Miten ihmeessä elvytämme matkailun?
Täyspysähdyksen kokenut matkailu vaatii nyt kotimaisen sähköstartin. Kävimme läpi suomalaisen matkailun tärkeimmät luvut ja haimme yrittäjien pakollisia kehityskohteita sekä menestysjuttuja. Tule mukaan keskusteluun perjantaina, tehdään matkailusta yhdessä parempi!
Matkailun kysyntä pysähtyi maaliskuussa jopa täydellisemmin kuin ravintoloissa. Silti suljetuksi määrättyjen ravintoloiden tapaisia täsmätukia ei ole muualle toimialalle kuulunut.
Lukujen avulla selviää, minkä kokoinen liiketoiminta on pyyhkiytynyt lähes nolliin. Luvut antavat viitteitä siitä, millaisen osan matkailusta voimme elvyttää ensin.
Matkailutoimialalla työskenteli arviolta 142 100 henkilöä eli 5,4 prosenttia kaikista työllisistä vuonna 2018, selviää Tilastokeskuksen Business Finlandille keräämistä tiedoista.
Matkailu on maailmanlaajuisesti ja Suomessakin tärkeä nuorten työllistäjä. Siksi matkailun kyykähdys voi pahentaa syrjäytymiskehitystä etenkin paikkakunnilla, joissa matkailun merkitys korostuu. Lapissa 7,8 prosenttia työllisistä on työskennellyt päätoimenaan matkailun parissa, mutta sivu- ja pätkätöiden takia merkitys on suurempi.
Lisäksi matkailun kerrannaisvaikutukset rakentamisen, kuljetuksen ja kaupan töihin ovat erittäin merkittäviä.
Matkailun eurot jakautuvat?
Vuoden 2018 ennakkolukujen perusteella matkailun aikaansaama kokonaiskysyntä oli 15,7 miljardia euroa. Luvussa ei ole yritysten suoraan maksamia matkoja, mutta yksityisesti maksetut ja yritysten myöhemmin korvaamat matkat kuuluvat mukaan.
Potista selkeästi suurin siivu, lähes viisi miljardia euroa, kertyi henkilöliikennepalveluista. Lisäksi polttoaineisiin kului vajaa kaksi miljardia euroa. 2–3 miljardia euroa kului sekä kauppaostoksiin, majoitukseen että ravitsemispalveluihin.
Alkavana kesänä ulkomaiset matkailijat pysynevät todella vähissä, koska matkailun rajoitukset, heikentynyt saavutettavuus lentäen, koronaviruksen pelko sekä kaventuneet kulutusmahdollisuudet pitävät matkailijoita kotimaissaan. Vuonna 2018 ulkomaiset matkailijat toivat alan kokonaiskysynnästä 31 prosenttia.
Jos ja luultavasti kun etätyöt jatkuvat, yritysten matkailukysyntä jäänee syksylläkin roimasti totuttua pienemmäksi.
Kotimainen automatkailija tuo eurot ensimmäisenä
Käännetään siis katse kotimaiseen vapaa-ajanmatkailuun, josta kertyi tässä tilanteessa lohdulliselta tuntuvat 55 prosenttia kokonaisuudesta. Siitä hieman yli neljännes pitää tosin ainakin lyhyellä aikavälillä ruksia yli tai keksiä uusiksi. Kyseisen siivun toi suomalaisten ulkomaanmatkailuun liittyvä kysyntä Suomessa.
Jos vapaa-ajan kotimaanmatkailu pysyisi ennallaan, sen avulla voisi pelastaa 40 prosenttia alan tuloista. Kevään matkailu tosin menetettiin jo pitkälti kotimaankin osalta.
Lentojen niukkuus sekä Norwegianin kilpailun katoaminen hankaloittavat tilannetta kotimaisessakin matkailussa. Ylipäänsä nähtäväksi jää, missä määrin lomalaiset uskaltavat matkustaa kotimaassa joukkoliikenteellä. Kokonaisuuden kannalta pieni, mutta osalle yrittäjistä tärkeä eläkeläisten bussimatkailu tuskin jatkuu tänä vuonna.
Siksi kesän sesongin pelastamisessa kotimaiset automatkailijat ovat keskeisiä. Pohjoisen Suomen matkailun osalta Norjan rajan aukeaminen olisi myös tärkeää.
