Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Pekka Lundmark: Suomen talous on pelastettava täystuholta!

5.4.2020 Pekka Lundmark
37

Nykyisessä tilanteessa on tehtävä kaikki terveyden eteen, mutta samalla pelastettava taloutemme täystuholta. Kaikki resurssit on suunnattava siihen, että kriisin kesto voi lyhentyä. Suomen elinkeinoelämä on käytettävissä viranomaisten kumppanina. Yhtään ylimääräistä päivää ei ole hukattavaksi, kirjoittaa EK:n puheenjohtaja, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

Suomen talous kokee paraikaa ennennäkemättömän nopeaa käännettä. Koronavirus on laittanut globaalin talouden ja siten myös Suomen talouden polvilleen.

Koronavirus on ensijaisesti terveydellinen ongelma, jonka patoamiseksi valtiot ovat ottaneet koviakin liikkumisrajoituksia käyttöön. Rajoitustoimet ovat johtaneet nopeasti myös mittaviin taloudellisiin vaikutuksiin. Toimitusketjujen häiriöt ovat iskeneet tarjontaan ja samaan aikaan palveluiden kysyntä on romahtanut. OECD:n tuoreehkon arvion mukaan jokainen kuukausi poikkeusoloja syö bruttokansantuotteen vuosikasvusta pois noin 2 prosenttiyksikköä. Näin esimerkiksi kolmen kuukauden seisahdus johtaisi Suomen talouden supistumiseen kuudella prosentilla tänä vuonna.

Sairastaneet pitää saada töihin

Koronaviruksen tuomat liikkumisrajoitukset vähentävät taudin siirtymistä ihmisistä toiseen. Tämä on hyvä asia, sillä näin saadaan säästettyä arvokkaita terveydenhuollon resursseja ja vältetään niiden äkillinen kuormittuminen. On kuitenkin huomattava, että sama taudin siirtymisen vauhti voi johtaa hyvin erilaisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Nyt olisikin perusteltua pohtia, miten saamme edistettyä suomalaisten terveyttä mahdollisimman vähäisin taloudellisin vaurioin.

Talouden tukemiseksi tarvitaan tehohoidon kapasiteetin kasvattamisen rinnalla mittavia toimenpiteitä testaamisen lisäämiseksi entisestään. On ollut hienoa huomata, että tämän linjan kannatus on viime päivinä ollut selvässä kasvussa, mutta vauhtia tarvitaan vielä lisää.

Laajemmalla työikäisen väestön testaamisella voidaan kartoittaa sekä terveitä että jo taudin sairastaneita henkilöitä. Talouden kannalta olennaista olisikin saada selvyys, kuka on jo sairastanut koronaviruksen ja tätä kautta hankkinut immuniteetin. Nämä ihmiset voivat palata nopeasti töihin ja pitää taloutta pystyssä. Testaaminen tukee myös terveydellisiä tavoitteita ja siksi WHO:kin suosittelee laajamittaista testaamista pandemian kukistamiseksi. Suomen elinkeinoelämä tukee tätä linjaa laajasti.

On mietittävä nyt miten kriisistä tullaan ulos

Talouden näkökulmaa on pohdittava akuutin kriisin rinnalla myös takaisinpaluun näkökulmasta. Kuinka varmistamme, että taloudelliset resurssit ovat kunnossa myös kriisin jälkeen? Kuinka kriisistä tullaan ulos, kun se aikanaan päättyy? Molemmat kysymykset ovat tietysti alisteisia kriisin kestolle, minkä vuoksi tämä aika on kaikin keinoin minimoitava.

Suomen menestys on pitkälti riippuvainen myös muiden maiden toiminnasta. Vaikka Suomessa onnistuisimme patoamaan viruksen leviämisen ja palautumaan asteittain kohti normaalia, kansainvälinen talous on riippuvainen globaalista menestyksestä koronaviruksen torjunnassa. Tässä suhteessa nyt huolestuttavalta näyttää erityisesti maailman suurimman talouden Yhdysvaltojen kehitys. Koronavirus koettelee maan terveydenhuoltojärjestelmää ennen näkemättömällä tavalla. Kriisi voikin pitkittyä taloudelliseksi, vaikka Suomessa terveydellisesti tilanne saataisiinkin kuriin.

Nykyisessä tilanteessa onkin tehtävä kaikki terveyden eteen, mutta samalla pelastettava taloutemme täystuholta. Näiden kahden asian kriisijohtamiset eivät voi olla toisistaan erillään.

Toivottavasti hallituksen perustama operaatiokeskus saa nopeasti kokonaistilanteen haltuunsa. Talouden pysäyttäminen kuukausiksi johtaa resurssien loppumisen myötä myöhemmin toisenlaiseen terveyskriisiin.

Tämän vuoksi nyt olisi keskitettävä kaikki voimat tehohoidon puskureiden ja testauskapasiteetin nopeaan nostoon, ja muun muassa mobiiliteknologian hyödyntämiseen tartuntaketjujen jäljityksessä, jotta mahdollisimman pian voisimme alkaa hallitusti purkamaan talouden rajoituksia.

Nyt on myös aika siirtää syrjään kaikki ideologiset julkinen/yksityinen -väittelyt. Työhön on valjastettava yhteiskunnan kaikki käytettävissä olevat resurssit. Suomen elinkeinoelämä on käytettävissä viranomaisten kumppanina – yhtään ylimääräistä päivää ei ole hukattavaksi.

Mistä saa apua, ja millaista?

5.4.2020 Pertti Silen
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020 Opiskelua kesällä, lomat puoliksi
0
5.4.2020 Pasi Mäenpää
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020 Kai Häppölä
0
5.4.2020 Jarmo Friman
0
5.4.2020 Markku Lappalainen
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
5.4.2020 Jari Moisio
0
5.4.2020
0
5.4.2020
0
6.4.2020
0
6.4.2020
0
6.4.2020
0
6.4.2020
0
6.4.2020 Martti Kiikka
0
6.4.2020
0
6.4.2020 Niina Kettunen
0
6.4.2020 Jani Laakso
0
6.4.2020
0
6.4.2020
0
6.4.2020
0
7.4.2020
0
7.4.2020
0
8.4.2020
0
8.4.2020
0
8.4.2020 Tatu Tahkokallio
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Pekka Lundmark

Pekka Lundmark on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja ja Fortumin toimitusjohtaja. Hän siirtyy 1. syyskuuta 2020 Nokian toimitusjohtajaksi.