Siltarummut palasivat talouspolitiikkaan
Lisäbudjetti on pantu palvelemaan ennen kaikkea hallituspuolueiden omia eturyhmiä. Arvolisäveron alentaminen olisi ollut nopein ja tehokkain tapa vastata koronakriisin talousvaikutuksiin.
Hallitus teki koronasta tekosyyn siltarumpupolitiikan paluulle. Samalla hylättiin hallitusohjelman lupaukset työllisyyden parantamisesta ja valtiontalouden tasapainottamisesta.
Hallituksen lisäbudjettia käsittelevästä Helsingin Sanomien artikkelista saa kuvan mittasuhteista, joilla verorahaa jaetaan. Osalla rahoituksen kohteista ei ole mitään tekemistä koronakriisin kanssa, mutta miljardeja palaa, kun jokaisen puolueen on annettava jotain omille kannattajilleen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen paljasti karulla tavalla totuuden twiitatessaan, että lisäbudjetti on hänen ilon päivänsä. Hän sai rahat omaan siltarumpuunsa eli Lapuan ja Seinäjoen välisen valtatien parantamiseen.
Joku voisi kuvitella, että 20 miljardiin euroon nouseva lisävelka olisi poliitikolle valtavan raskas taakka, ei iloinen asia.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen käytetään 1,4 miljardia euroa, mikä on täysin vastoin aiempia tavoitteita, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella tavoiteltiin menojen kasvun taittamista.
Nyt jos koskaan olisi ollut tilaisuus tehdä kuntataloudessa suuri rakennemuutos ja asettaa tukien ehdoksi kuntaliitokset. Suomessa on 310 kuntaa, vaikka pari kymmentä riittäisi.
Sairaanhoitopiirit tuskin ovat koronasta kovin paljon kärsineet, koska tehohoitopotilaiden määrä on ollut minimaalinen. Hallitus olisi voinut käyttää rahaa porkkanana toiminnan tehostamiseen.
Suurin kummastuksen aihe on uuden muotoiluun keskittyneen museon rakentamiseen osoitettu määräraha. On hienoa, jos museo toteutuu, mutta miten se liittyy koronaan?
Museo kuten monet muutkin rakennushankkeet tulevat liian myöhään, jos niiden tarkoituksena on koronakriisin vaikutusten lieventäminen. Samaa voi sanoa oppivelvollisuuden pidentämisestä tai korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä. Ne ovat tavanomaisia budjettiasioita, jotka eivät liity koronaan millään tavalla.
Nopein, tehokkain ja oikeudenmukaisin elvytyskeino olisi arvonlisäveron alentaminen. Verotuksen keventäminen tukisi sekä kotitalouksia että yrittäjiä. Se rohkaisisi kuluttamaan ja investoimaan epävarmassa tilanteessa. Verokantojen alentaminen tukisi työllisyyttä sen sijaan, että rahaa jaetaan työttömyyden ylläpitämiseen.