Piilevät punkkitaudit lisäävät virusriskiä

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari vaativat hallitukselta koronarajoitusten asteittaista ja hallittua purkamista, jotta talouden totaaliromahdukselta vältytään. Testaamisen lisääminen, viruksen kantajien jäljittäminen ja riskiryhmien eristäminen ei yksin riitä. Biokemiaan ja ympäristölääketieteeseen erikoistuneet tutkijat Pertti Lähteenmäki ja Matti Lang korostavat taudin hoidon merkitystä rajoitteiden purkamisessa.

Pertti Lähteenmäki on lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä kokenut biokemian tutkija, jonka mielestä tärkeintä ei ole tieto siitä, miten laajalle virus on levinnyt, vaan se, miksi toiset sairastuvat vakavammin kuin toiset.

Lähteenmäki kerää yhdessä emeritusprofessori Matti Langin kanssa laajaa kansainvälistä aineistoa, joka auttaa taudin ymmärtämisessä. Matti Lang on toiminut ympäristölääketieteen professorina Uppsalan yliopistossa ja farmakologian professorina Queenslandin yliopistossa Australiassa.

”Rokotus on yksi ratkaisu, mutta milloin se
tulee ja onko se turvallinen, sitä ei talous kestä odottaa. Siksi taudin
hoitoon pitää panostaa ja ymmärtää, miksi virus aiheuttaa niin erilaisia
oireita”, Pertti Lähteenmäki sanoo.

”Pitää päättää, minkä ongelman haluamme
ratkaista. Onko se viruksen tukahduttaminen vai taudin parantaminen? Jos
löydämme uusia ja tehokkaita hoitokeinoja, kriisi on hyvin pitkälle ratkaistu. Tautimekanismin
ymmärtäminen on ainoa tapa pandemian nopeaan ratkaisuun”, hän lisää.

Punkit
ja herpes riskitekijöinä

Lähteenmäki ja Lang ovat löytäneet kansainvälisistä
julkaisuista useita vakavalle koronaepidemialle altistavia tekijöitä, jotka
liittyvät ihmisen yksilölliseen immuunipuolustukseen. Covid-19 -viruksen tautimekanismi
on samankaltainen kuin aiemmissa koronainfektioissa Mersissä ja Sarsissa,
joille yhteistä on vakavan keuhkotulehduksen kehittyminen ja immunologiset
muutokset.

”Taudin hoito pitäisi perustaa tietoon keuhkotulehduksen
taustalla vaikuttavista tekijöistä. Hoito tulisi aloittaa heti niille, joilla
oireet pahenevat ensivaiheen jälkeen”, Pertti Lähteenmäki kertoo.

Eri tutkimustietoa yhdistelemällä havaitaan
esimerkiksi, että punkkien levittämä piilevä malariaa muistuttava babesiainfektio
voi altistaa vakavalle keuhkotulehdukselle COVID 19 – virustaudin yhteydessä.
New Yorkin alueella babesiaa voi esiintyä noin 15 prosentilla väestöstä.
Suomessa oireetonta babesiaa esiintyy arviolta kahdella prosentilla.

Oireeton babesia voi aktivoitua immuniteetin
laskiessa esimerkiksi koronainfektion yhteydessä ja aiheuttaa hengenvaarallisen
keuhkokuumeen. Samankaltaisen tilanteen voi aiheuttaa tavallisten herpesvirusten
aktivioituminen. Vastaavasti D-vitamiinin tiedetään parantavan immuunivastetta
pitkällä aikavälillä.

Lähteenmäki korostaa, että hoidon ja
diagnostiikan onnistuminen vaatii usean tieteenalan samanaikaista ymmärtämistä
ja tiedon yhdistämistä usealta lääketieteen ja biolääketieteen alalta. Näitä
ovat esimerkiksi sisätaudit, epidemiologia, immunologia, virologia,
farmakologia, toksikologia ja biokemia.

”Tutkimus näyttää tässä suhteessa pahasti siiloutuneelta”, Pertti Lähteenmäki huomauttaa. ” Kyseessä on monisyinen ongelma. Tärkeintä olisi nyt pikaisesti ja rohkeasti yhdistää olemassa oleva tutkimustieto tieteen eri osa-alueilta optimaalisen hoidon löytämiseksi ja globaalin koronaongelman ratkaisemiseksi.”

Lue myös: EK:n strategia pähkinänkuoressa

Elinkeinoelämän Exit-ryhmän suositukset: https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2020/04/29/ekn-exit-ryhma-suomi-tarvitsee-tiekartan-jolla-yhteiskunta-avataan/

Keskuskauppakamarin Exit-strategia:  https://kauppakamari.fi/2020/04/29/keskuskauppakamarin-exit-strategia-testauskapasiteettia-ja-jaljitystyota-lisattava-taloutta-haittaavia-rajoituksia-purettava/