Pekka Lundmark: Suomen talous on pelastettava täystuholta!

Juuri näin: kaiken kattavista rajoituksista testauksen (1) tartuntaketjujen jäljitys, 2) laumaimmuniteetin kasvun seuranta) avulla kohti hallittua rajoitusten hallintaa (lieventämistä, yksityiskohtaisempaa kohdistamista). Pandemiasta toipumista ei voi jättää tukien varaan vaan täytyy uskaltaa hakea optimaalista tasapainoa taudin leviämisen ja rajoitusten haittojen välillä.

Kun valtiojohto ei syystä tai toisesta näe tarpeelliseksi hyödyntää elinkeinoelämän osaamista operatiivisessa johtamisessa, tulisiko elinkeinoelämän perustaa oma operatiivinen johtokeskus? Siinä tulisi olla terveydenhuollon osaamista mutta myös kokonaisvaltaista näkemystä pohtia, millainen hinta ja millaiset "uhraukset" ovat hyväksyttäviä, kun tarkastellaan koko kansakunnan kollektiivista etua.

Ilman toimenpiteitä ihmisiä kuolee paljon ja taloudellinen toiminta ajetaan alas hetkeksi. Jos tehdään rajoituksia ne haittaavat yrityksiä ja aiheuttavat massiivisen työttömyyden ja konkurssisuman.

Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole hyvä, mutta ihmisten pelastamiseen voidaan lisätä suora valtion velkaantuminen ja yritysten pelastaminen, jolla vältetään massiivinen työttömyys ja taataan yritysten toiminta heti kriisin jälkeen.

Avain kysymykseen vastaus on tämä: suoraa rahallista avustusta ihmisille ja yrityksille riittävästi, että ovat valmiina jatkamaan toimintaa kriisin jälkeen. Jos yritykset menevät nurin ei ole taloudella asiaa jatkoon, jos taas ihmisiltä loppuu rahat ei ole yrityksillä asiakkaita eikä toiminnan edellytyksiä.

Asia on siis melko helppo ratkaista, pelastetaan "bailout" yritykset ja ihmiset, jotta ei vajota suohon niin syvälle että hukutaan. nyt vain on kiire tehdä nämä toimenpiteet, koska osa yrityksistä kärsii jo rahanpuutteesta, joka on seurausta pandemiasta. Eli vauhdilla kun toimitaan on vielä mitä pelastaa.

Varmaan käytetäänkin jossain jo: Kiertävät työvuoropätkät. Jaetaan työvuorot esim. kolmen tunnin pätkiksi ja hajautetaan ne tasapuolisesti mahdollisimman paljon koko vuorokaudelle. Välillä tehosiivous tärkeissä kohteissa.

"Työhön on valjastettava yhteiskunnan kaikki käytettävissä olevat resurssit."

Just noin! Ja jos nyt ollaan kotikaranteenista johtuen kaikki ihmiset kotona, talous ei toivu, ellei sinne saada lisättyä takaisin sitä työpanosta, mikä nyt on menetetty.

Ehdottaisin, että opiskelijat keskittyvät ensi kesänä opiskeluun, ja saavat siitä jonkinlaisen korvauksen, koska menettävät siten kesätyötienestit (jotka on menetetty jo muutenkin, kun firmat eivät nyt ota kesäapulaisia).

Muut työssäkäyvät voisivat puolittaa oman kesälomansa, jolloin vaikutus yritysten talouteen olisi positiivinen (lomapalkkavelat puolittuisivat), tuotantoon saataisiin lisää vauhtia, ja vielä jos ylityötienestit säädettäisiin tilapäisesti verovapaiksi, saataisiin hyvä kannustin, jotta kaikki tekisivät pitkää päivää ainakin nyt aluksi.

Testauskapasiteetin pullonkaula on tartuntaketjujen jäljittämisen vaatima työvoima. Työtä voisi sälyttää testatuille ja positiivisen tuloksen saaneille itselleen. Heille lähetettäisiin kaksi tekstiviestiä pyynnöllä lähettää eteenpäin. Tähän tapaan:
Viesti 1 olisi niille, joiden kanssa henkilö muistaa olleensa viimeisen viikon aikana samassa tilassa vähintään 15 minuuttia. Siinä velvoitettaisiin viestin saaja karanteeniin viikoksi tai siksi aikaa kunnes mahdolliset oireet ovat loppuneet + yksi päivä.
Viesti 2 olisi niille, joiden kanssa henkilö on ollut satunnaisessa kohtaamisessa. Siinä pyydettäisiin mahdollisuuksien mukaan pidättäytymään lähikontakteista seuraavan viikon ajan.
Menettely ei olisi yhtä varma ja tehokas kuin viranomaisen suora yhteydenotto mutta todennäköisesti laajasti toimiva. Se perustuisi ihmisten välittämiseen ja huolenpitoon toisistaan, jota on nyt ilmassa ainakin yhä paljon kuin virusta.
Suora viranomaispuhelu tulisi sitten myöhemmin tämän ohjeistuksen kontrollina ja täydentämisenä.

t:pasi m.

