Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Nyt tarvitaan tuplatoipumistoimia

Jos syöpäpotilas teloo onnettomuudessa jalkansa, pitää jalka leikata. Jalan operoiminen ei kuitenkaan ole hyvä syy keskeyttää syöpähoitoja. Koronatoimissa on kyse samasta: ne eivät ole syy lopettaa ratkaisemasta kestävyyskriisiä, kirjoittaa Sitran vanhempi neuvonantaja ja vihreä poliitikkko Oras Tynkkynen.

23.4.2020 Oras Tynkkynen
0
Oras Tynkkynen

Olemme nyt yhteiskuntana vähän samanlaisen tilanteen edessä. Koronapandemian keskellä pitää välittömästi huolehtia ihmisten terveydestä ja kannatella yrittäjiä ja työntekijöitä pahimman kuopan yli. Emme voi kuitenkaan jättää taustalla väijyviä järkälemäisiä ongelmia hoitamatta.
Hyvä uutinen on se, että näin ei ole pakko tehdä. Jos pelaamme nyt korttimme fiksusti, pystymme sekä tukemaan taloutta ja työllisyyttä että ratkaisemaan hyvinvointiamme uhkaavaa kestävyyskriisiä.

Voimme kaatua eteenpäin

Maailman maat ovat pikavauhtia koonneet ennennäkemättömän suuria elvytyspaketteja – ja lisää on luvassa. Meillä Suomessa valmistellaan parhaillaan seuraavaa lisätalousarviota ja mietitään jo pitemmän aikavälin toipumistoimia.

Elvytys- ja toipumistoimia on mahdollista kohdentaa niin, että ne auttavat ratkaisemaan taantuman ohella ekologista kestävyyskriisiä. Koronapandemian seurauksena voimme kaatua eteenpäin: uudistaa Suomea kohti hiilineutraalia ja luontoa varjelevaa kiertotaloutta.
Tämä ei tarkoita talous- ja työllisyystavoitteista tinkimistä. Pahimman koronakriisin hellitettyä on tärkeä saada suomalaiset takaisin töihin ja yritykset uuteen nousuun mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tehokkaasti. Tästä kaikki ovat samaa mieltä.

Työpaikkoja ja yrityksiä voi kuitenkin tukea monin tavoin. Usein saman talous- ja työllisyyshyödyn voi saada joko ympäristöä tärvellen tai varjellen. Miksi emme siis mahdollisuuksien mukaan valitsisi tapaa, joka samalla torjuu tulevaisuutemme suurimpia uhkia?

Näin on tehty ennenkin. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa Etelä-Korea kohdensi peräti yli 80 prosenttia elvytysvaroistaan kestäviin kohteisiin. Talous ja työllisyys saatiin uudelleen nousuun, mutta samalla mm. ennallistettiin jokia ja parannettiin talouden energiatehokkuutta.

Euron voi käyttää vain kerran

Jos nyt käytämme niukat julkiset eurot harkitsemattomasti, toista tilaisuutta ei tule ihan heti – jos koskaan. Pikemminkin taantuman jälkimainingeissa häämöttää jo hetki, jolloin valtiontaloutta pitää taas tasapainottaa ja menoja karsia.
Mikäli puolestaan toimimme nyt fiksusti, saamme eurot poikimaan talous- ja työllisyyshyötyjen lisäksi ympäristö- ja ilmastohyötyjä. Saamme suomalaiset takaisin töihin ja yritykset uuteen nousuun sekä samalla vastaamme ilmasto- ja ympäristökriisiin.

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Oras Tynkkynen

Oras Tynkkynen on Sitran vanhempi neuvonantaja ja osakas kestävyyskonsultointiyrityksessä Tyrskyssä. Hän on vihreiden valtuutettu Tampereella ja oli vihreiden kansanedustaja 2004-2015. Sitrassa hän työskentelee erityisesti ilmastonmuutosta torjuvien ohjauskeinojen parissa.