Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Pieni Suomi seikkailee nyt suojamaskien villissä maailmassa

Jos ei Kiinasta saa, tehdään itse! Helpommin sanottu kuin tehty. Satojen miljoonien hengityssuojainten valmistaminen Suomessa ei ole mikään pikku juttu. Pitää olla koneet ja raaka-aineet. Ja kaikki maailmassa haluavat nyt niitä. Selvitimme, missä mennään näillä villeillä markkinoilla.

8.4.2020 Atte Jääskeläinen
8

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on sanonut, että Helsinki tarvitsee miljoona maskia viikossa. Suomen tarve on siis satoja miljoonia maskeja, yksin terveydenhuollossa.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ehti jo näyttävästi ilmoittaa, että Kiinasta on Suomeen saapunut kaksi miljoonaa kirurgin maskia. Ne eivät kuitenkaan kelvanneet tähän käyttöön. Tavara ei ollut sitä mitä papereissa luki.

Tämä kertoo tilanteesta. Kaikenlaiset puuhamiehet ja -naiset ovat liikkeellä tarjoamassa Suomen valtiolle palveluksiaan ja yhteyksiään. Kuten Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien jutut osoittavat, peli on kovaa, ja riidassa ovat aseina paitsi ikkunoihin heitetyt kivet, myös kertomukset siitä medialle.

Sosiaali- ja terveysministeriö on samaan aikaan pyytänyt suomalaisia yrityksiä valmistamaan kriittisiä suojavarusteita, joista tulee pula. Suojamaskit ovat keskeinen osa vaatimuslistaa, joilla terveydenhuollon toimintakyky säilytetään. Henkilökunnan on voitava suojata itsensä, jotta he voivat hoitaa koronapotilaita.

Eikä siinä kaikki. Mitä jos kaikki alkavat Suomessakin osoittaa välittämistä muista ihmisistä pitämällä kevyttä maskia lentokentillä ja julkisessa liikenteessä? Tai mitä jos yhteiskunnan toiminta vaatii sitä?

Tarve moninkertaistuisi edelleen, mutta vaatimukset eivät toki ole samat kuin tehohoidossa tai kirurgiassa.

Koneita tarvitaan Suomeen useita

Jos haluat valmistaa tiukat vaatimukset täyttäviä suojamaskeja, tarvitset kolme kriittistä asiaa: Oikeanlaiset suodattavat materiaalit, tarkoitukseen sopivat koneet ja puhtaat tilat joissa tuotanto tapahtuu.

Jos arviot suojamaskien tarpeesta pitävät paikkaansa, Suomi ei selviä yhdellä koneella. Tarvitaan useita, vaikka koneet olisivat suuriakin.

Ministeri Mika Lintilä kertoi keskiviikkona, että ensimmäiset sopimukset suojainten valmistamisesta Suomessa on jo tehty. Päänavaaja on Lifa Air, joka nyt tekee suojaimia Kiinassa. Jotain ilmanpuhdistimia valmistavasta yrityksestä kertoo se, että sen liikevaihto on ollut kolmen miljoonan euron luokkaa. Henkilökuntaa on ollut kymmenkunta.

Suomessa on useita yrityksiä, jotka ovat ostaneet maskien valmistamiseen sopivia pieniä koneita Kiinasta tai Turkista. Ne saadaan Suomeen nopeastikin. Suuremman tuotantokapasiteetinkin koneita on saatavilla, mutta niiden toimitusajat ovat pidempiä, yleensä vähintään kolme kuukautta.

Ja konevalmistajien kapasiteettia myydään nyt. Kohta niitä ei saa ennen kuin syksyllä.

Kauppaa käydään myyjän sanelemin ehdoin. Hinta on se mikä se on, yleensä ehkä kaksinkertainen kuin normaalioloissa, ja se pitää maksaa, kokonaan etukäteen ja käteisellä, ilman varmuutta toimiiko kone.

Mitä jos ei toimi, ja toimittaja on Kiinassa? Kuka lentää sieltä tänne neuvomaan?

Yksi valmistaja on itävaltalainen Andritz, jolla on toimintaa Suomessakin. Sen iso kone kykenee valmistamaan teoriassa 750 000 maskia päivässä. Koneen hinta on suuruusluokassa miljoona euroa – tai siis oli, vielä hetki sitten. 

Kankaista on tullut strateginen resurssi

Suojamaski muodostuu tyypillisesti kolmesta kerroksesta: Pintakerrokset ja keskikerros, joka on se varsinainen suodattava kerros. Uloin kerros suojaa roiskeilta. Sisin kerros imee kosteutta.

Keskikerros on vaativin osa, se suodattaa haitalliset hiukkaset ja virukset. Se on yleensä puhallettua polypropyleeniä, “melt blown PP layer”. Siitä on nyt maailmalla pula. Lisäksi monet maat pitävät kiinni tästä strategisesta raaka-aineesta ja ovat kieltäneet sen viennin ulkomaille.

Turkissa on yksi Euroopan lähialueen suurimmista valmistajista, Mogul Nonwoven. Viime maanantaina Turkki kielsi viemästä tätä materiaalia maasta ulos.

Toinen suuri valmistaja, nimeltään Berry Global, valmistaa tätä kangasta Rankassa. Ranska kielsi materiaalin viennin tiistaina.  

Euroopasta löytyy vielä pienempiä valmistajia. Vaatimuksia on kevennetty, ja esimerkiksi Espanjasta saisi ostettua kolmikerroskangasta joka Ranskassa on hyväksytty sairaaloiden käyttöön. Tässä ratkaisussa kaikki kerrokset on kudottu yhteen kankaaseen. 

Suomalainen Alhström-Munksjö on lähellä kyetä valmistamaan riittävän hyviä materiaaleja vaativienkin kirurgisten suojainten valmistukseen Tampereella. Testit ovat jo käynnissä ja riittävä suodatuskyky on lähellä. Italiassa Torinossa yhtiön linja kykenee jo kirurgisten maskien tasoon.

Ahlstrom-Munksjön Tampereen linja kykenee yhtiön mukaan tuottamaan materiaalia kymmeneen miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa.

Jos tuotanto tapahtuisi Suomessa ja testit läpäistäisiin kotimaisin voimin, suuri ongelma olisi ratkaistu. Suominenkin kykenee valmistamaan pintakankaita ja molemmat yhtiöt siis kankaita kevyisiin maskeihin. Ne eivät ole ongelma.

Niin, ja lopuksi hyvä uutinen. Nenän päälle tulevat metallijäykisteet ja kuminauhat eivät nekään ole ongelma.

8.4.2020
0
9.4.2020
0
9.4.2020 Juha Ruohonen
0
9.4.2020
0
9.4.2020 Osmo Kammonen
0
9.4.2020 Henrik Ylikoski
0
9.4.2020 Timo Raunio
0
27.4.2020 esko haukkala
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Atte Jääskeläinen

Atte Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice ja median strategiaa ja kulttuurimuutoksia Euroopassa konsultoiva yrittäjä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana, STT:n toimitusjohtajana ja päätoimittajana sekä taloustoimituksen esimiehenä Helsingin Sanomissa.