Hyviä ajatuksia ja suunnitelma talouden uudelleen käynnistämiseksi tarvitaan. Nyt kuitenkin tässä ollaan "emergency" tilanteessa ja uusien käytäntöjen kehittämiseen ja testaamiseen ei ole aikaa. Parhaat käytännöt viruksen leviämisen hidastamiseksi ja pysäyttämiseksi on jo pitkälti käytössä Etelä-Koreassa ja Singaporessa. Suomella on osaamista ja teknologiaa omasta takaa ja noiden käytäntöjen soveltaminen kriisiaikataululla maahamme voi tuoda nopeimman ratkaisun. Tähän tulisi organisoitua jämäkästi ja mahdollisimman pian.

Valtiolle halvin:poikkeuslaki 1.kaikille alle 10 henkilöä työllistävät yritykset jotka eivät irtisano tai lomauta kaikki palkkasivukulut pois määräajaksi(eläkeyhtiöillä yli 200 miljardin varallisuus ei heilauta niitä) verokertymät säilyvät,yritykset itse päättävät valinnaisesti joko tämä tai ei (yritykset tekevät samalla eettisen päätöksen) seuraus käsiteltävien tukipäätösten,lainantarve ym vähintään puolittuu,konkurssit puolittuu poikkeuslaki 2 vuokrat puolitetaan 2x pidemmäksi kun pandemia,vuokranantajia hyvitetään takautuvasti verotuksessa esim 3kk vuokrahyvitys seuraavana kolmena vuotena eli valtiolle ei kuluja tosin pienentää tulevaisuuden verotuloja verohyvityksen tapoja ja laskentamalleja tarvittaessa täydennän
Kohta 3 IMF ja maailmanpankki kutsutaan Suomen toimesta kriisipalaveriin:Suomen ehdotus kaikkien maiden vain valtionveloista annetaan määräajalta max 4 kk anteeksi takautuvasti brk pudotus/kk x2 (neljä heikointa pandemiakuukautta aikavälillä helmi-heinäkuu) ko pandemiamailla on ehdoton enemmistö noissa elimissä ja valta sääntöjen muuttamiseen ratkaisee glopaalin kriisin ei lisää valtioiden kokonaisvelkaa(nollasummapeli),helpottaa halituksia henkisesti perustuu malliin;rahan arvo ei perustu kultavarantoon vaan valtioiden ja länsimaisen taloushallinnon uskottavuuteen vaarallisin osio;poliitikkojen älyllinen ajattelu ei riitä ymmärtämään kokonaisuutta,jolloin ratkaisu on nopeasti ja salassa valmisteltava riittävän älykkäiden toimijoiden kesken ei kestä julkista repostelua ja ulos kerrottava helposti ymmärrettävä peitetarina ratkaisusta

Minä satsaisin kolmeen alueeseen: ruokatuotantoon, terveydenhoidon ratkaisujen ja -palveluiden kehittämiseen sekä teknologian uusiin muotoihin ihmisten mukaansaamiseksi (engagement). Meidät kaikki kynnelle kykenevät voitaisiin hyvin velvoittaa osaamisemme mukaan osallistumaan tietyn työmäärän verran vuosittain vapaaehtoistyöhön viemään näitä asioita konkreettisesti eteenpäin. Jos menestymme näillä alueilla, voimme auttaa muitakin maita ja luoda itsellemme uutta kilpailukykyä. Samalla aktivoidaan nuoriso ja työttömätkin mielekkäisiin ja tavoitteellisiin asioihin.

Pekka Lundmarkilta ja EK:lta erinomaisen onnistunut ulostulo!

Kun halutaan ulos kriisistä on pystyttävä laajaan yhteistyöhön, jossa Suomen kansantalouden osat: julkinen, yksityinen ja poliittinen päätöksenteko yhdistyy niin, että voidaan päätöksien osalta yhdessä tarkastella ennakoituja vaikutuksia. Vaikka päätösten tekeminen jää poliittisesti hallitukselle, niin jo valmistelun aikana voidaan sopia työnjaosta julkinen ja yksityinen, nähdä pullonkaulat ja resurssoinnin ongelmat ja hakea niihin ratkaisuja. Ripeys edetä toimeenpanon osalta on tulosten kannalta ratkaisevaa.

