Nokia huhujen kohteena: Kurssien lasku lisää valtausten houkuttelevuutta

Helsingin pörssissä kiinnostavin valtauskohde on Nokia, jonka omistus on hajallaan. Sen sijaan muita isoja yhtiöitä on vaikea vallata, koska niissä valtio, eläkeyhtiöt tai yksittäiset suvut ovat usein suuria omistajia.

Markkinoilla on huhuttu Nokiaan kohdistuvasta vihamielisestä ostotarjouksesta, joka nosti tiistaina yhtiön osakekurssia tuntuvasti.

”Nokian merkityksestä ja omistamisesta puhuttiin jo presidenttien Sauli Niinistön ja Donald Trumpin tapaamisessa viime syksynä. Nokialla on strategisesti merkittävä rooli maailman tietoverkkojen rakentamisessa, joten se kiinnostaa epäilemättä myös kiinalaisia”, suomalainen analyytikko pohtii.

Viime vuonna kiinalaissijoitusten määrä Euroopassa laski voimakkaasti, mutta käänne toiseen suuntaan on todennäköinen, kun yritysarvot laskevat. Suomi oli eurooppalaisena sijoituskohteena viime vuonna listan kärjessä matkailun, teknologian ja biotalousinvestointien ansiosta. 

Korona jäädytti tilanteen

Muutama kuukausi sitten halpaa rahaa oli yllin kyllin tarjolla yrityskauppoihin, startup-sijoituksiin, pörssiin, kiinteistöihin, melkein mihin tahansa. Korona jäädytti tilanteen. Yritykset siirtyivät hyökkäyksestä puolustukseen.

Yhdysvalloissa yritysjärjestelyjen kokonaisarvon odotetaan putoavan puoleen viime vuodesta, jos koronasta selvitään muutamassa kuukaudessa.

Käteinen on epävarmassa tilanteessa kuningas. Ne, joiden oma liiketoiminta ei ole koronavaaran vuoksi uhattuna, etsivät sopivia valtauskohteita. Maailman tunnetuin sijoittaja Warren Buffett on lehtitietojen perusteella jo kartoittamassa sopivia kriisiyhtiöitä ostettavaksi, kun niiden hinnat ovat romahtaneet. Buffettin kerrotaan tarkkailevan erityisesti matkailu-, majoitus- ja viihdealan yrityksiä.

Valtauksia valmistellaan

Buffett ei ole yksin liikkeellä. Vaikka koronakriisi on koetellut Kiinaa ja sen velkaantumisesta puhutaan paljon, kiinalaisten tiedetään olevan aktiivisesti liikkeellä etsimässä etenkin länsimaisia teknologiayhtiöitä, joiden arvo on laskenut tuntuvasti.

Kiinan johto käyttää koronakriisiä poliittisesti ja taloudellisesti hyväkseen. Se auttaa koronasta kärsiviä maita toimittamalla niille suojavarusteita, virustestejä ja muuta materiaalia, vaikka osa toimituksista ei ole täyttänyt länsimaisia laatuvaatimuksia. 

Kiinan kymmeniä valtioita kattava uusi silkkitiealoite eli ”Belt and Road” -hanke voi saada koronasta uutta vauhtia, kun Kiinan yrittää sitoa Afrikkaa, Aasiaa ja Eurooppaa tiiviimmin Kiinan vaikutuspiiriin. Kiinalaisten tekemät yrityskaupat ulkomailla moninkertaistuivat finanssikriisin jälkimainingeissa. Yhdysvalloissa Kiina nousi suurimmaksi ulkomaiseksi sijoittajaksi.

Salaliittoteoriat siitä, että Kiina olisi laittanut viruksen liikkeelle länsimaiden talouksien romahduttamiseksi vain vahvistavat kiinalaisten kansallistunnetta ja maan johdon asemaa.  Toistaiseksi Kiina näyttää kansalaistensa silmissä koronapandemian voittajalta, vaikka tartuntamäärät ovat viime päivinä taas kasvaneet, eikä pandemian toisesta tai kolmannesta aallosta osata sanoa mitään varmaa.

Korppikotkat saalistavat, vai auttavat?

Yritysten markkina-arvojen romahtaminen on hyvä uutinen uusia kohteita etsiville korppikotkille. Listahintaansa arvokkaampia yrityksiä voi saada nyt halvalla. Korppikotka nimitys kertoo vihamielisestä valtaajasta, mutta ulkopuolinen ostaja voi omistajan kannalta olla yrityksen viimeinen oljenkorsi ja pelastaja.

Toisaalta valtaajilla voi olla myös poliittisia pitkän aikavälin tavoitteita.  Euroopassa ja Yhdysvalloissa on ehditty jo huolestua kansallisesti ja strategisesti arvokkaiden yritysten joutumisesta ulkomaisten ostajien kynsiin pilkkahinnalla. 

Milloin yritysjärjestelyt lähtevät taas liikkeelle?

”Isoja kauppoja ei tehdä puhelimella tai Teams-palaverissa, joten sijoitustoiminta vilkastuu, kun matkustus- ja tapaamisrajoitukset alkavat purkautua. Samalla näkyvyyden talouteen pitää kirkastua. Montaa kuukautta pysähdys ei voi jatkua ilman suurempaa tragediaa. Uskon, että kesällä tilanne on pakko normalisoida silläkin uhalla, että tauti ei olisi vielä talttunut”, suomalaisanalyytikko sanoo.

Kansallinen etu nostaa päätään

Nyt ei ole kyse tavanomaisesta Joseph Schumpeterin ajatuksiin perustuvasta luovasta tuhosta, jossa terve kilpailu karsii tehottomat yritykset markkinoilta ja tekee tilaa uusille innovaatioille.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on niin poikkeuksellinen riski, johon on vaikea vaatia kaikilta yrityksiltä valmistautumista. Eri maiden hallitukset ovat päätöksillään rajoittaneet perustuslaillisia vapauksia, mikä ajaa yrityksiä ahdinkoon ja alttiiksi valtauksille. 

Miten näissä oloissa voidaan taata huoltovarmuuden kannalta tärkeiden materiaalien kotimainen tuotanto, jos ulkomainen sijoittaja haluaa ostaa strategisesti tärkeän yrityksen? Tuleeko valtio väliin ja sosialisoi esimerkiksi suojavarusteita tai virustestejä valmistavat yhtiöt? 

Kenties Suomessa palataan aikaan ennen EU:ta, jolloin lupa ulkomaalaisomistuksen kasvattamiseen piti hakea valtioneuvostolta. Sekin jättäisi jäljelle kysymyksen, mitkä kaikki toimialat pitäisi ottaa omistusrajoitusten piiriin tai kokonaan valtion haltuun, koska tulevia kriisejä on mahdoton ennustaa.