Alan yrittäjät: Ravintolat tarvitsevat ohjeet avaamista varten nyt heti

Ravintoloitsijat etsivät ratkaisuja alan pelastamiseksi Talouskriisi.fi:n järjestämässä fasilitoidussa keskustelussa. Yhteinen viesti oli, että ravintoloiden kriisiä ei ratkaista, ellei alaa ymmärretä.

Keskustelua ohjasi ammattifasilitaattori Mirjami Sipponen-Damonte, ja sen visualisoi Annika Varjonen.

Ala kantaa huolta siitä, että sen erityispiirteet ovat unohtumassa paitsi päätöksenteossa, myös yleisessä keskustelussa. Esimerkiksi alan suurista työllistämisvaikutuksista ei ole juuri keskusteltu.

Mikäli ravintolat halutaan pitää hengissä ja kukoistavina poikkeusajan jälkeenkin, tarvitaan nopeita päätöksiä. Tilaisuuden pohjustaja, ravintoloitsija Saku Tuominen huomautti, että ala odotti päätöksiä ravintoloiden avaamisesta viime viikolla. Nyt ollaan auttamatta myöhässä.
Tuominen on Savoyn, Palacen ja Espan ravintoloitsija ravintoloitsija.

Ravintoloiden tukemisesta puhuttaessa Tuominen ei edes käyttäisi termiä tuki.

“Ravintola on yksi eniten kriisistä kärsineistä toimialoista, joka valtion päätöksellä suljettiin. Ravintoloiden tulisi saada välittömästi vahingonkorvauksia ja jonkinasteista työllistämistukea senkin jälkeen, muuten tuho on hurjaa.”

Tuominen arvostelee jopa Euroopan mittakaavassa avokätisesti jaettuja Business Finlandin tukia, sillä valtaosa ravintoloista ei voinut edes hakea niitä innovatiivisuuteen painottuvien rajausten takia.

“Suurimmat haasteet on olemassa olevan toiminnan turvaamisessa, ei uuden väkisin keksimisessä.”

Hänen mielestään tuista päätettäessä pitäisi ottaa huomioon, kuinka pitkälle 1,6 miljardia verotuloja ja 140 000 ihmistä työllistävä ala tuotantoketjussaan laajenee alihankkijoineen ja matkailunäkökulmineen.

Mikä on kohtuullista?

Talouskriisi.fi:n keskustelussa korostui alan kohtuullinen tukeminen. Sitä on mahdollista tehdä esimerkiksi arvonlisäveroa laskemalla. Alvin alennuksen voisi siirtää ravintoloiden koronatueksi.

Myös alkoholin ulosmyynnin salliminen voisi helpottaa tilannetta.

Anssi Pyysing, Teerenpeli Yhtiöiden konsernijohtaja, pohti, että yksi tapa olisi myös työnantajien eläkemaksujen kriisinaikainen helpottaminen tai poistaminen.

“Sen avulla tilannetta olisi mahdollista helpottaa alv-helpotusten sijaan tai niiden rinnalla.”

Myös alueellisuutta pohdittiin: onko järkevää pitää rajoituksia alueilla, joissa koronatapauksia ei ole?

Kohtuullisen tuen on oltava joka tapauksessa sellainen, että se auttaa valtaosaa alasta selviämää kriisin yli.

Risto Salo on pohtinut suomalaisen järjestelmän järkevyyttä: onko oikein maksaa ihmisille lomautettuna olemisesta – pitäisikö ennemminkin tukea heidän työssään pysymistä?

Tanskassa ja Norjassa alan tuki on 450 miljoonaa euroa, ja niillä korvataan noin 90 prosenttia kiinteistä ja palkkakuluista. Kummassakin maassa päätökset tuesta tulivat nopeasti, ja ne myös maksetaan nopeasti: Norjassa kesäkuun alussa ja Tanskassa heinäkuun alussa.