Olen ollut suoraan yhteydessä avainministereihin seuraavan sisältöisellä sähköpostilla:

"Hyvät ministerit, lähestyn teitä yhdessä koskien Valmiuslain käyttöönottoa ja sen vaikutuksia. Pyrkimyksenäni on auttaa Suomea saamaan korona-pandemia menestyksellisesti taltutetuksi ja myös päätösten sivuvaikutukset hallintaan. Hallitus on viivytyksettä tarttunut asiaan ja tehnyt nopeassa tahdissa laajakantoisia päätöksiä koronan suhteen. Päätökset koskevat kansalaisia, yrityksiä, liikkumista, mutta samalla vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan ja sen toimintaan.

THL on voinut antaa näille toimille asiantuntevaa tukea luoden pragmaattisen strategian niistä lähtökohdista, mistä toimintaa on lähdetty rakentamaan keskittyen julkisen sektoriin. Toiminta on mitoitettu resurssien ja testauskapasiteetin mukaiseksi, mikä on johtanut testien rajaamiseen ja kohdistamiseen riskinäkemyksen mukaan aluksi vain oireellisiin ja muutoin kriittisiin ryhmiin. Varmasti tarkoituksenmukainen ja perusteltu alku!
THL on löytänyt julkisen sektorin sisällä lisää osaajia ja kapasiteettia mm. yliopistosairaaloista ja laboratorioista. Myös yksityisen sektorin osaamisen, resurssien ja kapasiteetin tietous kasvaa. Yksityinen sektori näyttää löytäneen myös mahdollisuuden testausten alihankintaan Etelä-Koreasta. Näyttää siltä, että on aika päivittää Suomen strategia, sopia työnjaosta ja kasvattaa toimintaa yli kansallisten rajojen, tekemällä se tehokkaasti ja ammattimaisesti yhdessä.

Samanaikaisesti olemme nähneet miten pandemia leviää eri maissa ja millaista tuhoa se saa aikaan. Koko Eurooppa on vielä pandemian suhteen kasvuvaiheessa. Näemme myös erilaisia tapoja lähestyä pandemiaa sen hallintaan saamiseksi.

Hyviä ja vähemmän hyviä käytäntöjä löydetään. Mistä löydetään resursseja niiden seuraamiseen? On osattava poimia hyviä käytänteitä ja vältettävä huonoja. Miten ne erotetaan? Pandemian seuranta valtiokohtaisesti on vaikeasti verrattavissa kun testaamista harjoitetaan eri laajuudessa ja oireellisten/todettujen tapausten aiempia kontakteja eli potentiaaliseksi kantajaksi epäiltyjä pyritään löytämään eri tavoin, jos ollenkaan. Etelä-Korea näyttää tuloksiltaan erinomaiselta. Saksa, näyttää kopiovan Etelä-Korean menettelyjä mukaan lukien kännyköiden valjastamisen potentiaalisten tartunnan saaneiden kontaktien löytämiseen. Saksa saattaa löytää senkin ratkaisun, joka täyttäisi riittävän yksityisyyden suojaamisen lähtökohdat. Emme halua menettää läheisistä tai ystävistä yhtäkään!

Korona edellä, mutta samanaikaisesti on syytä nostaa rinnalle huolenaihe, joka kohdistuu terveyslähtökohtaisten koronapäätösten vaikutuksiin muun yhteiskunnan toimintaan. Tiedetään, että liikumisen, kohtaamisten rajoittaminen on nopeasti rajannut julkisia palveluja, sulkenut lukuisia elinkeinoja joko kokonaan tai toimintaa vaikeuttaen. Yt:t paukkuvat joka puolella, päätökset tingityllä varoitusajalla. Seurauksena lomautuksia ja/tai irtisanomisia. Tiedonsaanti on hataraa vaikutusten laajuudesta ajoituksesta sekä niiden alueellisesta kohdistumisesta.

Tiedolla voidaan johtaa kun sitä on! Parempaa tietoa on käytettävissä yli 20 henkilöä työllistävistä kuin sitä pienemmistä yrityksistä.
Minkälainen kuva on talouksista joita se koskettaa? Sen tiedämme, että eläkeläisillä ja jo aiemmin työttömillä on näkymä siitä missä kunnossa talous on. Mitä vaikutuksia aiheutuu sellaisille työllisille, jotka joutuvat karanteeniin tai sairastuvat a) ollessaan työllistettyjä tai b) ollessaan lomautettuja jne. Vaikutukset eivät ole vain henkilökohtaisia vaan kohdistuvat vähintäänkin siihen ympäristöön, joka tulkitaan saman talouden piiriin. Paineet eivät ole vain taloudellisia ja niiden yksilökohtaiset vaikutusten kohtaamiset ovat vaikeasti ennakoitavissa. Varmaa on, että osa paineista heijastuu mielen tasapainon järkkymisenä. Tämän vaikutussegmentin suhteen ei ole vielä käytetty juurikaan valmiuslain suomia mahdollisuuksia! Se on myös ympäristö jota on syytä koronan rinnalla pitää omana painopistealueena.

