Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Kerro ongelma tai kysy. Ratkaisemme Suomen ongelmia yhdessä.

Tarkista salasana.

Laskin luvut eri skenaarioille talouden näkökulmasta

21.4.2020 Ville Wikström
5

Disclaimer:
Haluan tehdä selväksi, että en ole koronaviruksen tai sen luoman poikkeustilan asiantuntija. Minulla ei ole mitään formaalia, tai epäformaalia, pätevyyttä ottaa tilanteeseen kantaa epidemologian tai poliittisten päätösten osalta. Olen koulutukseltani tuotantotalouden diplomi-insinööri ja minulla on kokemusta vaihtoehtoisten strategioiden muodostamisesta, niiden analysoinnista ja täytäntöönpanosta yrityskontekstissa. Olen siis vain jamppa, jolla on excel.

Olen itse jäänyt kaipaamaan selkeää vertailua eri koronastrategioiden välillä kansantaloudellisesta näkökulmasta (joka on vain yksi monista relevanteista näkökulmista). Usein kuulee, että "hommasta tulee pirun kallista", mutta omaan silmääni ei ole osunut selkeää esitystä eri vaihtoehtojen hintalapuista. Yritän siis kantaa korteni kekoon tässä asiassa, tuoda esille yhden tavan lähestyä tätä tarkastelua ja toivottavasti synnyttää asian tiimoilta keskustelua.

Riskialttein tilanne olisi näkemykseni mukaan se, että selkeä strategia puuttuu. Seuraus hatarasta strategiasta on usein se, että eri strategioiden välillä hypitään niin, että hintalappu jää käteen, mutta hyödyt saamatta. Tämä tapahtuisi mielestäni esimerkiksi silloin, jos rajoitustoimet pitkittyvät, mutta osoittautuvat lopulta mahdottomiksi (esimerkiksi sen takia, että kustannukset kasvavat liian korkeiksi tai rokotteen saaminen viivästyy/epäonnistuu). Lopputuloksena saattaisi pahimmassa tapauksessa olla sekä suuri uhriluku, että valtava kolaus kansantaloudelle.

Haluan myös kiittää kaikkia, jotka ovat tähän mennessä uhranneet kallisarvoista aikaansa ja osaamistaan mallin kommentoimiseen ja kehittämiseen.

ALUSTAVAT TULOKSET (valituilla lähtöarvoilla)

Skenaario #1 - Hidastava strategia
Kustannus kansantaloudelle -90,265,179,705 €
Kriisin kesto (viikkoa nykyhetkestä) 78
Kuolleiden määrä 2,117

Skenaario #2 - Täysstoppi (tukahdutus)
Kustannus kansantaloudelle -61,248,795,553 €
Kriisin kesto (viikkoa nykyhetkestä) 78
Kuolleiden määrä 233

Skenaario #3 - Antaa mennä
Kustannus kansantaloudelle -10,854,356,199 €
Kriisin kesto (viikkoa nykyhetkestä) 6
Kuolleiden määrä 40,418

Skenaario #4 - Antaa mennä, mutta suojataan riskiryhmät
Kustannus kansantaloudelle -9,999,292,827 €
Kriisin kesto (viikkoa nykyhetkestä) 8
Kuolleiden määrä 3,467

MALLIN TAUSTAT JA RAJOITTEET
Olen pyrkinyt mallintamaan vaikutuksen kansantalouteen kolmen tekijän kautta:
1. Menetetyt aktiiviset elinvuodet
2. BKT:n supistuminen
3. Välitön elvytys

Malli on yksinkertainen ja keskeisimmät vaikuttavat tekijät ovat uhriluku eri ikäryhmissä sekä kriisitilanteen kesto, jolloin valitut rajoitustoimet ovat voimassa. Olen arvioinut, että rajoitustoimet ovat tarpeellisia laumasuojan aikaansaamiseen asti joko rokotteella tai riittävän suuren kansanosan sairastettua taudin.

Rajoitteita ja yksinkertaistuksia mallissa on vaikka kuinka paljon, joten teen niistä erillisen listan. Kuvittelen kuitenkin, että malli antaa jonkinasteisen kuvan kustannusten suuruusluokasta eri strategioilla. Uskonkin, että jos tässä esitetty lähestymistapa kansantaloudellisten vaikutusten arviointiin saa vastakaikua, Suomesta löytyy varmasti tahoja, jotka pystyvät kehittämään ja kalibroimaan mallin paljon pidemmälle kuin minä. Autan kyllä mielelläni, jos pystyn. Vastaan myös mielelläni kysymyksiin mallista ja valituista lähtöarvoista.