Suomessa kokonaissumma on hallituksen nykyisen esityksen mukaan 123 miljoonaa euroa. Matkailu- ja ravintola-alan (Mara) ehdotus on minimissään 350 miljoonaa euroa, jota pidetään alalla varsin kohtuullisena.

Ravintoloitsijoiden mielestä akuutin vahingonkorvauksen lisäksi tulisi saada tukea puolen vuoden tai vuoden ajaksi kesäkuusta eteenpäin. He muistuttavat, että suora tuki menee pääasiassa työllistämiseen, jolloin rahaa kiertää joka tapauksessa valtion kassaan.

Alan yrittäjiä puhutti myös tuen laskentaperusteet. Jos siinä käytetään tammi-helmikuun tulosta, mukaan otetaan alan huonoimmat kuukaudet. Ne eivät ota huomioon sesonkeja lainkaan, eivät myöskään ravintoloita, jotka on avattu tuon jälkeen.

Myös isot työnantajat kärsivät, jos tuki loppuu 800 työntekijään. Lisäksi ala hyödyntää paljon tilapäistä työvoimaa.

Oikea sävy keskusteluun

Ravintoloitsijat ovat hyvin huolissaan siitä, millaisin viestein hallitus kertoo alan avaamisesta. Tavastian liiketoimintajohtaja Nina Hartikainen huomauttaa, että asiakkaat pysyvät poissa, jos hallitus heti toisessa lauseessaan viestii koronariskeistä.

“Osa ihmisistä joka tapauksessa käyttäytyy pitkän aikaa hyvin varovaisesti eikä käytä palveluja lainkaan. Olisin erittäin tarkkana siitä, miten asioista viestitään. Ravintoloista puhuttaessa on syytä korostaa ammattimaisuutta sekä sitä, että ala pitää tarkkaan huolta mahdollisimman pienestä tartuntariskistä.”

Yksityisen kulutuksen romahtaminen on talouskriisin keskeinen syy. Kulutusta voisi kannustaa viestimällä, kuinka palvelujen käyttäminen on vastuullista kansalaistoimintaa.

Milloin avaaminen kannattaa?

Selvää on, että mitä enemmän rajoituksia ravintoloille määrätään, sitä vaikeampaa liiketoiminnan tekeminen on. Nyt lasketaan esimerkiksi, kuinka tappiollista ravintolan avaaminen olisi, jos kapasiteetista saa käyttöön vain 50 prosenttia.

Hartikainen huomautti, että Tavastian liveklubeissa ihmisten etäisyyttä toisistaan olisi mahdotonta valvoa. Se lienee viimeinen, joka aukeaa. Klubin yhteydessä toimii 50-paikkainen Ilves-ravintola.

Hartikainen on laskenut, että jos paikkamäärä olisi vain 25 ja suomalaiset tuttuun tapaan käyttäisivät jatkossakin vain muutamana tuntina ravintolapalveluja, ravintola tekisi suurempaa tappiota ovet avaamalla.

Ala toivoo selkeää laskentakaavaa, jonka avulla olisi mahdollista määritellä, milloin avaaminen on kannattavaa.

Alan yrittäjät kritisoivat myös kello 21:n aikarajoitusta: nähtävästi suomalaisiin ei luoteta. Esimerkiksi Norjassa pöydillä on oltava metrin väli ja tarjoilu loppuu vasta kello 23.30.

Timo Muttonen muistutti alan realiteeteista: suurin osa ravintoloita on yhden tai kahden hengen pyörittämiä kuppiloita. Niiden pystyssä pysyminen on todella epävarmaa.

Vaikka julkisuudessa on nähty korona-ajan sisukkaita taistelijoita, kylmä totuus on, että ulosmyynnillä ei tilannetta kyetä kompensoimaan kuin osin, jos sitäkään.

Talouskriisi.fi:n on järjestänyt ravintola-alaa aiemmin fasilitoidut keskustelut maataloudesta sekä yksinyrittäjien ja kasvuyritysten tilanteesta.

Ravintoloitsija, kerro, mikä sinun mielestäsi olisi paras tapa auttaa korona-ajasta selviämisessä!