Rahoituksellisesti hallitus on omalta puoleltaan varautunut lisäbudjetilla jota hyvä niin korotettiin! EKP on tehnyt omat rakaisunsa toimintavaltuuksiensa puitteissa. Rahaa siis on, vaikkakin velkana! Oman ajattelun näkökulmasta ongelma ei ole tällä erää rahan riittävyydestä vaan siitä, miten tarjolla oleva raha osataan kysynnän ja tarjonnan lähtökohdista jakaa niin, että päästään kansantalouden, työllisyyden, innovatiivisen kasvun näkökulmista lopputulokseen jossa Suomen tulevaisuuden lähtökohdat ovat toimintaympäristön muutokset huomioiden kunnossa kun korona-paineet aikanaan meistä irrottavat.
Kultuurisesti ongelmaksi nousee EKP:n raha. On haastavaa rakentaa keinoja, jossa PKT-sektori ja sitä pienemmät voisivat saada osansa tästä. Jos siihen halutaan vaikuttaa, voidaan keinoja löytää ja mielestäni niin tulee tehdä, muistaen sen työllistävä panos ja kansantaloutta tasapainottava vaikutus.

Kaikki kärsivät, vahvoina selviytyvät ne, jotka rakentavat siltoja muurien sijaan!"

Toivo on elämän ja talouden polttoainetta. Nopea ja tehokas puuttuminen sairauden leviämiseen kohottaa sentimenttiä, joka on valahtanut kotikaranteeneissa huolestuttavan punaiselle.

Testaten ja tartuntaketjuja jäljittäen voidaan eristää vaikka sanktioiden kaksi ryhmää:

A)tartunnan saaneet ja näihin henkilöihin liittyvät ketjut
B)riskiryhmät

Riskiryhmien määrittelyn kirkastamiseksi tarvitaan THL:ltä spesifiä tietoa siitä, millaisia ihmisiä tartunta on kohdannut, ketkä ovat joutuneet tehohoitoon ja ketkä ovat kuolleet. Muun muassa ikä, sukupuoli ja ao. henkilöiden mahdolliset muut sairaudet ja elämäntapariskit ovat olennaista tietoa.

Kun taloutta on mahdollista avata, se tehtäköön nopeasti. Tällöin on tärkeää antaa tarkat ohjeet turvatoimista, mutta myös rohkaista ihmisiä. Kun aurinko paistaa mieleen, tulee käsi helpommin lompakolle ja kriisissä taisteleva yrittäjä saa asiakkaan.

Nykyinen tukihimmeli on monimutkainen, mahdollisesti epäsolidaarinen ja hidas. Olisiko mahdollista harkita suoraa tukea kotitalouksille esimerkiksi Yhdysvaltojen tyyliin mutta niin, että tuki olisi käytettävissä vain kotimaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden ostoon kolmen kuukauden sisällä tuen saannista?

Voucher, maksukortti, Visan/Mastercardin hyödyntäminen tai muut tällaiset tulisivat ehkä kysymykseen. Tuen tulisi jatkua, kunnes THL sanoo, että yhteiskunta on "riittävän turvassa" ja terveydenhuollon resurssit riittävät. Tuki voidaan allokoida esimerkiksi kuudelle alimmalle tulokymmenykselle tai kaikille kotitalouksille.

Yritykset pitää pelastaa heti. Yleinen laskujen "hyllyttäminen" koko kentälle olisi yksi vaihtoehto. Kun talous aukeaa, haetut tuet auttavat startissa ja laskutus/kulurakenne alkavat pyöriä tauon jälkeen. Ilman suoraa tukea edessä on tuhansia konkursseja. Varsinkin yksinyrittäjät ovat todella tiukoilla juuri nyt.

On rohkaisevaa, että pragmaattinen kanta koronakriisiin ja uusien avausten haku nousevat jo nyt! Kevät tulee sittenkin!?

Tämä on hyvä kirjoitus!
Mietitään lopputulos (unelmaksi filosofit sen nimeäisivät). Sitten mietitään askeleet yksi kerrallaan kriisin jälkeen.
Pekka Lundmark nimesikin muutamia ensi askeleen toimenpiteitä: 1. Testaus 2. Valtion tuki, ja niin edelleen.
Hallitus ja pääministeri Marin ovat mielestäni hyvin hoitaneet valtakunnan eri puolueiden konsnsuksen! Nyt vain seuraavia askeleita nimeämään positiivisella asenteella! Pekka voi omalta osaltasi tehdä EK:n askeleet projektissa muiden, mukaan lukien työntekijöiden motivointia unohtamatta!

Erittäin kannatettava ehdotus! Rattaat on saatava pyörimään hallitusti.