Monia avoimia kysymyksiä on tietysti yhä. Yksi keskeisimmistä on se, antaako taudin sairastaminen immuniteetin ja kuinka pitkään se mahdollisesti kestää. Nyt malli perustuu oletukselle, että immuniteetti syntyy riittävän pitkäksi aikaa (käytännössä rokotteen saamiseen asti) ja tauti ei muunnu johonkin yllättävään suuntaan, jolloin fundamentit menisivät uusiksi joka tapauksessa.

MAALLIKON POHDINTAA
Mallinnuksen perusteella ja kansantaloudellisesta näkökulmasta vedän seuraavat johtopäätökset:
1. Erikoistila pitäisi saada loppumaan mahdollisimman nopeasti. Pidentyessään rajoitustoimilla on valtavat talousvaikutukset. Myös muita välillisiä vaikutuksia voi olla, esimerkkinä vaikkapa 90-luvun laman aiheuttamat itsemurhat ja muut mielenterveydelliset ongelmat. Toki tilanne oli 90-luvulla eri kuin nyt.
2. Kohdennetut rajoitustoimet voisivat merkittävästi vähentää negatiivisia talousvaikutuksia verrattuna laajoihin rajoitustoimiin, jotka pidentäisivät epidemia-aikaa. Ruotsissa on jo esitetty arvioita, että laumasuoja voitaisiin saavuttaa Tukholmassa toukokuussa (https://yle.fi/uutiset/3-11309868).

Yksi taudin erityispiirre vaikuttaa olevan se, että riskiryhmille se on huomattavasti vakavampi kuin muille. THL:n arvion mukaan yli 70 vuotiaiden riski kuolla tautiin on yli 3000x verrattuna 0-39 vuotiaisiin (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006476340.html). Tämä seikka vaikuttaa mallinnukseen oleellisesti ja korostaa kohdennetun strategian hyötyjä. Riskiryhmissä on toki muitakin kuin ikäihmisiä, joiden riittävä suojaaminen on yhtä kriittistä.

Tässä tulee karkea hahmotelma yhdestä mahdollisesta strategiasta, jossa myös yksityisellä sektorilla olisi tärkeä rooli:
1. Valikoidut ruokakauppaketjut, apteekit ja muut hoito- & peruspalveluiden tuottajat rakentaisivat toimivan ja turvallisen infrastruktuurin karanteenissa olevien ihmisten palvelemiseksi asap. Aikaa esim. 2 viikkoa.
2. Kaikki riskiryhmäläiset (sekä heidän kanssaan välittömästi työskentelevät) sulkeutuisivat tiukkaan karanteeniin. Heille annettaisiin esimerkiksi 150 €/viikko palveluseteli, jolla yllä mainittuja palveluita voisi käyttää.
3. Sen jälkeen rajoitukset purettaisiin kaikilta muilta, koko maasta kerralla tai alueellisesti asteittain. Vieläkin voisi tietysti vapaaehtoisesti eristäytyä. Tämän mahdollistamiseksi, esimerkiksi työnantajien tulisi olla joustavia.
4. Tämän jälkeen testausta lisättäisiin merkittävästi, jotta nähtäisiin milloin laumasuoja on saavutettu.
5. Rajoitukset purettaisiin kaikilta ja tilannetta monitoroitaisiin tiukasti aina mahdollisen rokotteen saamiseen asti.

Ajattelen niin, että jos taudista tulee jokin pirullinen mutaatio tms. voitaisiin tietysti aina siirtyä takaisin kaikkia koskeviin rajoituksiin. Saatan tietysti olla tässä hakoteillä.

KUTSU MUKAAN
Kehittelen tätä mallia ja ajatuksia omalla ajallani ja ilman mitään tausta-agendaa. Mielelläni siis sparrailen ja keskustelen aiheesta muiden kanssa ja olen valmis auttamaan, jos pystyn. Mallia ja ajatuksia saa myös vapaasti lainata. Uskon, että tämän kriisin selättämisessä kaikkia kynnelle kykeneviä kaivataan talkoisiin.

Linkki malliin: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1oGB7GbYYCuGec_N3gnzjNZ9O2H_DnLOSG14UpjFPkkY/edit?usp=sharing

Keskustelu

22.4.2020 Pasi Hiltunen
0
24.4.2020 Leif Hackman
0
21.4.2020 Ville Wikström
0
22.4.2020 Ville Wikström
0
22.4.2020 Ville Wikström
0