Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Miten rajoituksia puretaan -ja neljä muuta akuuttia kysymystä koronavirustilanteesta

17.4.2020 Pekka Leiviskä
7

Koronaviruksen jyllätessä epävarmuus on suurta ja avoimia asioita paljon. Kokosimme yhteen viisi olennaista kysymystä, jotka auttavat ymmärtämään tilannetta ja suuntaamaan katseita tulevaan.

1.

Miksi yhteiskunnan toimintoja pitää avata, vaikka koronavirus vielä leviää?

Koska meillä ei ole muita vaihtoehtoja. Nyt leviävä sars-cov-2 -virus on levinnyt jo niin laajalle, että sen täydellinen nujertaminen näyttää nykytiedon valossa mahdottomalta. Se tulee leviämään jossain päin maailmaa niin kauan kuin siihen löytyy parannuskeino esimerkiksi rokotteen muodossa.

Koska rokotteen kehittämiseen menee tämänhetkisen arvion mukaan nopeutetussakin aikataulussa yli vuosi, emme voi sulkea ihmiskuntana kaikkea toimintaa ja linnoittautua siksi aikaa taloihin ja asuntoihin.

Viruksen leviämistä Uudellamaalla mallintaneen tutkimusryhmän mukaan Suomessa pitäisi nykyisellä testausmäärällä jatkaa rajoituksia lokakuuhun asti, jotta epidemia hiipuisi. Se taas tarkoittaisi massatyöttömyyttä, muiden terveysongelmien lisääntymistä ja yritysten konkursseja niin valtavasti, että kukaan ei ole halunnut ennustaa sen vaikutuksia.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää rajoitusten hallittu purkaminen.

2.

Tehohoidon kapasiteetti onnistuttiin nostamaan merkittävästi koronaviruspandemian alkuhetkistä. Kun rajoitustoimet Suomessa toimivat yllättävänkin tehokkaasti, tehohoitopaikkoja jäi paljon käyttämättä. Ovatko rajoitustoimet siis olleet liian tehokkaita?

Eivät oikeastaan. Nythän monessa sairaalassa alkoi jo olla pula esimerkiksi kasvomaskeista. Jotta voimme ottaa vastaan sairastumiset, pitää terveydenhuollon olla valmiina hoitamaan meitä. Rajoitukset ostavat aikaa.

Yhteiskunnan pitää varmistaa, että terveydenhuoltohenkilökunta saa lisää suojavarusteita, hengityskoneita, tehohoitopaikkoja ja muita tarvitsemiaan resursseja, jotta mahdollinen seuraava virusaalto on helpompi ottaa vastaan. Lisäaika mahdollistaa myös sen, että henkilökunta oppii lisää viruksesta ja voi kouluttaa lisää avustavaa henkilökuntaa teho-osastoille.

Myös päättäjät tarvitsivat aikaa pohtia ulospääsyä. Valtionjohtajat ympäri maailma miettivät oikeaa strategiaa ulospääsyyn. Onko se epidemian hidastaminen, pysäyttäminen vai jonkinlainen välimuoto?

Ylen haastattelussa tutkija Jouni Tuomisto kertoo, että he eivät löytäneet mallinnusten pohjalta mitään keinoa, jossa hidastaminen voisi toimia paremmin kuin pysäyttäminen. Pelkkä hidastaminen johtaisi tutkimusryhmän mukaan väistämättä siihen, että epidemia riistäytyisi käsistä, tehohoitopaikat loppuisivat ja ihmisiä kuolisi.

Jotta pysäyttäminen onnistuisi samaan aikaan kuin rajoituksia esimerkiksi kouluille ja ravintoloille puretaan, täytyy varmistaa, että epidemia ei riistäydy käsistä. Kaikki viruksen mahdolliset kantajat pitää siis löytää. Siksi testaamista pitää lisätä valtavasti ja tartuntaketjut pitää pystyä jäljittämään. Tärkeää on, että myös oireettomat viruksen kantajat pitää saada yksilöityä ja pidettyä eristyksissä.

3.

Mitkä yhteiskunnan toiminnot voitaisiin avata, ilman että terveydelle aiheutuu liian suuria riskejä?

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Sen tiedämme, että mitä enemmän ihmisiä kokoontuu yhteen, sitä enemmän kasvavat riskit siitä, että joku kantaa virusta ja levittää sitä laajaan ihmisjoukkoon. Siksi isojen yleisötapahtumien järjestämistä pitänee rajoittaa mahdollisimman pitkään. Pienempiä tapahtumia ja esimerkiksi ravintoloita voidaan avata aiemmin.

Muutamissa maissa on avattu rajoitusten jälkeen kouluja uudestaan. Tämä johtuu siitä, että nuorille riski saada vaikea covid-19 -tauti on huomattavasti alhaisempi kuin muulle väestölle.

4.

Miten yhteiskunnan toimintaa kannattaa lähteä avaamaan?

