Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Päättäjien ja yritysten johdon välille tarvittaisiin säännöllinen vuoropuhelu

Koronakriisin aikaan on yhteiskunnassamme vallinnut yhteinen käsitys, että olemme samassa veneessä. Säännöllisen vuoropuhelun malli päättäjien ja yritysten johdon välillä sitouttaisi yhteisiin keinoihin päästä kriisistä eteenpäin, kirjoittaa työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber.

13.5.2020 Satu Huber
2
Satu Huber on keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja.

Koronakriisi on vaatinut kaikilta paljon eikä ole ketään, jota kriisi ei olisi koskenut. Oleellista on, soudammeko Suomessa samaan suuntaan ja samaan tahtiin. Kriisistä ulospääsemiseksi tarvitsemme kaiken sen osaamisen, mitä meiltä löytyy.

Kriisi on myös osoittanut, että meillä on poikkeusoloihinkin toimiva päätöksentekojärjestelmä. Asiat päätetään hyvässä järjestyksessä ja ripeästi. Asioita, jotka eivät normaalioloissa edistyisi vuosiin, on nyt saatu päätettyä nopeasti. Toivon, että tästä tahtotilasta löytää ratkaisuja jää yksi niistä toimintatavoista, jotka jatkuvat koronakriisin jälkeen.

Toistemme kuuntelu on nyt kriittistä myös siksi, että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä tarvitaan. Minulla on ollut ilo työskennellä molemmilla sektoreilla ja kokemuksesta tiedän, että kummallakin sektorilla on paljon opittavaa toisiltaan. Ratkaisuja, joita elinkeinoelämä ja yritykset voivat tarjota kriisin helpottamiseksi, on ollut esillä useita. Sovellukset tartuntojen jäljittämiseen ja liiketoimintaosaaminen suojainten hankkimiseksi vain pari mainitakseni.

Reilu kuukausi sitten työeläkeyhtiöiden johtajina vetosimme yhdessä päättäjiin ripeiden terveydenhuollon toimenpiteiden käynnistämiseksi. Testauksen lisääminen, tartuntaketjujen jäljittäminen ja terveydenhuollon kapasiteetin nosto olivat listallamme. Nämä toimet ovat olleet monien tahojen listalla ja asiat ovat edenneet hyvin tältä osin.

Toimintatavat muuttuvat nopeasti

Kriisin iskiessä toimintatapojen on muututtava nopeasti ja on ymmärrettävä omien toimien vaikutus pidemmälle. Työeläkeyhtiöt järjestivät todella nopeasti asiakkailleen mahdollisuuden saada maksuaikaa vakuutusmaksuille. Järjestely helpotti akuuttia tulokriisiä ja tätä mahdollisuutta on tähän mennessä käyttänyt joka kymmenes yrittäjäasiakkaamme.

Työnantajien työeläkemaksuihin on myös tehty työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen mukainen väliaikainen alennus. Alennuksen aiheuttama lovi työeläkejärjestelmään kurotaan umpeen tulevina vuosina.

Helpotuksia on tehty ja haettu työeläkejärjestelmässä, mutta työeläkejärjestelmä ei ole tietenkään immuuni epidemialle. Lyhyen aikavälin vaikutuksissa on aina huomioitava, että työeläkelaitosten on pystyttävä hoitamaan työeläkkeiden maksaminen. Varoja maksamiseen on oltava.

Pitkän aikavälin vaikutukset ovat vielä sumeat

Työeläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten talous, työllisyys ja väestökehitys. Reilu vuosi sitten Eläketurvakeskus arvioi työeläkemaksun nousevan voimakkaasti vuosisadan puolivälissä erityisesti matalan syntyvyyden takia. Syntyvyydestä olemme kuullut viime viikkoina hiukan parempia uutisia. Mutta sylissämme olevan kriisin pitkäaikaiset vaikutukset ovat vielä tuntemattomat.

Sijoitustuottojen pitkän aikavälin kehityksellä on tärkeä rooli, koska eläkevarojen tuotto vaikuttaa maksutasoon ja eläkevarojen määrään. Työeläkeyhtiöiden alkuvuoden sijoitustuotot olivat kaikilla toimijoilla miinusmerkkisiä historiallisen talousmyrskyn seurauksena.

Vaikka pitkän aikavälin tuotot ovat edelleen hyvät, niin on syytä miettiä pikaisiakin keinoja, joilla näitä työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tuottomahdollisuuksia turvataan. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedottanutkin valmistelevansa työeläkelaitosten vakavaraisuuden vahvistamista koskevaa määräaikaista lainsäädäntöä. On hyvä, että tällaisia keinoja on käytettävissä. Työeläkejärjestelmää on aina kehitetty ajassa ja se on kestänyt. Niin nytkin.

Vuoropuhelu lisää luottamusta

Uskon, että tilanteesta ulospääsemiseksi on tehtävissä lisääkin yhteisen ymmärryksen lisäämisellä. Säännöllisen vuoropuhelun toimintamalli päättäjien ja yritysten johdon välillä sitouttaisi yhteisiin keinoihin kriisistä eteenpäin. Alustoja toimintamallille on varmasti löydettävissä, talousneuvoston kokoontumiset esimerkkinä mainitakseni. Avoin tapa käydä vuoropuhelua lisäisi elintärkeää luottamusta taloudessa.

Kriisit muuttavat aina meitä niin yksilöinä kuin yhteiskuntana. Sumussa on hankala nähdä eteenpäin ja arvioida päätösten vaikutuksia. Vielä emme tiedä sitä jälkeä, minkä viime kuukausien tapahtumat jättävät historiaan ja yhteiskuntaamme. 1990-luvun laman ja finanssikriisin oppeja on syytä miettiä, vaikka jokainen talouskriisi on myös erilainen. Jotta menemme yhdessä eteenpäin ja vältymme vastakkainasettelulta, on tarkkaan kuunneltava eri tahoja havainnoista ja arvioista. Näin saamme myös parhaan mahdollisen tilannekuvan.

14.5.2020 Jali Raita
0
14.5.2020 Jali Raita
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Satu Huber

Satu Huber on suomalainen finanssijohtaja ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja.