on melkein tyystin suljettu, tapahtumat peruttu ja lentokoneet pidetään maassa, näiden toimialojen yhteisvaikutus on kansantalouden tasolla kuitenkin rajallinen.
Koko majoitus- ja ravitsemusalan osuus on 1,8 prosenttia, taiteiden ja viihteen 1,2 prosenttia Suomen taloudesta. Kuljetuksen osuus on 4,7 prosenttia. Ennustetut supistumiset näyttävät kuitenkin pieniltä: 20-25 prosenttia näille toimialoille. Tässä palvelussa julkaistussa jutussa ennustettiin neljän kuukauden sulun vievän 40 % majoitusalan yöpymisistä, mutta sitä vastaan tehdään tietysti kululeikkauksia jotka heijastuvat muille toimialoille.
Mikäli epidemian vaikutus yltäisi elokuun loppuun, putoaisi yöpymisten määrä koko vuonna majoitusalalla noin puoleen. Tuoreimpien tietojen perusteella on varsin optimistista ennustaa, että syyskuussa matkailtaisiin jo normaalisti.
Sopeutuminen on vielä onnistunut
Tuoreimmat tiedot kertovat, että yritykset ovat reagoineet sulkutoimiin nopeasti ja vähentäneet kulujaan. Lomautettuna on noin satatuhatta suomalaista. Tämän kääntöpuolena kassatilanne on kuukausi poikkeustilan julistamisen jälkeen suuressa osassa yrityksiä vielä hallinnassa. Vakavia vaikeuksiakin on, noin viidenneksellä yrityksistä.
Accountorin 10 000 pk-yrityksen otannasta talouskriisi.fi:lle kerätyt tiedot kertovat, että yritysten kassa, luottolimiitti sekä muu nopeasti realisoitavissa oleva omaisuus on riittänyt kattamaan liiketoiminnan juoksevat kulut eikä “maksuvalmiudessa ole ollut merkittävää heikentymistä, vaikka liikevaihto olisi tippunut merkittävästikin”, kuvaa strategiajohtaja Petri Karjalainen.
Kaikki tämä on synkronissa muualta tulevien signaalien kanssa. Yritysten laskutus reagoi ensin. Kassaa hallitaan ja siitä pidetään huolta, se on ensimmäisiä tapoja reagoida ja kaiken huomion keskipiste.
Vasta huhti-toukokuun tilanne tulee näyttämään, miten korona oikeasti on iskenut yrityksiin ja miten pitkään kenelläkin kassa ja oma pääoma kestää. Laskujen maksamisessa on jo toki viiveitä, mutta vähemmän kuin liikevaihdon supistumiset antaisivat olettaa.
Maakunnat eivät ole kuin marjoja
Helsinki Graduate Schoolin TE-keskuksista saamat tiedot kertovat, että lomauttaneet yritykset ovat erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalla, mutta myös kuljetuksessa, hallinnossa sekä taiteen ja virkistyksen aloilla.
Matkailun ongelmista kertonee se, että maakunnista eniten lomauttaneita yrityksiä on suhteellisesti Lapissa, Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla.
