Pelastaako keskuspankki syvältä lamalta? Korona koettelee sijoittajan hermoja

Talous takoo synkkeneviä lukuja, mutta miksi pörssi porskuttaa? Paul Krugmanin mukaan talouden heikkous pitää osakkeet vahvana. Nouriel Roubini ennustaa syvää lamaa. Sijoittajat saavat pitää hatustaan kiinni, sillä edessä on pomppuinen tie.

Usean prosenttiyksikön pudotus talouskasvussa ja työttömyyden hurja kasvu olisivat normaaliaikana merkinneet katastrofia ja pörssiromahdusta. Nyt osakkeiden syöksy jäi lyhytaikaiseksi. Suurin osa alkuvaiheen koronakuopasta kurottiin nopeasti umpeen ja jotkut osakkeet saavuttivat ennätystasonsa.

Verkkokaupat, lääkeyhtiöt ja suoratoistopalvelut ovat olleet kriisiviikkojen kovimpia nousijoita. Amazonin ja Netflixin osakkeet kallistuivat parissa kuukaudessa 50 prosenttia. Sen sijaan matkailuala taistelee konkurssien partaalla. Ei ihme, että maailman tunnetuin sijoittaja Warren Buffett pisti kaikki lentoyhtiöosakkeensa myyntiin.

Pörssi ennakoi suhdanteita, mutta aika ajoin markkinoiden yhteys reaalitalouteen katkeaa. Ahneus nostaa kursseja, pelko ajaa osakkeet alas.

Voittaako
lama keskuspankit?

Keskuspankkien korkoelvytys ja arvopapereiden osto-ohjelmat ovat pitäneet pörssit pinnalla. Vanha viisaus sanoo, että keskuspankkeja vastaan ei kannata taistella. Korot pysyvät alhaalla niin kauan, kun talous piiputtaa. Osakkeet ovat silloin velkapapereita houkuttelevampi sijoituskohde.

Tohtori tuhona tunnettu taloustieteilijä Nouriel Roubini uskoo elvytyksestä huolimatta suureen lamaan. Finanssikriisin oikein ennustanut Roubini pelkää, että koronakriisin jäljiltä julkisen talouden alijäämät nousevat kestämättömälle tasolle, koska talouden perustaa korjaavia rakenteellisia uudistuksia ei tehty ajoissa.

Velkataakka lankeaa tulevina vuosikymmeninä maksuun kiristyvinä veroina, menoleikkauksina, kulutuksen laskuna ja yritystoiminnan taantumisena, ellei velkoja leikata. Kansainvälinen velkajärjestely on keino, jota Britannian ja Yhdysvaltain entiset valtiovarainministerit Gordon Brown ja Lawrence Summers ehdottavat pandemian talousvaikutusten lieventämiseen.

Heidän mielestään kahden vuoden lykkäys velkojen maksuun olisi tärkeä askel. Samalla kaikkien maiden on varauduttava pandemian toiseen, kolmanteen ja jopa neljänteen aaltoon.

Maailmantalouden kasvava velka, erityisesti kehittyvissä maissa, uhkaa maailman finanssijärjestelmän vakautta, jota on tähän asti pidetty yllä keskuspankkien tuella. Brownin ja Summersin mukaan kaikki tuki on annettava velkaongelmissa oleville maille suoraan, eikä velkojille.

Kiina ja
Yhdysvallat ratkaisevat

Velkahelpotuksissa Kiinalla on keskeinen rooli, koska se on yksi maailmantalouden suurimpia rahoittajia erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. Lisäksi yksityisten rahoittajien rooli on finanssikriisin jälkeen taas kasvanut.

Tuntuisi hullulta, jos kansainvälinen yhteisö IMF:n ja Maailmanpankin johdolla lainaisivat rahaa kehittyville talouksille, jotta nämä voisivat maksaa velkansa yksityisille pankeille sen sijaan, että kehittäisivät omaa talouttaan, terveydenhuoltoaan ja koulutusjärjestelmäänsä. Kreikalle lainatut rahat päätyivät pääasiassa velkojapankeille Saksaan ja Ranskaan, ja nyt maa on entistä pahemmassa pulassa.

Nouriel Roubinin mukaan velkaongelmat ovat vain yksi osa tulevaa epävarmuutta, kun teollisuuden toimitusketjuja järjestellään uudestaan ja tuotantoa siirtyy Aasiasta takaisin korkeamman kustannustason maihin. Se nopeuttaa automaation ja digitalisaation läpimurtoa, mikä suosii korkeasti koulutettua työvoimaa.

Pandemia kiristää pääoman, työvoiman, tavaroiden ja palvelujen liikkuvuuteen liittyviä rajoituksia, mikä horjuttaa jo EU:n yhtenäisyyttä.

Talouden heikkous ja työttömyyden kasvu luovat otollista pohjaa populismille ja muukalaisvihalle. Yksi sen ilmentymä on Donald Trumpin pyrkimys tehdä Kiinasta pahan valtakunta ja pandemian pääsyyllinen. Trump käyttää koronaa aseena omassa presidentinvaalikampanjassaan. Yhdysvaltain ja Kiinan välisen jännitteen uusi kasvu on näkynyt pörssien pelkokertoimen kasvuna.

Paul Krugman luottaa Nouriel Roubinia enemmän keskuspankkeihin, mutta kukaan ei tiedä varmasti, mihin markkinat menevät. Käteinen on siis jälleen sijoittajan kuningas, sillä hyviä ostopaikkoja on varmasti edessä.

Mitä sijoittajan pitäisi mielestäsi tästä kaikesta ajatella?