Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Talouskriisi.fi siirtyy kesäterään: Tässä lukulista miten valmistautua syksyyn

Talouskriisi.fi siirtyy juhannukselta kesäiseen toimintamalliin, jossa sisältöjä julkaistaan vain harvakseltaan kun siihen on erityistä syytä. Akuutti kriisi on muuttunut valmistautumiseksi syksyyn. Keräsimme luettavaksi kirjoituksia, jotka auttavat ymmärtämään koetun perusteella, mitä voisi olla edessä.

16.6.2020 Atte Jääskeläinen
0

Ennustaminen on vaikeaa. Korona käyttäytyi toisin kuin kuvittelimme. Niin se todennäköisesti edelleen tekee, vaikka toki tiedämme siitä enemmän kuin silloin kun yhteiskunnan toimintaa alettiin rajoittaa. Mutta tuleeko toista aaltoa syksyllä?

Osmo Soininvaara on kirjoittanut blogissaan erinomaisia katsauksia siitä, mitä tilastoista voi päätellä, ja mitä outojen ilmiöiden takana kenties voi olla.

“Minua ihmetyttää näiden käyrien samankaltaisuus, vaikka eri maiden koronapolitiikka on ollut kovin erilaista. Vielä oudomaa on, etteivät tartunnat eivät ole lisääntyneet, vaikka rajoituksia on poistettu”, Osmo kirjoittaa.

“Ikään kuin toimet koronaa vastaan olisivat tehottomia ja jokin muu syy asettaa kuolleiden märälle katon. Tai sitten mikä tahansa tehoaa, koska kaikki toimet saavat ihmiset varovaisiksi.” 

Tässä viimeisin Osmon blogi: Koronaepidemia – entä jos?

Yle haastatteli professori Seppo Mereä aiheesta. Hän teki rohkean ennusteen: “Yksittäisiä sporadisia pieniä epidemioita voi tulla sinne tänne, mutta itse en oikein usko, että laaja aalto enää Suomeen pääsisi tulemaan. Mutta aika näyttää.”

Tässä alla oleva grafiikka Helsingin Sanomien jutusta on monella tapaa kiinnostava. Sen mukaan epidemian huippu Suomessa saavutettiin jo 9.4. Sen mukaan sairaalahoidossa olevien määrä jäi paljon pienemmäksi kuin alunperin ennustettiin. Nyt näyttäisi kuvaajan mukaan siltä, että epidemia todellakin olisi tukahdutettu. Mutta onko tämä pysyvää, ja millä toimenpiteillä tämä saatiin aikaan? Ovatko samat toimenpiteet tarpeen, jos tauti uhkaa jälleen syksyllä ryöpsähtää?

Epävarmuuksia on paljon

Epävarmuuksia on tässä kriisissä enemmän kuin tarpeeksi. Aloitetaan epidemian luonteesta. Se auttaa arvioimaan, mitkä ovat vaihtoehtoiset skenaariot sille mikä on mahdollista, ja milloin.

Kuinka kauan epidemia kestää? Joidenkin arvioiden mukaan niin kauan, että riittävä osa väestöstä on saavuttanut immuniteetin virusta vastaan. Mutta saadaanko se rokotteen kehittämisen ansiosta, vai siten että riittävän suuri osa ihmisistä selviää koronan aiheuttamasta taudista? Vai jostain selittämättömästä syystä, joka pysäyttää rajoitustoimista huolimatta epidemian tietylle tasolle, kuten Osmo Soininvaara kysyy.

Milloin rokote saadaan käyttöön? Kukaan ei tiedä. Toiveikkaimmat arviot puhuvat syksystä, hitaammat arvioivat kestävän 2-3 vuotta. Koronan itse sairastanut virustutkija Peter Piot, yksi Ebola-viruksen 1976 löytäneistä tutkijoista, piirsi karun kuvan.

“Sanotaan suoraan: Ilman koronavirusrokotetta emme palaa koskaan normaaliin elämään. Ainoa oikea exit-strategia on rokote, jota käytetään kaikkialla maailmassa. Tämä tarkoittaa miljardeja annoksia sitä, joka itsessään on melkoinen valmistuslogistinen haaste. Ponnisteluista huolimatta on edelleen epäselvää, onko rokotteen kehittäminen mahdollista.”

