Miten tavalliset suomalaiset saadaan osallistumaan kriisin jälkeen tuleviin kulutalkoisiin?

Valistus suomalaisten tuotteiden ostamisen merkityksestä suomalaiselle teollisuudelle ja työpaikoille varmasti auttaa. Nyt monelle on valjennut, mikä merkitys on kotimaisten tuotteiden ja palveluiden ostamisella. Lisäksi tuosta kannattaisi tehdä juttuja, dokumentteja, TV-, radiolähetyksiä. Nuoret tekemään videoita Tiktokiin yms kanaviin.

Oleellista on tunnistaa nyt kulutustottumukset, joiden on muututtava ja niitä promotoitava. Esimerkiksi mökkilomailu kotimaassa ja matkailu vs. ulkomaan matkailu. Kotimainen energia vs. tuontienergiat.

Kohdistetaan tukieurot kotimaisten vaihtoehtojen nopeaan maksimointiin. Samalla työtä tulee rakentamiseen ja energiamurrokseen. Toki esimerkiksi kasvihuoneet ja niin edelleen... eli kaikki läheltä maksimaalisesti.

Jokainen voisi lisätä kotimaisen ostamista. Ja etenkin nyt tukea pieniä yrityksiä. Vaikka ostamalla lahjakortteja nyt. Pienikin summa auttaa.

Empaattisella viestinnällä tulee olemaan ratkaisevan tärkeä merkitys. Järki ja tunteet molemmat mukaan.

No varmasti osallistumme talkoisiin hyvin helposti. Valtio joutuu ottamaan reilusti lisää lainaa rahoittaakseen tämän tilanteen ja tarvittavan elvytyksen kulut. Valtiovallan ainoa keino hoitaa tämä kasvanut velkataakka on lisätä verotusta. Näin ollen ainakin jokainen veronmaksaja tulee osallistumaan talkoisiin, halusi tai ei.

Kokonaan toinen asia on valtion tulevista menonlisäyksistä pidättäytyminen tai peräti nykyisten menojen pienentäminen. Tämä edellyttää hallituksen perääntyvän tavoittelemistaan uudistuksista ja siirtyvän leikkauslinjalle. Suomen valtion suurimmat menoerät ovat sosiaali- ja terveysmenot, joten merkittäviä säästöjä ei saada muualta.

Tarjoamalla konkreettisia tapoja, mitä kukin voi tehdä.

Esimerkiksi mennä viikoksi auttamaan maatiloille mansikanpoiminnassa tai perunan nostossa. Muita tapoja on vaikka kuinka, varmasti tulee tämänkin verkoston ideoista lukuisia.

Generoidaan keinoja lisää yhdessä. Olen varma, että jokainen tuntee tämän kriisin nahoissaan ja siksi on valmis tekemään osansa.

Voisiko suuryritykset ja rikkain prosentti osallistua talkoisiin?

Tämä työ pitää aloittaa vahvasti ja osin tehdä jo kriisin aikana, kuten yrityksissä. Jotka ajattelevat, että vasta kriisin jälkeen, eivät tule selviämään tulevissakaan kriiseissä.

Kriisin jälkeinen elämä tulee olemaan tiukkaa ja on kohtuutonta ajatella veronkorotuksia jo madaltuneelle tulotasolle. Olemme tien pààssà tässä velkavetoisessa rahasysteemissä.

Tilanne tulee purkaa inflaation avulla ja kaikki voivat osallistua tàhän hommaan vaatimalla yrittäjyyden merkittäväà helpottamista ja oman työpaikan luomisen tukemista ihan valtion tasolta korvamerkityin varoin.

Jokaisen suomalaisen tulee osallistua koronalaskun maksamiseen, niin köyhien kuin rikkaiden. Itse kunkin on kiristettävä vyötä ja opeteltava tulemaan toimeen vähemmällä.

Veronkorotusten ja leikkausten tulee kohdistua tasapuolisesti kaikkiin väestönryhmiin, ei pelkästään rikkaisiin.

Kansa saadaan osallistumaan talouden jälleenrakentamiseen työnteolla. Yrittäjyyttä tulee tukea veroja keventämällä. Kulutusta saadaan myös lisää veroja keventämällä.

Veronkorotuksilla saadaan pahimmassa tapauksessa kansa kaduille. Kannattaa lukea historiaa aiempien talouden romahdusten syistä ja seurauksista. Niihin on liittynyt usein myös nälkä, ilmastonmuutokset, kulkutaudit, kansainvaellukset ja sodat.

Inhorealismi on vaikeina aikoina voimavara. Tulee vähemmän ikäviä yllätyksiä nurkan takaa. Julkinen talous on mitoitettava tulojen mukaan. Velkaraha on viimeinen vaihtoehto, koska korot nousevat kuitenkin jossain vaiheessa pitkän nollakorkojen jakson jälkeen.

Rakennemuutokset tarkoittavat myös koko nykyisen tukijärjestelmän mittavaa remontti eikä pelkästään sosiaalietuuksien remonttia. Samoin on syytä pienentää nykyistä byrokratiaa.

Työnteon uudelleenohjausta tullaan tarvitsemaan näiden rakenneuudistusten yhteydessä tuottavalle puolelle. Investoidaan mieluiten kestävään tuotantoon ja tulevaisuuteen. Ne yritykset, joita tuetaan olisi perusteltua valikoida huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja kiertotalouden näkökulmasta. Näiden yritysten innovatiiviset ratkaisut sopivat tulevaisuuden vientituotteiksi.

Lisäksi tulee mennä pahimman skenaarion mukaan ja lähteä olettamuksesta, että globalisaation synnyttämät pitkät tuotantojetjut ja suurten yksittäisten tuottajien aika on ohi. Riippuvuus lääkkeistä, komponenteista, varaosista, laitteista jne. on uhka sekä terveydelle, että taloudelle, jos saatavuus tyrehtyy.

Ei ainakaan asenteella: minulle rahaa ja heti.