Suomen tohtori tuho odottaa talouden romahdusta

Tuomas Malinen on valtavirtaekonomistien keskuudessa outolintu. Hän uskoo keskuspankkirahoituksen ja valtion yritystukien johtavan lopulta talouden romahdukseen, hyperinflaatioon ja euron hajoamiseen vuodessa. Euron hajoamiselle Malinen antaa Jari Sarasvuon haastattelussa 85-90 prosentin todennäköisyyden.

Malisen mustat talousnäkemykset poikkeavat Suomen virallisesta linjasta. Valtiovarainministeriön, pankkien ja ennustelaitosten asiantuntijat varovat keikuttamasta venettä ja julkaisevat toisiaan läheisesti muistuttavia talousennusteita, joissa ei liikaa synkistellä.

GnS Economics on odottanut pörssiromahdusta vuodesta 2017 lähtien. Koronakriisiä ei odotettu, mutta Ylen Pörssipäivässä maaliskuun puolivälissä Malinen sanoi, että Eurooppa ajautuu todennäköisesti pankkikriisin joka tapauksessa. Sama teema nousi esiin Ylen Brysselin kone -lähetyksessä kuukausi myöhemmin.

Pitkään jatkunut tuomiopäivän julistaminen on eristänyt Tuomas Malisen kotimaisesta konsensuksesta. Povattua pörssiromahdusta ei tullut, vaan kurssit nousivat kolmessa vuodessa kymmeniä prosentteja.

Koronakriisissä Malinen on lyönyt pökköä pesään ja uskoo, että yhdysvaltalaisten osakkeiden arvosta katoaa 80–90 prosenttia.

GnS Economics on julkaissut koronatalouden jälkeisestä ajasta kolme skenaariota, joista paraskin näyttää huolestuttavalta. Maailmantalouden syöksyä raamatullisten mittakaavojen talouskriisiin on niiden perusteella vaikea estää.

Kolme
synkkää skenaariota

Parhaassa tulevaisuudennäkymässä keskuspankkien ja hallitusten valtava elvytys velkaannuttaa taloudet entistä pahemmin. Helikopterirahaa jaetaan suoraan kansalle. Keskuspankki takaa pankkitalletukset ja pankkien pääomat. Maailmantalouden lama vältetään, mutta tilalle syntyy sosialistinen zombi-talous, joka kärsii alueellisista ja kansallisista hyperinflaatioista.

Pahassa skenaariossa Eurooppa ajautuu pankkikriisiin viimeistään syksyllä ja muu maailma seuraa perässä. Globaalit rahoitusmarkkinat kriisiytyvät, mikä synnyttää maailmantalouden laman.

Apokalyptisessa ilmestyskirjaskenaariossa maat ympäri maailmaa ottavat rajut sulkutoimet uudestaan käyttöön. Tuotantoketjut katkeavat ja logistiikka häiriintyy pahasti sairaiden työntekijöiden sekä tehtaiden ja kansallisten rajojen sulkemisen vuoksi. Valtiot alkavat suojata haavoittuvaisia tuotannonalojaan ja resurssejaan. Ruokahuollosta tulee kriittistä.

Pelastaako
enää mikään?

Tuomas Malinen arvioi, että keskuspankkien tulo rahoitusmarkkinoille valtavilla osto-ohjelmilla on rikkonut riskien hinnoittelun ja tuhonnut toimivat pääomamarkkinat. Keskuspankeista on tullut roskapankkeja, koska ne ostavat luottoluokitukseltaan kehnoja yritysten velkakirjoja eli niin sanottuja roskalainoja.

Malisen mukaan markkinatalous ei toimi, jos kaikki pelastetaan siirtymällä keskuspankkivetoiseen korporatismiin. Jos taloutta yritetään vakauttaa lisävelalla, synnytetään helposti lisää epävakautta, mikä on näkynyt varallisuusarvojen voimakkaana nousuna finanssikriisin jälkeen.

Käytännössä keskuspankkirahoitus on vaurastuttanut vain varakkaita, tuottavuus on laskenut ja investoinnit polkeneet paikallaan.

Malinen lopettaisi yritysten auttamisen ja antaisi elinkelvottomien kaatua konkurssiin, koska kansantalouden kannalta nopea ja raju pudotus olisi parempi vaihtoehto kuin pitkä lama ja talouskasvun pysähtyminen.

Köyhien auttaminen sekä sosiaaliturva- ja terveydenhoitojärjestelmän pelastaminen ovat hänen mielestään tärkeämpi tavoite kuin yksittäisten konkurssien estäminen.

Tuomas Malinen on toisinajattelija, mutta onko hän oikeassa?