Meidän on luotava yhteinen innovaatioprosessi, jolla ihmiset, yritykset ja ekosysteemit saadaan yhdessä luomaan uutta vanhan tilalle.

Kaipaan yrittäjille ennemminkin omaa operatiivista johtokeskusta.

EK on jo olemassa, eikä se ole koskaan ollut pienyritysten asialla.

Suomen Yrittäjät ry voisi perustaa oman johtokeskuksen ja asiantuntijaporukan, joka neuvoisi hallitusta.

Samoilla linjoilla eli tarvitsemme lisää tätä Nokian uuden johtajan esittämää Talvisodan -henkeä. Esimerkillistä on se, että talouselämän ykkösketju on näyttämässä suuntaa asian ratkaisemiseksi. Puolustusneuvoston lakkauttaminen oli ehkä virheratkaisu, mutta sitä seikkaa on turhaa tässä vaiheessa miettiä (ehkä asiaa kannattaa harkita tulevaisuudessa uudessa muodossa ja kokoonpanossa).

Lisäksi voisi olla hyvä, että talouskriisi.fi:n piiriin perustettaisiin tuo Tasavallan Presidentin ehdottama "talousnyrkki" ts. yhteisön hallitus, jolle talouskriisi.fi -taustajoukko esittäisi ensivaiheessa kriisin kuntoutustoimenpiteisiin ja koneiden käynnistämiseen konkreettisia ehdotuksia kuten esim. tarvittavien suojavarusteiden poikkeusvalmisteluvelvollisuus tietyille yrityksille as. mukaista korvausta vastaan, työnantajalle korvattavat koronatestaukset tms., poikkeustilan siivous/hygieniaohjeistukset eri aloille ym. ehdotettavat konkreettiset toimet. Suurelta osaavalta taustajoukolta tulee kyllä ratkaisut näihin ja Suomi pääsee pystyyn nopeasti "pienestä töyssystä" huolimatta.

Toinen asiantuntijaryhmä voisi pohtia rahavirtojen kriisikoordinointia (talouden "verenkiertoa"), verotuksen (ALV, tulovero ym.-asiat) ja rahoituksen järjestämisen keinoja pika-aikataululla sekä tukien tehokkaampaa alakohtaista koordinointia konkreettisine ehdotuksineen (ELY:n, Business Finlandin ym. tuotevalikoimaksi).

Lisäksi esim. työvoima- ja sosiaaliturvaryhmä voisi pohtia kuinka tilapäisten työjoustojen ja työvoimatukien käyttö hoidetaan konkreettisesti kriisin tilapäisratkaisuina (etäkoulutuksia/kurssien järjestämistä lomautuksien aikana tms.) yhdessä yrittäjien ja työmarkkinajärjestelmän kanssa.

Mielestäni olisi isänmaallinen teko, että joukkue konkretisoisi listalle hyvin perusteltuja ytimekkäitä ehdotuksia jatkojalostettavaksi. Mitä nopeammin saadaan oikeat tilannekuvat kasattua ja ratkaisut em. osioihin, sitä paremmassa asemassa Suomi on kriisin jälkeen. Omasta puolestani haluan kiittää aktiiveja jo tässä vaiheessa erinomaisesta ideasta ja toimeenpanosta sekä positiivisen hengen luomisesta.

Yksittäisten henkilöiden vasta-ainetestauksen lisäksi on syytä tehdä myös otostutkimus koko väestön immuniteettiasteen varmistamiseksi. Näin saamme kuvan siitä, kuinka suuri terveysriski rajoitteiden purkamiseen liittyy ja mihin sairaanhoitomme on varauduttava.

Megatrendit:
1) etätyö
2) kotoilu
3) verkkokauppa
4) omavaraisuus.
Etätyöstä käytäntö (myös valtion ja kunnan tehtävissä):
- työmatkat säästetään
- yritykset säästävät toimitiloissa
- työn tehokkuus paranee, kahvituntijuoruilu vähenee.
Muuttosuunta kaupungeista maaseudulle:
- rahaa säästyy sijoituksiin ja yritystoimintaan kun ei tarvita kalliita kaupunkiasuntoja
- elintaso ja henkinen hyvinvointi paranee
- luontoarvot ja parempi omavaraisuus.
Verkkokauppa jää yhä useamman tavaksi. Tarvitaan kansallinen strategia miten suomalainen verkkokauppa ulkomaille olisi mahdollista.
Tarvitaan edullinen logistiikka ja joustava tullikäytäntö. Tavarat kuitenkin edelleen tehdään Aasiassa ja suomalaisten tulisi myydä ne laatu tarkastettuna kaikkialle.
Tarvitaan myös suuri määrä uusia pienyrityksiä, jotka valmistavat vientikelpoisia tuotteita ja palveluja:
- selvät veroedut pienyrittäjille
- palkanmaksu kvanttifysiikasta yksinkertaiseksi maksusuoritukseksi
- tavoitteena saada työttömäksi nyt jääneet tuottamaan vientituloja, joita tarvitaan velkojen maksuun.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan avaus hybridimallista antaa hyvän tulokulman kriisistä ulos pääsemiseksi. Kolme kuukautta on kuitenkin maksimiaika jonka Suomen talous voi olla seisahduksissa, mutta näkisin, että rajoitusten helpottaminen pitää aloittaa 2-3 viikon aikana, jotta kolmen kuukauden kohdalla on matka ulos alkanut ja toukokuun lopulla olisi yrityksillä jo mahdollisuus toimia.

