Talouskonkarit ehdottavat: Pelastetaan Suomi säilymislainoilla
Saataisiinko yritykset pelastettua talousalan konkareiden kehittämällä hybridimallilla, säilymislainalla? Juha Vikman on yhdessä Seppo Tyynelän, Matti Tiuran ja Matti Apusen kanssa kehittänyt mallin, jota he kuvaavat yksinkertaiseksi ja nopeaksi toteuttaa.
Halu pelastaa Suomi konkurssiaallolta on luja. Apuun tuli myös rahoitusalan konkari Juha Vikman, joka työsti yhdessä Seppo Tyynelän, Matti Tiuran ja Matti Apusen kanssa yritysten pelastusrenkaan, joka olisi mahdollisimman reilu ja yksinkertainen.
Se sai nimen säilymislaina, ja Vikman selvittää sen olevan eräänlainen hybridi lainasta ja tuesta.
Konkareita oli kiusannut termi ”elinkelpoinen”, jota on hoettu nyt käyntiin polkaistuissa tuissa ja lainoissa. Vain elinkelpoisia yrityksiä halutaan tukea.
“Ei kuitenkaan ole suoraa vastausta kysymykseen, mikä on elinkelpoinen yritys.”
Vikman tunsi oman työuransa varrelta esimerkiksi yrityksen, joka oli saanut aiemmin kaksi häiriömerkintää. Tuhat euroa oli mennyt perintään, mutta yritys oli sen jälkeen tehnyt kolme vuotta kannattavaa toimintaa.
“Rahoitusta hakiessaan yritys sai kuitenkin hylkäävän päätöksen, koska luottoluokitus oli huono.”
Oikopolkua ei ollut, vaikka Vikmanin mielestä tällaisille yrityksille tulisi löytyä rahoitusta.
Säilymislainassa keskeinen idea on, että se kuuluu kaikille pienille ja keskisuurille yrityksille tiettyjen ehtojen täyttymisen jälkeen.
Tukea alle 5 vuoden lyhennyksiin
Säilymislaina kehitettiin seuraavanlaiseksi:
Kyse on hybridimallista, joka on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, ei kuitenkaan toiminimille. Mukaan kuuluisivat kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt.
Lainan määrä olisi enintään neljännes tuoreimman tilinpäätöksen kiinteiden kulujen määrästä. Laina olisi kertalyhenteinen ja siihen kuuluisi myös tukea.
Laina olisi yrityksille viiteen vuoteen saakka koroton. Jos takaisinmaksu olisi kaksi vuotta lainan nostamisesta, pääomasta maksettaisiin takaisin 70 %. Kolmen vuoden kuluttua summa olisi 80 % ja neljän vuoden kuluttua 90 %.
Alle viiden vuoden lyhennyksissä yritys saa toisin sanoen tukea.
Jos takaisinmaksuun taas menee kuusi vuotta, lainansaaja maksaa 110 % lainan pääomasta, seitsemän vuoden kuluttua 120 %, kahdeksan vuoden jälkeen 130 %, yhdeksän vuoden jälkeen 140 %, ja kymmenen vuoden kuluttua 150 %.
Säilymislainaa olisi mahdollista saada nopeasti ja selkeillä periaatteilla ilman hidasta, tapauskohtaista yksityiskohtien arviointia:
Tuoreimmasta tilinpäätöksestä lasketaan yhteen vuoden henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut. Lainan määräksi tulee 25 % tästä summasta.
Lainalle ei anneta mitään vakuutta eikä vakuutta vaadita, koska se olisi tulevien liiketoiminnan rahoitusmahdollisuuksien kaventamista.
Säilymislaina käsitellään kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä omana eränään kuin pääomalaina.
Lainaa ei myönnetä esimerkiksi silloin, jos verottaja tai työeläkevakuutusyhtiö on hakenut konkurssia helmikuun 2020 jälkeen tai yhtiö on hakeutunut saneerausmenettelyyn, jonka maksuohjelmaa ei ole vahvistettu.
Lainaa ei tipu myöskään silloin, jos yhtiö on antanut omistajilleen merkittävästi lainaa, ts. yhtiöllä on saamisia omistajiltaan, tai yhtiö on tehnyt liiketoimintaan kuulumattoman suuren sijoituksen.
Säilymislaina esitelty myös Vikmanin blogissa
Laina valtionhallinnon kautta
Vikman sanoo, että yrittäjät pyrkivät löytämään liiketoiminnan paikkoja heti kun markkinat avautuvat. Niillä tulee olla mahdollisuuksia kasvaa pian sen jälkeen.
Vikman ja Tyynelä varoittavat Suomea joutumasta tytäryhtiöiden maaksi, josta kansainväliset yhtiöt napsivat itselleen hyviä yrityksiä.
Tyynelä huomauttaa, että suomalaiseen yrittämisen perinteeseen kuuluu olla ottamatta syömävelkaa. Hänen mielestään hybridiavustus olisi hyvä siksikin, ettei se asettaisi julkista valtaa liian koville.
“Valtio saa kuitenkin edullista lainaa, Tyynelä muistuttaa.”
Vastavantyyppisiä ratkaisuja on kehitetty esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa liittovaltion keskuspankki voi myöntää avustusta vaikkapa palkkojen maksuun.
Kun myöntämisperusteet ovat yksinkertaiset, rahoituksen myöntäminen on nopeaa.
“Lisärekrytointi jo olemassa oleviin valtionhallinnon organisaatioihin onnistuisi. Ymmärtääkseni Finnverakin rekrytoi nopeasti viitisenkymmentä ihmistä takausmalliinsa”, Tyynelä sanoo.