Varovasti ja hiljalleen. Euroopan komissio julkaisi rajoitusten purkamisen helpottamiseksi keskiviikkona tiekartan. Komissio painotti, että rajoituksia voidaan purkaa, jos tietyt ehdot täyttyvät:

  • Tartunnan leviäminen on merkittävästi hidastunut ja vakiintunut jo pidemmän aikaa.
  • Terveydenhuoltosektori on tarpeeksi vahva kestämään uusia sairaustapauksia.
  • Tartuntojen seurantajärjestelmä sekä testauskapasiteetti on riittävä. Mailla pitää olla myös keinot jäljittää tartuntaketjut ja valmius asettaa tarvittaessa karanteeneja.

Kun nämä ehdot täyttyvät, voidaan rajoituksia alkaa purkaa varovasti seuraavien periaatteiden mukaan:

  • Yksi toimenpide kerrallaan, jolloin voidaan nähdä purkamisen vaikutukset. Eri toimenpiteiden välillä pitää olla tarpeeksi pitkä aika, esimerkiksi kuukausi.
  • Riskiryhmien pitää noudattaa suurempaa varovaisuutta ja pidättäytyä muiden ihmisten tapaamisesta pidempään, mahdollisesti jopa vuosi.
  • Talouden toiminnan uudelleenkäynnistys pitää tehdä vaiheissa. Kaikkien työntekijöiden ei pidä palata yhtä aikaa työpaikoille ja etätöitä pitää suosia pitkään. Myös työn tekemistä aiempaa enemmän vuoroissa kannattaa harkita.
  • Ihmisten kokoontumista pitää sallia vaiheittain. Kun kouluja avataan, niissä voi lisätä lounasaikojen porrastamista. Kahviloissa ja ravintoloissa pitää rajoittaa ihmisten määrää.
  • Maiden rajojen aukaiseminen EU-kansalaisille pitäisi sallia myöhäisemmässä vaiheessa, jos se on turvallista.

Komissio myös korostaa, että tartuntaketjujen jäljityksessä on otettava käyttöön mobiilisovellus, joka ei riko EU-kansalaisten yksityisyydensuojaa. Oxfordin yliopiston tutkimusryhmä on arvioinut, että 56 prosenttia Iso-Britannian kansalaisista pitäisi käyttää mobiilisovellusta, jotta sen avulla voitaisiin estää seuraava iso piikki tartuntojen määrissä. Tämä tarkoittaisi, että maan älypuhelinten omistajista 80 prosentin pitäisi asentaa sovellus.

Tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi voi osoittautua Googlen ja Applen yhdessä kehittämä sovellus, joka voitaisiin asentaa suoraan käyttöjärjestelmään. Yhteistä eurooppalaista ratkaisua mobiilisovelluksen kehittämiseksi perustettu PEPP-PT -hanke on jo kertonut hyödyntävänsä teknologiajättien työtä omassa kehityksessä.

5.

Jos Suomi onnistuisi selviämään koronaviruksesta muita valtioita paremmin, mikä merkitys sillä olisi? Kuinka riippuvaisia olemme maailmantaloudesta?

Suomen talous on hyvin riippuvainen viennistä. Suomen bruttokansantuotteesta viennin osuus on 40 prosenttia. Lähes 72 prosenttia Suomen viennistä menee Eurooppaan, Aasiaan menee noin 14 prosenttia ja Pohjois-Amerikkaan noin kahdeksan prosenttia.

Ei voi kuitenkaan suoraan sanoa, että Euroopan maiden toipuminen olisi kaikista tärkeintä. Monet Suomesta vietävät vientituotteet ovat niin sanottuja välituotteita eli erilaisia laitteita tai koneita, joilla valmistetaan muita tuotteita. Siksi niitä ei tilata ennen kuin markkina elpyy jossain toisaalla, kuten vaikkapa Yhdysvalloissa. Välituotteiden suuren osuuden takia Suomen vientiteollisuus voi elpyä muuta Eurooppaa hitaammin kriisistä.

Toisaalta kotimainen kysyntä on ylläpitänyt talouskasvua viime vuosina, joten senkään merkitystä ei pidä väheksyä. Paikallisten palveluiden käyttäminen auttaa ihmisiä säilyttämään työpaikkoja ja siten pitämään yllä myös yhteiskunnan palveluita.

18.4.2020 Osmo Heikki Tuomikoski
0
18.4.2020 Juhani Koivunen
0
18.4.2020 Ari Hänninen
0
18.4.2020 Raimo Alha
0
18.4.2020 Kai Häppölä
0
19.4.2020 Sonja Rönkkö
0
19.4.2020 VELI-JUSSI JALKANEN
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Pekka Leiviskä

Vapaa toimittaja ja luova kynäilijä. Pekka Leiviskä kirjoittaa ja analysoi erityisesti talouden, yrittämisen ja työelämän ilmiöitä.