Kotimainen kysyntä pitää saada nousuun ja toisaalta siihen pitää pystyä myös vastaamaan. Uskoisin, että riskiryhmien suojaaminen on se tärkein fokus ja karanteenia heidän osalta tulisi jatkaa vaikka muita rajoituksia aloitettaisiinkin poistamaan.

Mutta miten saadaan meille tärkeiden vientimaiden kuten Ruotsin ja Saksan tilanne myös sellaiseksi, että vientitoimintamme olisi mahdollisimman nopeasti kasvussa? Myös Venäjän tilanne vaikuttaa pitkälle kesään ja syksyyn. Miten voimme toimia Venäjän markkinoilla, jos siellä epidemian huippu tulee myöhemmin kuin Suomessa?

Pikavippien ja konkurssien sijaan Valtiokonttori myöntää joka veronmaksajalle, niin yksityiselle kuin yrityksellekin, "Valtiokortin", jolla voi nostaa maksamiensa verojen verran pitkäaikaista Euribor-korkoista lainaa.

Syntyvä velkakirjasalkku toimii vakuutena. Näin saadaan EKP-elvytysmiljardit käyttöön mahdollisimman oikeudenmukaisesti, vähällä byrokratialla ja nimellisesti vastikkeellisesti eli EU:n sääntöjäkin noudattaen.

Tämän lisäksi tarvitaan nykyisen kaltaisia kehitystukia ja sosiaaliturvaa, mutta edellä kuvatulla toimella luodaan pehmeä puskuri tähän kriisiin.

Lundmarkin visio on liian kapea. Jos muu maailma seisoo, vientimme romahtaa. Meillä pitää olla mietittynä, miten pidämme niissä oloissa talouden edes joten kuten pyörimässä ja ihmiset edes joissakin töissä.

Voimme tehdä työtä maamme kehittämiseksi, koska meillä on rikas luonto ja paljon luonnonvaroja, joiden kestävää käyttöä voimme kehittää muutama vuosi maan sisällä itse ja projektiluonteisesti.

Myös rakennuskantamme, liikenneväylät, energian tuotanto, siirto ja käyttö kaipaavat korjausta ja uusimista. Maatalouden ja koulutuksenkin kehittämisessä olisi työtä.

Kansanterveys eli ennaltaehkäisy ja siihen kuuluva terveysympäristön kehittäminen on listalla. Jo ennen koronaa sen suunta oli menossa katastrofiin. Siitä kertovat muun muassa 30 mrd euroa olevat sairaanhoito ja hoivamenot ja 19 800 varhaiseläkettä v. 2019 mielenterveyden järkkymisen takia. Voimme siis hyvin huonosti. Asiaa voi auttaa, mutta ei sairaanhoidolla.

Toivo selviytymisestä on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. Sitä pitää ruokkia ja näin vapautuu uskomaton määrä taisteluhenkeä. Päinvastaista vaihtoehtoa en halua edes ajatella.

Kiistatta näin. Onko testipaketteja saatavilla riittävästi?

Vienti toipuu ajan kanssa viiveellä. Pitää olla kärsivällinen tämän suhteen. Vienti voisi olla jotain muuta kuin aikaisemmin, jotain sellaista mitä nyt tarvitaan. Pystyykö vientiteollisuus muuntautumaan,

Huomenta,
Sairastaneiden tervehtyminen pitää todentaa, muutoin heille jää korona-status niskaan pitkäksi aikaa.
Altistuneiden korona -tilanne täytyy todentaa, onko se vai eikö ole. Muutoin he istuvat karenssissa.
Testit helpommin saataviksi.
Mitään ei voi parantaa jollei mitata sanoi Lordi Kelvin jo 1800-luvun lopulla.

