Nyt näyttöjä toimeenpanosta

Epäilevä voisi kysyä, miksi ministerien ja heidän avustaja-armeijansa piti istua kaksi päivää Säätytalolla ja sitten luetella Martti Hetemäen työryhmän raportin tarjoamat päätökset? Joku voisi laskea istumiselle tuntihinnan, mutta jätetään se nyt väliin.

Hätäisimmät ihmettelivät, miksei rajoituksia pureta jo ennen kesäkuun alkua. Tämä kuukausi on kuitenkin kovin lyhyt aika, kun tutkaillaan hallituksen kykyä panna asioita toimeen. Yritystuet tai niiden puute ovat oma lukunsa.

Seuraava vaihe yhteisessä selviytymistarinassamme painottuu testaamisen lisäämiseen. Näytöt eivät vakuuta. STM ja THL ovat viikkoja puhuneet paljon, mutta tekoja odotamme.

Yhteistyö yksityisen puolen kanssa takkuaa jostakin käsittämättömästä syystä. Hyvin pian meidän pitäisi pystyä toteuttamaan 100 000 testiä viikossa, kun nyt emme ole edes puolessa. Mainittakoon, että Tanska tekee 300 000 testiä viikossa.

Jäljittämisen järjestämisestä olisi myös saatava selkeää käsitystä. Ministerit ja virkamiehet puhuvat ja lupailevat mitä sattuu. Valitettavasti kaikki puutteet avoimuudessa heijastuvat suoraan kansalaisten luottamukseen. Ministeri Krista Kiuru, nyt tavoitteet toukokuulle ja avoin seuranta pöytään!

Samaa koskee huhuttua sovellusta. Pääministeri Sanna Marin ei ainakaan sitoutunut aikatauluun, jossa sellainen olisi käytössä kesäkuussa. Se voikin olla viisasta, koska yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset ovat pahasti kesken, vaikka tekniikka olisikin kunnossa.

Hallitus sitoo seurantaansa viruksen tartuttavuuslukuun, mikä on nyt 0,8. Oppositiojohtaja Petteri Orpo haluaisi pääministerin sitoutuvan tavoitteisiin desimaalin tarkkuudella. Lukujen kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos Orpo ennen eduskuntavaaleja olisi sitoutunut 0,7-hoitajamitoitukseen, hän olisi nyt pääministeri.

Nyt ei saisi mopo keulia. Kyse on suuren enemmistön eli niin sanotun tolkun ihmisen henkisestä kantista ja henkilökohtaisesta käyttäytymisestä.

Hallitukselle toivomme kaikki voimia ja sitkoa, kun viimeistään elokuussa tartuntaluvut ja desimaalimittarit alkavat elää. Kärjistetysti kyse on siitä, miten hyvin pystymme suojaamaan seniorikansalaisemme. Kotonaan asuvat tekevät itsenäisiä valintoja käyttäytymisestään. Muistisairaana hoitokodissa elävät tarvitsevat tukea.

Gerontologian professori Marja Jylhä puhui A-studiossa painavasti ja viisaasti. Kun 60 vuotta naimisissa olleet ihmiset eristetään toisistaan, kyse on rajusta ratkaisusta. Ihmiselle itselleen kyse voi olla loppuelämän laadusta eikä määrästä.

Viestintä on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on näin herkässä tilanteessa.

Yrittää pitää silti kaikin voimin. Tarvitaan mahdollisimman avointa tietoa, päätöksiä, ratkaisuja, toimeenpanoa ja toivoa, jota voi pönkittää parhaalla mahdollisella käsityksellä tulevista aikatauluista.

Pari rakentavaa esimerkkiä mahdollisuudesta parantaa. Nyt tehdään selvitystä kaiken kansan suojamaskeista – siis vasta nyt?

STM:n ja THL:n asiantuntijoilta tulee solkenaan ristiriitaista tietoa niiden käytöstä, hyödyistä ja vaaroista. Kenen kannattaisi käyttää ja missä?

Pallottelu on kansalaisten kannalta täysin kohtuutonta. Varsinkin, kun totuus lienee, ettei hyödyllisiä suojavälineitä kaikkien käyttöön edes riittäisi.

Tiedon salaaminen tällaisessa tilanteessa on täysin tuomittavaa. Epätieto on hankalampaa hyväksyä kuin tieto.

Epätieto luo syvää epäluottamusta viranomaisten toimintaan. Samaa sarjaa on pallottelu tautihuipun aikataululla. Toisen mukaan se meni jo ja seuraava sanoo sen tulevan syksyllä.

Sananvapaus on sinänsä arvokasta, mutta tässä tilanteessa viranomaisten auktoriteetti kärsii kovia kolhuja. Tässä pandemiassa tuskin mitaleita jaellaan parhaiten arvanneelle.

Toiseksi hokema ”jos sairastut, pysy kotona” on uponnut luihin ja ytimiin niin, etteivät hoitoa tarvitsevat sinne hakeudu. Krooniset sairaudet pahenevat ja uudemmat jäävät toteamatta. Kun viruksen testaamisen pitäisi lyhyessä ajassa edes tuplaantua, oikea sotahuuto olisi ennemmin ”jos sairastut, hakeudu testiin”!

Hallituksen mukaan mökkeily kesällä voi olla mahdollista, mutta kotimaan matkailu ei oikein. Mökki-ihmiset ovat tästä heitosta tyytyväisiä, mutta yrittäjät tuskin.

Saksan väistyvä liittokansleri Angela Merkel on ainutlaatuinen viestijä. Hän käy tilannetta ja päätöksiä rauhallisesti, yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti läpi. Kokeneena toimijana hän pitää ilmaherruuden mallikkaasti itsellään eikä hakeudu asiantuntijoiden tai lakipykälien suojaan.

Kansalaisten kriisitietoisuus on ollut vähintään riittävää, kun yhteiskunnan sulkeminen onnistui suunniteltua paremmin. Yhteiskunnan henkistä sietokykyä aletaankin mitata vasta nyt, kun osa meistä kirmaa pilttuistaan kuin varsat laitumille.

Kaikki on kiinni ihmisestä itsestään. Seuraavien kuukausien ratkaisevat kysymykset ovat:

1. Miten yksilöinä käyttäydymme suhteessa virukseen, vaikka yhteiskunta vähentää rajoituksia?
2. Miten tavat ja tottumukset kuluttamiseen palautuvat ja/tai muuttuvat?

Kerro keskustelussa, miten sinä tai yrityksesi ennakoi tulevaa palautumista tai muutosta!