Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Suomi hakee mallia Saksasta ja Singaporesta

6.4.2020 Jouko Marttila
1

Mobiilisovellus korona-altistuneiden ketjujen löytämiseksi helpottaisi paluuta kohti arkea ja keventäisi talouskriisiä. Miten Saksassa ja Singaporessa käytettävä malli voisi toimia?

Olemme saaneet sivustolle kommentteja ja ehdotuksia siitä, kuinka mobiiliteknologia voisi auttaa meidät ulos koronakriisistä. Hallitus ja asiantuntijat yli puoluerajojen valmistelevat jo yritysten kanssa digitaalista kontaktiketjujen jäljitystä. Miten tällainen Saksassa ja Singaporessa käytettävä malli voisi toimia?  

Saamissamme viestissä korostetaan, että rajoitusten jatkaminen nykyisellään ilman selvää takarajaa tuhoaa nopeasti talouden, mikä vie pohjan tehokkaalta terveydenhuollolta. Tarvitaan siis parempi vaihtoehto.

Eettisesti ja poliittisesti mahdottomalta tuntuu, että kaikki rajoitukset purettaisiin kerralla uhriluvusta piittaamatta, jotta 60-80 prosentin laumaimmuniteetti saavutettaisiin nopeasti. Kolmas, ja tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto on asteittainen mutta ripeä paluu arkeen. 

Terveet on saatava töihin, sairastuneet pitää testata ja eristää, altistuneet ja taudin jo sairastaneet on pystyttävä jäljittämään. Mobiiliteknologia tarjoaa tähän ratkaisun. 

Bluetooth-yhteys auttaa varoittamaan

Saksassa ja Singaporessa on kokeiltu sovellusta, joka kerää tietoja puhelimen käyttäjän lähellä olevista laitteista bluetooth-yhteyden avulla. Jos käyttäjällä todetaan tartunta, hänen kanssaan lähikontaktissa olleet saavat automaattisesti varoituksen altistumisesta. 

Saksan järjestelmän kehittäminen alkoi SARS-epidemiasta ja siihen on osallistunut kahdeksan maata. Sovelluksen lähdekoodi on avoimesti saatavilla ja se on suunniteltu Euroopan tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaan, sillä sovellus ei jaa henkilö- ja paikkatietoja. 

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on korostanut sovelluksen käytön vapaaehtoisuutta. Hallitus haluaa varmistaa, että mikä tahansa menetelmä valitaan, se täyttää perustuslain vaatimukset. 

Suomessa sovellusta kehittävät ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice Business Finlandin rahoituksella. Kumpikaan yritys ei halua tässä vaiheessa antaa tarkempia tietoja siitä, kuinka hyvin Saksan tai Singaporen käyttämä sovellus sopisi Suomeen.

Onko vapaaehtoisuus hyvä lähtökohta?

Suurin ongelma vapaaehtoisuuteen perustuvassa ratkaisussa on saada ihmiset lataamaan ja käyttämään palvelua. Jos sovellus tulisi suoraan operaattoreilta ohjelmistopäivityksenä, se leviäisi tehokkaasti ja käyttäjämäärä nousisi todennäköisesti nopeasti.  

Viruksen kontaktiketjujen kartoittaminen ihmisvoimin ei ole mahdollista. Jäljittämisen järjestäminen niin, että kansalaiset pitäisivät itse kirjaa kontakteistaan ja tapaamisistaan, ei sekään toimi. Eräs kirjoittaja muistuttaa, että ihmiset hädin tuskin jaksavat töissä merkitä tuntejaan. Siksi tarvitaan mahdollisimman yksinkertainen ja automaattinen järjestelmä. 

Puhelimet keräävät jo nyt valtavan määrä käyttö- ja paikkatietoa. Jos sairastuisin koronaan, voisin antaa luvan jakaa paikkatietoni niille, joiden kanssa puhelimeni on ollut lähikontaktissa viime viikkoina. Operaattori, THL tai joku muu viranomaistaho voisi lähettää viestin altistuneille ja ohjaisi koronatestiin paljastamatta tartunnan saaneen henkilöllisyyttä. 

Tietoa on tarjolla, vain sovellus ja soveltajat puuttuvat. 

Eduskuntapuolueiden tietopolitiikan yhteistyöryhmä on antanut omia suosituksiaan digitaaliseen jäljittämiseen. Sen mukaan altistumisvaroitukset pitäisi tehdä automaattisesti järjestelmän kautta siten, että yksityisyyden suoja säilyy.  Ryhmän mukaan tärkeintä on saavuttaa kansalaisten luottamus ja sitä kautta mahdollisimman suuri käyttäjämassa. Näin altistumisvaroituksen viranomaiselta saava kansalainen saadaan varmimmin ilmoittautumaan testiin tai suoraan hoitoon.  

Mobiilisovellukseen kytketty testaa, eristä, jäljitä -järjestelmä voi hidastaa talouden tuhoa ja nopeuttaa paluuta arkeen. Perustuslaki tuskin voi olla esteenä yhteiskuntajärjestelmän pelastamiselle.

7.4.2020
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Jouko Marttila

Valtiotieteiden tohtori Jouko Marttila on pitkän linjan taloustoimittaja ja viestintäammattilainen. Hän on Arvopaperi-lehden ja viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaita. Lisäksi hän on toiminut virkamiehenä Euroopan pankkivalvonnassa ja Suomen Pankissa.