Syntyykö laumasuoja milloinkaan?

Antaako sairastettu korona immuniteetin? Syntyykö laumasuoja milloinkaan? Ruotsin strategia perustuu tai ainakin perustui laumasuojan hankkimiseen antamalla viruksen levitä.

Tämä strategia – joka perustui influenssaviruksista opittuun – on sikäli riskialtis, että arvostetutkaan tutkijat eikä edes WHO ole varma siitä, että sairastettu koronavirustauti toisi pysyvän tai edes pitkäkestoisen immuniteetin. MIT Technology Review’s jutussa University of Marylandin virustutkija Matthew Frieman huomauttaa, että ihmiset saavat uudelleen ja uudellen flunssan samasta koronaviruksesta, eikä heille välttämättä kehity sitä vastaan immuniteettia.

Toisaalta yhä usemmat ovat alkaneet arvella, että koronaviruksen aiheuttama harmiton flunssa voi luoda jonkinlaisen immuniteetin esiasteen, jonka avulla elimistö pystyy paremmin reagoimaan tähänkin virukseen.

Frieman kuitenkin huomautti, että epävarmuus immuniteetin syntymisestä johtaa siihen, että on vaikea ennustaa milloin ja kuinka kriisi päättyy.

“En tiedä, milloin tämä päättyy, ja jos jotkut sanovat että tietävät, he eivät tiedä mistä puhuvat”, hän sanoi.

Jos haluat perehtyä tarkemmin siihen, miten immuunijärjestelmä reagoi koronaan, tässä pari hyvää englanninkielistä juttua alkajaisiksi: Mitä vasta-aineita virus tuottaa, ja kauanko ne suojaavat virukselta. Ja suorastaan kiehtova juttu erilaisten immunijärjestelmän osien toiminnasta taudinaiheuttajia vastaan.

Onko tuhkahduttaminen mahdollista?

Voiko viruksen tukahduttaa? Olisiko sitten toisesta koronastrategiasta apua, nimittäin laumasuojan sijasta “tukahduttamisesta”.

Tässä tutkijoiden arviot erosivat keväällä jyrkästi toisistaan. Valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän valmistelun perusteella tukahduttaminen ei olisi ollut enää mahdollista: Virus on levinnyt sekä Suomessa että maailmassa liian laajalle. Hybridistrategia perustuu taudin hallittuun etenemiseen niin että hoitoa riittää sairastuneille.

Toisen tutkijaryhmän mielestä tukahduttaminen on mahdollista: Rajoitetaan edelleen viruksen tarttumista ja sairastaminen vähenee ja lopulta lakkaa kun kaikki tarttuneet on jäljitetty ja tarttumista hidastettu voimakkaasti esimerkiksi maskeilla, etäisyyksillä ja käsienpesulla.

Miten talous käyttäytyy?

Keväällä Omnicom Media Group rakensi palvelun, jolla seurattiin kuluttajien ostoaikomuksia. Alun totaalista romahdusta seurasi orastava optimismi huhtikuun puolivälissä ja raju palautuminen toukokuun puolivälissä. Mitä tästä opimme: toimitusjohtaja Teemu Neiglickin mukaan ennen kaikkea että kaikilla julkisen vallan toimenpiteillä ja viesteillä on iso vaikutus siihen, miten kuluttaja käyttäytyy.

Accountor Group rakensi reaaliaikaisen seurannan talouden tietojärjestelmistä. Kun vielä huhtikuussa data kertoi karua kieltään pk-sektorin pahasta kriisistä, toukokuussa kuluttajien veto oli nostanut myynnin useilla toimialoilla jo koronaa edeltävälle tasolle.

Tässä Accountorin strategiajohtaja Petri Karjalainen vetää yhteen kevään datan ja pohtii, mitä syksyllä on edessä.

https://talouskriisi.fi/kriisi-opetti:-reaaliaikainen-taloustieto-on-yritysten-ja-yhteiskunnan-etu/

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Atte Jääskeläinen

Atte Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice ja median strategiaa ja kulttuurimuutoksia Euroopassa konsultoiva yrittäjä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana, STT:n toimitusjohtajana ja päätoimittajana sekä taloustoimituksen esimiehenä Helsingin Sanomissa.