Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Sumea syksy toi yt-neuvotteluita

Kesän lopulla Suomi ehti tuuletella Euroopan mestarina. Talous oli selviämässä koronasta lähes säikähdyksellä. Sitten tuli syksy.

24.9.2020 Petri Hakala
0

Silloin niitä alkoi tipahdella, Finnair, UPM, Metso, Tallink, Posti, Neste, Scania. Laajat yt-neuvottelut käynnistyivät ja niitä tulee vielä paljon lisää, kun päivät lyhenevät.

Vientiyritysten vaikeudet tulevat viiveellä, sillä tilauskirjat hupenevat.

Paljon voi panna koronan piikkiin, mutta on hyvä muistaa, että Suomen taloudessa oli kestäviä ongelmia jo aiemmin. Koronan jälkeen ennustetaan, että Suomen talous kasvaa hitaimmin EU:ssa.

Tuleva on sumeaa yli talven ja se tuntuu hermostuttavan. Suutari pysyköön silti lestissään.

Pääministeri lähti opastamaan pörssiyhtiötä ja jatkoi vuodatustaan tuntemalla yhtiön luvut paremmin kuin toimiva johto. Ei näin. Ihmiset ja erityisesti yritykset elävät tulevan odotuksen ja toivon mukaan. Valtiovallan keskeinen tehtävä on pitää tämä näkymä kirkkaana.

Suomi ja suomalaiset yritykset ovat edelleen siinä loistavassa tilanteessa, että rahaa investoida on usein enemmän kuin ideoita ja suunnitelmia. Nyt on aika heittää ideologiat sivuun ja kehittää yhdessä suomalainen selviytymistarina.

Uutta nokiaa tuskin saamme kokea, mutta 50 pienempää menestystarinaa kyllä kelpaisi. Aitoja työpaikkoja meille syntyy vain, jos suomalaiset yritykset menestyvät maailmalla ja pystyvät kahmimaan markkinaosuuksia.

Osaaminen ja tuotekehitys on yritysten vastuulla. Hallituksen puheet niin ja niin monen työpaikan ”luomisesta” luovat vääriä mielikuvia. Työttömyysturvan ja yritysverotuksen muutoksilla on vaikutusta, mutta varsinaisesti Suomen talouden tulevaisuuden ratkaisee yritysten usko tulevaan, investoinnit ja uudet työpaikat. Julkisen puolen paisuttamista se ei voi tarkoittaa.

Koronan kanssa kyse on tasapainoilusta terveyden ja talouden välillä. Kevät meni keskusjohtoisesti luukut kiinni. Tautiluvut pysyivät kurissa, mutta pinnan alla muhii.

Otetaan esimerkiksi tuhannet yläasteen oppilaat, jotka vain ”katosivat” sekä opetus- että sosiaaliviranomaisilta etäkoulun aikana. Toivottavasti ovat löytyneet.

Uudenmaan rajoilla väijyivät yötä päivää poliisi ja puolustusvoimat. Monilla muilla alueilla ei sitten ollutkaan koronaa eikä liiketoimintaa.

Ruotsin toimista koronan suhteen on täällä meillä viritetty vastenmielistä maaotteluhenkeä. Pelko ja epätietoisuus tuovat ihmisen huonoimmat puolet pintaan. Ruotsalaiset sen sijaan osoittivat todellista naapuriajattelua tulemalla omalla kustannuksellaan yleisurheilemaan suomalaisten järjestämään kuplaan Tampereelle.

Länsinaapuri hoitaa talouttaan muuten Suomea paremmin. Siellä sosiaalidemokraattien johtama hallitus elvyttää kolmella miljardilla eurolla pelkästään laskemalla palkansaajien ja yritysten verotusta. Kansantalous on jälleen ensi vuoden jälkeen ylijäämäinen.

Suomessa velkaa otetaan koko vuosikymmen ja elvytystoimet ovat ainakin vielä lähinnä arvailujen varassa. Voikin sanoa, että Ruotsi hoitaa työllisyyttä ja Suomi kaunistelee syömävelalla tilastoja kauniiksi.

Suomen Lappi on ainutlaatuinen ja hieno paikka, mutta tuskin turistit tänne tunkevat, jos heitä kohdellaan kuin karjaa. Myös lähtömaiden omat rajoitukset tulevat vaikuttamaan matkustusintoon kuten nyt on käymässä Britanniassa. Ja kun rajoitukset vaihtuvat viikoittain, valitsevat eurooppalaiset mieluummin Ruotsin tai Norjan, jos yleensä matkalle ensi talvena lähtevät.

Hallituksen numerot ovat mallia stetson. Kahdeksan tartuntaa kahdessa viikossa 100 000 asukasta kohden otettiin aikanaan mittariksi Tanskasta, kun siellä tilanne oli vielä hallussa. Mihin nykyinen luku 25 sitten perustuu varsinkin, kun suurin osa tartunnoista tulee omasta maasta?

Hallitus ottaa velkaa niin, että ranteisiin sattuu. Pisimmät EU-sitoumukset sovitaan lennossa 2050-luvulle. Tuntuu scifiltä, muttei sinne ole enempää matkaa kuin 1990-luvun lamaan. Jatketaan seurantaa.

Keskustelu

Kirjoittajasta

Petri Hakala

Petri Hakala on toiminut 25 vuotta päätoimittajana ja toimitusjohtajana Satakunnan Kansassa, Hämeen Sanomissa, Forssan Lehdessä ja Iltalehdessä. Ura alkoi 1980-luvulla Uusi Suomi -sanomalehdessä.