Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Sveitsi tukee elinkelpoisia yrityksiä

Sveitsissä yrityksille on suunnattu koronakriisin vuoksi valtion takaamia korottomia lainoja ja valtio tukee työajan lyhentämistä. Sveitsin hallitus korostaa talouden pelastamista terveyden rinnalla. Bernissä asuva Noora Buser kertoo, että kriisi vauhdittaa Sveitsin siirtymistä digitalisaatioon.

15.4.2020 Noora Buser
0

Saavuin maaliskuun 19. päivä aamulennolla Lontoon Citystä Zürichiin. Lentoni oli yksi viimeisistä kaupunkien välillä. Palasin toisenlaiseen Sveitsiin, mistä olin edellisenä torstaina lähtenyt. Koulujen lisäksi kaupat, ravintolat, kampaamot oli määrätty suljettaviksi. 

Vain yritykset, jotka pystyvät valvomaan, että asiakasmäärä ei ylitä viittä henkilöä neliöllä ja kahden metrin etäisyys asiakkaiden välillä voidaan taata, saavat olla auki.  Armeija otettiin apuun huoltovarmuuden takaamiseksi ja valvomaan rajoitusten noudattamista. Sveitsi toteutti toisen maailmansodan jälkeen laajimman armeijan liikekannallepanon. 

Rajoitukset olivat synkkä uutinen yrittäjille. Keskustoista tuli aavekaupunkeja, joissa kaikki liikkeet ovat kiinni. Bussit ja junat kulkevat muutaman kerran päivässä lähes tyhjinä. Bussin etuosa on eristetty, jotta matkustajat eivät pääse liian lähelle kuskia. 

Rakennustyömaita valvotaan ja suljetaan, jos hygieniasäännöistä – erityisesti kahden metrin etäisyydestä – ei pidetä huolta. Poliisi hajottaa nuorisojoukkoja ja pyytää puistonpenkillä istujia liikkeelle. 

Valtio paikkaa olematonta työsuhdeturvaa

Miten tällaisessa tilanteessa voi jatkaa yritystoimintaa, kysyivät pienyrittäjien lisäksi globaalit yritysjätit. Useilla suuremmilla yrityksillä oli kriisisuunnitelma, johon sisältyy työajan lyhennyksiä, lomautuksia tai irtisanomisia. 

Sveitsissä työntekijöiden työsuhdeturva on olematon, mikä antaa työnantajille paljon joustomahdollisuuksia. Hallitus ennustaa työttömyyden nousevat seitsemään prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Se on Sveitsin oloissa historiallisen korkea lukema. Vuodesta 1914 lähtien työttömyys on noussut kaksi kertaa talouskriisien seurauksena 4,5 prosenttiin ja oli alimmillaan 2,5 prosenttia viime vuonna. 

Kriisin alusta asti teollisuuden ja työnantajien edustajat ovat olleen mediassa huolissaan rajoitusten vaikutuksista talouteen. Esimerkiksi Swissmem – kone-, sähkö- ja metalliteollisuuden liitto – on vastustanut tehtaiden sulkemista. Monet tehtaat on pidetty käynnissä jopa pahiten koronasta kärsineessä Tessinin maakunnassa. 

Tukea elinkelpoisille yrityksille

Sveitsin hallitus painottaa, että kriisin taloudelliset vaikutukset on otettava yhtä vakavasti kuin terveydelliset. Hallitus on laatinut 40 miljardin euron tukipaketin, jolla pyritään estämään turhat konkurssit ja irtisanomiset. 

Yksi ensimmäisistä toimista on työajan lyhennysten helpottaminen. Valtio maksaa osan palkasta, millä korvataan lyhytaikaisia tulonmenetyksiä. Yksinyrittäjille tuki tuli pienellä viiveellä. Tukihakemukset pyritään käsittelemään viikossa useimmissa kantoneissa. 

Sosiaaliturvamaksuihin on myönnetty lykkäystä ja joidenkin tuotteiden tuontitulleista on luovuttu väliaikaisesti. Velkojen takaisinmaksuun on myönnetty helpotusta yrityksille, joiden liiketoiminta oli vielä viime vuoden lopussa kannattavaa. Tukea suunnataan elinkelpoisille yrityksille ja muiden annetaan tarvittaessa mennä konkurssiin. 

Yritykset voivat nyt hakea korotonta valtion takaamaa lainaa säilyttääkseen maksuvalmiutensa kriisin aikana. Lainaa myönnetään pankkien kautta kevennetyllä byrokratialla noin puoleen miljoonaan euroon asti. Lainan suuruus on sidottu edellisen vuoden tulokseen. 

Startupit, joilla ei ole tuloja ja jotka on perustettu ennen maaliskuun alkua, saavat myös lainaa. Vastaavaa ratkaisua suuryrityksille muotoillaan. Lisäksi uudet startupit ovat saamassa oman tukiohjelman. Viranomaisilla on suorat puhelinpalvelut, joista yritykset saavat viimeisintä tietoa ja tukea.

Myös monet valtiosta riippumattomat tahot ovat valmistelleet erilaisia tukitoimia. Esimerkiksi Swissmem auttaa jäsenyrityksiään, joilla on ongelmia tavarantoimitusten kanssa.

Kriisi vauhdittaa digitalisaatiota

Torstaiaamuun mennessä Sveitsissä oli kuollut yli 700 ihmistä ja yli 22 000 sairastunut koronavirukseen. Päivittäisten tartuntojen määrä on laskussa, ja hallitus pidensi liikkumisrajoituksia vain viikolla 26.4. asti. 

Hallitus seuraa tartuntatilannetta viikko kerrallaan ja on päättänyt keventää rajoituksia askel kerrallaan heti, kun se arvioidaan turvalliseksi. Hygieniarajoitusten uskotaan olevan voimassa vielä useita kuukausia. 

Monet yritykset, joissa kahden metrin etäisyydestä ei voida pitää huolta, kuten kampaamot ja ravintolat sekä pienet liikkeet joutuvat todennäköisesti hakeutumaan konkurssiin kriisin seurauksena.

Tällä hetkellä Sveitsin suurin toivo on innovaatioissa ja yritysten mukautumiskyvyssä. Suuri osa Bernin pienyrityksistä, kuten juustokauppa, jäätelötehdas, leipomot ja gourmet-ravintolat ovat alkaneet tarjota kotiinkuljetuksia verkkokaupoissa. Tieto- ja palvelualan yritykset ovat siirtyneet virtuaaliympäristöihin.  

Digitalisaatio on tullut Sveitsiin paljon hitaammin kuin moniin muihin maihin, mutta nyt se tulee rytinällä ja näyttää lyhyessä ajassa, mitkä yritykset ovat elinkelpoisia kriisin jälkeisessä, digitaalisessa maailmassa.

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Noora Buser

Noora Buser on innovaatio- ja startup-ohjelmia Bernin Impact Hubissa vetävä kauppatieteen tohtori. Hän on asunut Sveitsissä kahdeksan vuotta ja väitteli tohtoriksi Bernin yliopistossa viime vuonna. Impact Hub Bern on osa kansainvälistä innovaatioverkostoa, johon kuuluu maailmanlaajuisesti yli sata startup-keskusta.