Tänä vuonna julkinen velka kasvanee 25-30 miljardia ja tämän hallituksen aikana yhteismäärältään 200 miljardiin BKT: n samanaikaisesti laskiessa.
Akuutin vaiheen jälkeen on päästävä rahan jaosta tekemisen mahdollistamiseen ja toimeliaisuuteen kannustamiseen.
Tämä edellyttää isoa asennemuutosta.
Muun muassa säädösten, lupakäsittelyiden ja työmarkkinoiden jäykkyydet pitää hävittää. Samoin työttömän korvauskäytännöt pitää tehdä kannustavammiksi.

Olemme eläneet niin pitkään hyvinvoinnissa, että nyt kriisin kaatuessa päälle moni syöksyy suoraan epätoivoon. Toivon, että yrityksissä jaksetaan ja halutaan pitää yllä uskoa tulevaisuuteen, vaikkakin ehkä erilaiseen kuin vielä muutama viikko sitten ja tehdä vaikka kuinka pieniä asioita, jotta pysytään liikkeessä. Pienestäkin liikkeestä on nopeampi päästä vauhtiin kuin täyspysähdyksestä. Tämäkin sivu on erinomainen todiste liikkeellä pysymisestä.

Elinkeinoelämän koronanyrkkiin mukaan talouden huippuosaamisen ja terveydenhuoltonäkemylsen lisäksi myös tilastomatematiikkaa, yhteiskuntatiedettä ja psykologiaa.

Ratkaisu on että palataan nopeammin aikaan ennen Coronaa. Meillä on jo kaikki se informaatio millä pakotteita voitaisiin nopeammin riisua. Kuvailen ratkaisua esimerkin kautta. Mitäpä jos esim. Jani Laakso menee sairaalaan kovien oireiden vuoksi, todetaan Covid-19, lääkäri ilmoittaa nimeni THL:n erikoisyksikölle. THL taas soittaa Google:lle joka sekunneissa saa raportin jossa näkyy Janin paikkatiedot viimeisen viikon ajalta sekä listan kaikista ihmisistä joiden kanssa Jani on mahdollisesti ollut lähikontaktissa. Lähikontaktissa oleville ihmisille heti tekstari “Olette olleet mahdollisesti lähikontaktissa Covid-19 potilaan kanssa viimeisen viikon aikana, olkaa hyvä ja ottakaa välittömästi yhteyttä numeroon X”. Tälläisen ohjelmiston Google tekee aidosti 1-2 päivässä. Data on jo olemassa, se odottaa vain käyttäjäänsä. Kustannus koko ohjelmalle ml. prosessit ovat minimaaliset.

Nyt tarvittaisiin kovaa tahtoa maan ylimmältä johdolta että tälläinen ohjelma viedään pikaisesti läpi. Jos tarvitaan lakimuutos, tehdään se ja rajataan se pelkästään Coronaa varten ja maksimissaan 6 kk voimassa. Dataa tuskin kukaan haluaa Google:lta antaa virkamiehille rajattomasti, mutta tässä mallissa Google jakaa dataa vain niiden henkilöiden osalta jotka THL on vahvistanut olevan sairaana ja henkilöt jotka mahdollisesti ovat sairastuneet. Apple mukaan vielä samaan projektiin niin uskoisin että tällä saadaan Corona selätettyä paljon nopeammin mitä nykyään uskotaan. Nämä ajatukset ovat henkilökohtaisia, ei yritykseeni liittyviä.

Pitää nopeasti erottaa yritykset, joita tämä pandemia ei koske ja antaa heille kaikki mahdollisuus/tuki toimia. Mutta sitten yritykset ( esim. erikoiskauppa/-myymlät ) joilla ei ole mitään toiminta edellytyksiä, vaikka kauppakeskukset ovat avoinna. Ja ymmärrettävästi ihmisiä pyydetään olemaan kotona, mutta samalla olisi jo pitänyt määrätä sulkemaa kauppakeskukset tms. näin yrityksiltä tippuisi valtava kuluerä.

Edellä on tullut ihan hyviä tsemppausviestejä. Mutta mahtaako Suomen hallitus pitäytyä tässä tyylilajissa?

Ainakin ennusmerkit vaikuttavat melko huonoilta.

Hallituksen taholtahan on ilmoitettu, että velanottoa tullaan rajusti lisäämään koronakriisin takia. Tämä on nykyisessä tilanteessa aivan hyväksyttävää, mutta sen lisäksi hallitus on antanut ymmärtää, ettei se aio luopua mistään jo aiemmin tekemistään menonlisäyksistä. Ei sittenkään, vaikka toimintaympäristö on muuttunut aivan ratkaisevasti niistä ajoista, jolloin nuo päätökset tehtiin.

Käytännössä tämä linjaus tulee siis merkitsemään verotuksen tuntuvaa kiristymistä tuon velkaantumisen voimakkaan kasvun lisäksi. Tämä on kansantalouden toipumisen näkökulmasta erittäin huono yhdistelmä!

