Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Risto Siilasmaa: Nokialla olisi syvä halu auttaa

Yhä useampi elinkeinoelämän vaikuttaja kysyy mielessään maskiskandaalin jälkeen: Miksi meidän tarjoamamme osaava apu ei kelpaa? Tuorein esimerkki on Risto Siilasmaa, Nokian hallituksen puheenjohtaja. Nokialla olisi satoja hankinnan osaajia ja “syvä halu auttaa”.

12.4.2020 Atte Jääskeläinen
5

Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan lauantainen postaus LinkedInisssä on uusin merkki vaikuttajien turhautumisesta koronakriisin hoitamisen tapaan. Siilasmaa puki sanansa kohteliaasti “vaihtoehtoisen historian” muotoon, mutta viesti tuli selväksi: Nokialla on satoja ihmisiä hankintatehtävissä, 12 miljardin euron vuotuiset ostot ja “syvä halu auttaa”. 

Siilasmaan “vaihtoehtoisessa historiassa” tapahtui seuraavaa: “Verrattiin tarpeita nykyisiin resursseihin ja varastoihin. Rakennettiin keskitetty hankintaprosessi kriittisten tarvikkeiden hankkimiseksi ja valjastettiin yksityisen sektorin paras osaaminen.”

Siilasmaan mallin keskeisiä osia ovat etukäteen laaditut vaihtoehtoiset skenaariot, keskitetty tilannejohtaminen ja tiedon keruu sen päättelemiseksi, mikä vaihtoehtoisista kehityskuluista näyttää toteutuvan.

“Seuraavien kuukausien tulevaisuus muuttuu pian historiaksi. Tuohon historiaan voimme vielä vaikuttaa.”, Siilasmaa päättää, ja saa pian lähes 500 peukaloa ja joukon taputuksia LinkedIn-kontaktiensa joukossa. 

Lundmark tarjosi elinkeinoelämän resursseja

Fortumin toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Pekka Lundmark kirjoitti jo viikko sitten talouskriisi.fi -palvelussa, että koronakriisin hoidossa terveyden ja talouden kriisijohtamiset eivät voi olla toisistaan erillään ja yhtään päivää ei ole hukattavissa 

“Suomen elinkeinoelämä on käytettävissä viranomaisten kumppanina”, Lundmark kirjoitti.

Tästä kirjoituksesta on nyt viikko. Konkreettisin yhteistyön muoto on se, että kotimaista suojamaskien ja niiden materiaalien valmistusta käynnistetään.

Tältä operaatiolta huomion varasti kuluneella viikolla kuitenkin Huoltovarmuuskeskus, jonka hankinnat olivat epätoivoisia ja kontaktit epämääräisiä. Myyjien keskinäiset riidat johtivat torstaina paljastusjuttuihin Suomen Kuvalehdessä ja Helsingin Sanomissa ja perjantaina HVK:n toimitusjohtajan Tomi Louneman eroon.

Lounema kuvasi jo ennen paljastuksia tiedotustilaisuudessa markkinan luonnetta. 

”Markkinoilla on hyvin monenlaisia kaupantekijöitä.” “Kaupat joutuu tekemään nopeasti ja maksamaan ennakkoon. Tilanne on hyvin erilainen kuin normaalisti. Kaupallinen riski on hyvin suuri”, hän sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Kyse strategisesta linjavalinnasta

Sekä Siilasmaan että Lundmarkin viestit huokuvat tukea sille strategiselle linjalle, että Suomessa koronakriisiä johdettaisiin kokonaisvaltaisemmin ja myös talouden mahdollisimman nopeaan toipumiseen tähdäten.

Tästä syystä elinkeinoelämän vaikuttajat korostavat tehokasta tartuntaketjujen jäljittämistä, laajaa testaamista ja tehohoidon kapasiteetin varmistamista. Vaihtoehto olisi antaa epidemian edetä hallitusti niin, että tehohoidon kapasiteetti juuri ja juuri riittää, ja lopulta riittävä joukko saa toivottavasti immuniteetin sairastuttuaan.

Erilaisissa kansainvälisissä tiekartoissa kohti rajoitusten purkamista korostetaan laajan testaamisen merkitystä. Varsinainen matka kohti normaalia näyttäisi kuitenkin koittavan todella vasta kun tehokas hoito tai rokote on kehitetty ja sen laajamittainen valmistus on käynnissä. Tämä voi kestää niin kauan, että yhteiskunnan ja talouden perusrakenteet murtuvat.

Optimismia herättää se, että rokotteen valmistus uusimpien luotettavien arvausten mukaan voisi alkaa jo syyskuussa. Siitä massavalmistukseen ja miljardien ihmisten rokottamiseen kestää kuitenkin vielä aikaa.

Bill Gates on ilmoittanut rahoittavansa etukäteen tehtaat seitsemälle eri rokotteelle tietämättä mikä niistä lopulta otetaan käyttöön. Gatesin mukaan ei haittaa, jos hänen säätiöltään muutama miljardi menee hukkaan, kun maailma on menettämässä triljoonia koronakriisin vuoksi.

Presidentti linjasi julkisesti

Laajan testaamisen ja yhteistyö linjalla on myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Hän sanoi viime viikolla MTV3:n haastatelussa kannattavansa hyvin runsasta oireellisten henkilöiden testausta sekä tartuntaa kantavien henkilöiden eristämistä karanteeniin. Tämä jättäisi hänen mukaansa tilaa pyörittää talouden perusrakenteita.

Ja aivan kuin suoraan Siilasmaan skenaariosta, presidentti tiedotteessaan torstaina kirjoitti:

”Nyt pitää yhdistää voimat ja lopettaa keskinäinen syyllistäminen. Ensiksi tulee löytää kaikkien toimijoiden yhteinen käsitys siitä, mitä ja paljonko suojavälineitä tarvitaan. Tavaran hankinnassa tarvitaan kaikki osaaminen ja suhteet – myös yksityisen sektorin Kiina-tuntemus on tarpeen – jotta onnistutaan.”

13.4.2020 J Karppinen
0
14.4.2020 Osmo Kammonen
0
14.4.2020
0
14.4.2020 Asko Hyttinen
0
14.4.2020 Ari Saarinen
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Atte Jääskeläinen

Atte Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice ja median strategiaa ja kulttuurimuutoksia Euroopassa konsultoiva yrittäjä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana, STT:n toimitusjohtajana ja päätoimittajana sekä taloustoimituksen esimiehenä Helsingin Sanomissa.