Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Miten koronakriisi vaikuttaa hintoihin? Hintaekspertti Ilkka Lehtinen pohtii

Koronakriisi vaikuttaa näillä näkymin inflaatioon melko vähän. Historian hintasarjoissa tätä kriisiä tuskin huomataankaan.

5.4.2020 Ilkka Lehtinen
0

Koronakriisi vaikuttaa myös inflaatioon. Vielä helmikuussa näytti siltä, että vuoden 2020 inflaatio asettuu yhden prosentin tuntumaan. Tällä hetkellä kaikki ekonomistit toivovat, että päädymme talouskehityksessä jyrkkään V-käyrään eli nopean laskun jälkeen nopea nousu. Tämä merkitsisi samanlaista kehitystä myös inflaatiolle.

Tämän vuoden inflaatioon suureen kuvaan vaikuttaa kolme asiaa: raakaöljyn hinta, yksityinen kysyntä ja tarjonnan ongelmat.

Öljyn hinta on epäterveellä tasolla

Raakaöljyn brent-laadun barrelihinta romahti alkuvuoden 60 dollarista 20 dollariin. Opec yritti laskea raakaöljyn tuotantoa, mutta kaikki jäsenmaat ja Venäjä eivät tähän suostuneet. Saudi-Arabia lisäsi tuotantoa ja samaan aikaan laskenut kysyntä romahdutti raakaöljyn hinnan.

Hinta on nyt ”epäterveellä” tasolla. Tuotantokustannukset suhteessa markkinahintaan ovat Lähi-idän maita lukuun ottamatta kestämättömällä tasolla. Venäjän, Pohjanmeren ja Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuotantokustannukset ovat selvästi nykyistä markkinahintaa korkeammat.

Kaikille öljyntuottajamaille olisi viisainta sopeuttaa tarjonta koronaviruksen vuoksi alentuneelle kysynnän tasolle. Tällä toimenpiteellä kaikkien tuottajamaiden öljytulot kasvaisivat. Edes Saudi-Arabian kansantalous ei kestä kauan nykyistä hintatasoa. 

Miten mitata hintoja kun markkinaa ei ole

Yksityisen kulutuksen hyytyminen on toinen inflaation alenemisen syy. Sitä on vaikea todentaa, sillä tämänkaltaista taloustilannetta ei ole ennen nähty. Oleellista on, kauanko kriisi kestää. Kaikki riippuu siitä kuinka paljon ihmiset kuluttavat ja kuinka tuottajat ja myyjät reagoivat katteisiin alentuneessa kysyntätilanteessa.

Yksityisen kulutuskysynnän hiipuminen voi johtaa suuriin ongelmiin. Ongelmana on monissa palveluissa se, että palveluja ei ole olemassa tai niiden volyymi on lähes olematonta. 

Hintaindeksin yksi perusoletus on, että tavaroille ja palveluille on markkinat ja että markkinat määräävät hinnat. Nyt ei ole kaikille tavaroille ja palveluille markkinoita, joiden hintakehitystä mitata.

Kesällä olemme nollainflaatiossa

Jos tämän päivän näkymät raakaöljymarkkinoilla toteutuvat, bensiinin kuluttajahinta laskee maalis-toukokuussa 15-20 prosenttia. Tämä alentaa inflaatiota noin 0,7 prosenttiyksikköä.

Inflaatio painuu huhti-elokuussa nollan tuntumaan. Jos Kriisi helpottuu syksyllä, pelkkä öljytuotteiden hintojen paluu alkuvuoden tasolle nostaa inflaatiota 0,8 prosenttiyksikköä lähelle yhtä prosenttia. Vuosi-inflaatioksi tulisi noin 0,5 prosenttia. Tämän lisäksi myös tavaroiden ja palvelujen tarjonta vaikuttaa hintakehitykseen. Tämä vaikutus on vaikeasti ennustettavissa ja mitattavissa.

Torstaina 2.4 levisi tieto, että Yhdyvallat neuvottelisi Saudi-Arabian ja Venäjän kanssa raakaöljyn tuotannon vähentämisestä. Raakaöljyn kesäkuun futuurihinta pomppasi heti 34 dollariin.

Inflaatiomaailma elää nyt todella herkkää aikaa. Jos tuotannon rajoitukset toteutuvat, inflaation lasku jää ennakoitua pienemmäksi.

Normaaliin on aina palattu

1990-luvun lamassa oli inflaation kannalta kaksi ongelmaa, devalvaatio ja korkean työttömyyden aiheuttama kysyntälama. Inflaatio jäi devalvaatiosta huolimatta odotettua pienemmäksi tavaroiden ja palvelujen tuottajien ja myyjien alentaessa katteitaan. Perinteiset kysyntä-tarjontamallit eivät toimineet. 

Vuoden 2004 nollainflaation takana oli alkoholiveron roima lasku eikä talouskriisiä ollut. Finanssikriisin pahimpana vuotena 2009 inflaatio tippui nollaan edellisvuoden neljästä prosentista. Parissa vuodessa palattiin taas normaaliin inflaatioon.

Vuoden 2015 nollainflaatio johtui elintarvikkeiden, korkojen ja polttoaineiden hintojen laskusta sekä ”kiinailmiöstä” eli tuontielektroniikan hintojen laskusta. Talouskriisiä ei ollut.

Läpi historian meitä ovat koetelleet erilaiset talouden ylä- ja alamäet ja niistä seuranneet inflaation nousut ja laskut. Aina niistä on selvitty ja hintakehitys on palautunut ”normaaliksi”. Niin tapahtuu nytkin.

Mistä saa apua, ja millaista?

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Ilkka Lehtinen

Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksesta eläkkeelle jäänyt hintakehityksen ja inflaation erityistuntija.