Tule mukaan pelastamaan ravintolaasi!

Hallitus voisi todella nopealla aikatululla antaa ne askelmerkit joilla ravintoloita voi avata 1.6. alkaen. Kellonajat? Terassit? Asiakaspaikat? Lounasbuffa? Työntekijöiden maskit? ja monta muuta asiaa. Ei ravintolaa voi avata päivän varoajalla

NEMO arkkitehdit on arkkitehtuuri-, konsepti- ja muotoilutoimisto joka haluaa tarjota apuaan yritykseille oman osaamisensa kautta.

Keskustelussa voimme ideoida ratkaisuehdotuksia tilallisiin haasteisiin ja konsepteihin ravintolasuunnittelussa korona-aikana.

[email protected]

Käynnissä oleva Ravintola TalkooSprint tuottaa tietoa ja ratkaisuja ravintolatoiminnan "pelastamiseen".

Ravintola TalkooSprintin menu sisältää buffetin, johon kootaan alkupaloiksi hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja sekä pääruoaksi uusia nopeasti hyödynnettäviä mahdollisuuksia sekä jälkiruoaksi uusia ideaherkkuja kehiteltäviksi.

Talkoissa ovat mukana keskeisinä ravintolatoiminnan mahdollistajina Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti, Turku, Oulu, Senaatti-kiinteistöt, muita merkittäviä kiinteistönomistajia ja avaintahoina koko joukko ravintola- ja ruokapalvelualan toimijoita sekä muita tahoja.

Talkoiden tulokset ovat avoimia ja kaikkien hyödynnettävissä.

Keskeinen havainto on se, että avaintahojen hyvällä yhteistyöllä ja viestinnällä voimme jo kesällä mahdollistaa asiakkaiden kovasti kaipaamat koronaturvalliset ja sellaisiksi koetut asiakkaita hyvin puoleensa vetävät elinvoimaiset ravintola- ja kahvilapalvelut.

Tervetuloa kirittämään ... ja ohikin voi yrittää

Kun olen seurannut toisistaan jyrkästi poikkeavia Covid19 tartuntatilastoja eri puolella Suomea, mieleeni on tullut seuraava lähestymistapa: Ravintoloiden avaamista ei tulisi toteuttaa yhdellä valtakunnallisella keskiarvomallilla ohjeita ja määräyksiä.

Parempi lopputulos saataisiin, jos otettaisiin huomioon tosiasiallinen tautitilanne eri puolilla maata ja määriteltäisiin sen perusteella velvoitteet ja suositukset. Siis valtakunnallisten yleisperiaatteisen pohjalta paikallisilla viranomaisille oikeus antaa täsmentäviä määräyksiä kiristää tai helpottaa rajoituksia.

Sama periaate voisi olla myös joissain muissa ratkaisuissa, kun yhteiskunnan normaaliin toimintaan kuulumattomia rajoitteita puretaan tai asetetaan. Tämä taas edellyttäisi onnistuakseen valmiutta laajamittaiseen testaustoimintaan ja mobiiliverkkoa hyödyntävää tartuntarisitilanteiden toteamista.

Tässä alla kolme Ravintola TalkooSprintin prosessissa muotoutunutta yleistason luonnosta ravintolatoiminnan "pelastamisesta". Ravintoloiden pelastuminen ei jää tilasta kiinni, kun mahdollisuuksiin tartutaan.

1.Suomessa ja jopa kaupunkien keskustoissa riittää tilaa – koronaturvallisen fyysisen etäisyyden varmistamiseen riittävän tilan tarjoamisen keskeiset mahdollistajat ovat kaupungit ja kiinteistönomistajat (lisätilan käyttöönotto on järjestettävissä nopeasti eikä aiheuta kansantaloudelle lisäkustannuksia). Kun tilaa on käytettävissä riittävästi ja asiat aikataulutetaan sopivasti on vielä varmistettava ihmisten/seurueiden riittävä fyysinen turvaetäisyys käytännössä (pelkkä asiakasmäärän rajoittaminen ei riitä).

2. Ravintola- ja kahvilakäyntien on oltava koronaturvallisia ja on tärkeää, että ne myös koetaan turvallisiksi. Julkinen liikenne ja jopa taksit koetaan koronan kannalta riskipaikoiksi. Oma auto, polkupyörät, … koetaan koronaturvallisiksi. Niiden käytön mahdollistamiseksi tarvitaan parkkitilaa asiakkaiden mukavuuden ja koronaturvallisuuden varmistamisen kannalta sopivissa paikoissa (kaupungit ja kiinteistönomistajat tässäkin avainasemassa).
Viestinnällä on erittäin keskeinen rooli. Yleismedian ohella somen merkitys on suuri.

Hyödynnetään sitä mikä on käytössä ja toimii
3. Työpaikkaravintolat ja laitosruokalat ovat jatkaneet toimintaansa - niissä on otettu käyttöön hyviä ja toimivia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa muuallakin.