Myös kuljetusala kriisissä.
Taksilaki muutettava nopeasti entiseen suuntaan ja valvonta päälle. Ulkomaiset rikollisjärjestöt vallanneet Helsingin parhaat paikat kuten rautatieaseman ja johtaneet alan syvään kriisiin jo ennen koronaa.

Kaunis toive, mutta tuskin tulee toteutumaan.

Suomen vientiteollisuudesta vastaavien tahojen ihanteenahan on jo vuosikymmenien ajan ollut pyrkimys halvan bulkkitavaran tuottamiseen. Minkäänlaista yritystä laatuun satsaamiseen ei ole käytännössä edes haluttukaan. Sellainen on pyritty leimaamaan jopa häiriköinniksi.

Silloin harvoin, kun kun joku (pienehkö) suomalaisyritys on uskaltanut poiketa tästä toimintaperiaatteesta, ovat viranomaisemme tehneet kaikkensa, jotta moinen hanke saataisiin äkkiä kaatumaan ja "kapinallinen" yritys palaamaan takaisin ruotuun.

Esimerkkejä tästä toimintaperiaatteesta löytyy eniten metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden piiristä - sen jälkeen kun kotimainen tekstiiliteollisuus onnistuttiin jo lähes kokonaan tuhoamaan.

Toivon tietysti, että tämä ennusteeni osoittautuisi vääräksi.

Olisi todella hienoa, mikäli suomalaiset yritysjohtajat sekä heidän toimintaansa ohjailevat poliitikot ja viranomaiset vihdoin viimein - vaikkapa sitten tämän koronakriisin säikäyttäminä - luopuisivat byrokraattisesta uneliaisuudestaan ja ryhtyisivät ihan oikeasti edistämään pyrkimyksiä suomalaisten tuotteiden laadun parantamiseksi - ja tätä kautta niiden menekin parantamiseksi.

Tähän on ratkaisuehdotusta rakenteille Suomessa ja maailmalla. Suosittelen lukemaan: https://www.linkedin.com/pulse/vain-koronaa-vai-edes-v%C3%A4h%C3%A4n-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-voiko-digitaalinen-antti-kettunen

Kieltäytyminen yksityisen testauskapasiteetin käyttämisestä tuntuu aivan kaamealta.

Poliittisen valtiojohdon omaksuman ideologian toteuttamisen halutaan alistavan terveyden, oikeuden elämään sekä kansantalouden.

Euroopassa ei tällaista ideologian ehdotonta yksinvaltaa ole tiettävästi esiintynyt 75 vuoteen.

Laaja testaaminen edellyttää toimia yrityksissä. On käynyt ilmi, että testikapasiteettia on riittävästi.

Eikö nyt pitäisi käyttää työterveyshuollon mahdollisuuksia ja testata kaikki työntekijät yrityksissä?

Suomi on saatava takaisin töihin.

Kriisistä ulostulo tullee vääjäämättä vaatimaan rakenteellisia muutoksia tapoihimme toimia sekä yksilöinä että organisaatioina.

Nyt ensi kertaa yhteiskunnallisesssa massatestissä oleva "etätyökokeilu" on hyvä esimerkki tällaisesta muutoksesta. Jopa varsin vanhoilliset instituutiot, kuten koululaitos, joutuvat nyt nöyrtymään pakon edessä kun "asiakkaat" jäävät aamulla kotiin. Mutta miksi vasta nyt? Tai, onneksi vihdoinkin.

Rakenteellisia muutoksia tarvitaan todennäköisesti myös bisneksessä esimerkiksi alihankintaketjuissa, jotka tätä nykyä pohjautuvat reaaliaikaiseen just-in-time ajatteluun lähes nolla-välivarastoilla ja toisaalta uskomukseen, että sopimukset pitävät kaikissa olosuhteissa (korkeintaan sotatila poislukien).

Käytäntö on nyt kuitenkin osoittanut sen, että näin ei välttämättä ole ja että vähäisempi riippuvuus kaukaisista alihankkijoista varmistaa sekä laatua että saatavuutta - molemmat pitkässä juoksussa kilpailukykyä edistäviä tekijöitä.

Teesini onkin, että kriisistä ulostulo ei ole vain terveyttä, testausta ja välittömiä toimia tässä ja nyt, vaan myös monia laajasti yhteiskuntaamme koskettavia rakenteellisia muutoksia, jotka on vain uskallettava tehdä markkinavoimien silmien edessä. Tietenkin samalla toivoen, että muutoksille löytyy lopulta maksaja eli taho, joka näkee muutosten arvon omaa nenäänsä pidemmälle.

Meidän tulee ehkä brändätä, argumentoida ja tuotteistaa oma elämäntapamme paremmin vientituotteeksi sen sijaan, että puolen maailmaa tarvitsee sitä etsiä yläilmoissa 24/7.