Vuoden loppua kohden toivotaan vetoapua myös muista ulkomaisista matkailijoista. Vielä on arvailun varassa, haluavatko ihmiset lentää täyteen buukatuilla koneilla vaikka sellainen mahdollisuus olisi tarjolla. Keskipaikkojen jättäminen tyhjäksi nostaa hintoja ja karsii siten osan tulijoista.
Saavutettavuus on Suomelle selkeä haaste, sillä kansainvälinen matkailu nojaa lentoliikenteeseen ja laivoihin pohjoisinta Suomea ja itärajaa lukuun ottamatta.
Kulutustottumukset voivat muuttua pysyvästi myös matkailua laajemmin, mikä on tietysti suomalaiselle matkailulle sekä uhka että mahdollisuus.
Matkailussa mahdollisuuksiamme ovat ainakin väljyys, puhdas luonto ja ilma, turvallisuuden tuntu, laadukas terveydenhoito sekä ainakin toistaiseksi tieto siitä, että koronavirus levisi kansainvälisesti verraten maltillisesti.
Koronaviruksen parhaita uutisia on se, että ihmiset ovat löytäneet liikkeelle ja luontoon. Se on näkynyt niin erikoiskaupassa kuin Etelä-Suomen kansallispuistoissa. Tätä kiinnostusta kannattaa ruokkia ja hyödyntää sekä kotimaisten että aikanaan kansainvälisten matkailijoiden kohdalla.
Ahvenanmaa, Lappi ja Kainuu kärsivät
Matkailun ongelmat osuvat bruttokansantuotteeseen nähden pahiten Ahvenanmaalle, jonka bkt:sta peräti 15 prosenttia kertyy matkailusta. Myös Lapin 5,9 prosenttia, Kainuun 4,2 prosenttia ja Etelä-Savon 3,6 prosenttia ovat selvästi maan 2,5 prosentin bkt-keskiarvon yläpuolella.
Prosentit piilottavat kuitenkin euromääräisen mittakaavan. Matkailukysynnästä peräti puolet on kohdistunut Uudellemaalle – siis jo ilman yritysten suoraan maksamaa matkailua.
Ulkomaisten turistien katoaminen on iskenyt ja iskee etenkin Etelä-Karjalaan, Lappiin, Ahvenanmaalle, Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon.
Tapahtumamatkailu pysähtyi
Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut pysähtyivät käytännössä täysin koronaviruksen tuomiin rajoituksiin. Rajoitusten purku mahdollistaa kesällä pieniä ja keskisuuria tapahtumia, jos tilanne ei nykyisestä hankaloidu.
Massatapahtumat kuten suositut musiikkifestivaalit joutuivat kuitenkin välivuodelle.
Museot ovat avaamassa oviaan kesäkuun alussa. Liikunnassa tapahtumat jakautuvat urheiluun ja kuntoiluun. Urheilussa kyse on pitkälti yleisön etäisyyksistä eli katsomoita pitää täyttää entistä väljemmin ja jonoutuminen ehkäistä niin lipuntarkastuksessa kuin virvoke- ja makkarakioskilla.
Kuntoilussa puolestaan liikkuvien ihmisten etäisyyksiin voidaan vaikuttaa jakamalla osallistujat lähtöryhmiin tai turvautua jopa väliaikalähtöön. Ratkottavina ovat myös jonoutumista tuovat tilanteet kuten ilmoittautuminen, ruokailu ja peseytyminen – mahdollisista bussikuljetuksista puhumattakaan.
Suomen mitassa matkailun kysynnäksi urheilu- ja virkistyspalveluihin laskettiin 412 miljoonaa euroa vuonna 2017. Kulttuuripalveluista matkailun tuoma osuus oli 328 miljoonaa euroa.
Tuotekehitykseen etäisyydet ja tulevat valtit
Yksityiskohdat antava viitettä siitä, millaista tuotekehitystä matkailun on pakko tehdä.
Matkailuyrittäjien pitää rakentaa tuotteitaan uusiksi alkaen hotellin aamupaloista ja sisäänkirjautumisesta sekä matkailupalveluiden ryhmäkoosta. Mietittäväksi tulevat kaikki toiminnot, joissa on ollut paljon ihmisiä tiiviisti.
Etäisyydet ovat keskeisiä, sillä ilman niitä luottamus ei palaudu ja koronavirus iskee uudelle kasvukäyrälle. Euroopan tautienehkäisykeskuksen johtaja Andrea Ammon kehottaa varautumaan koronaviruksen toiseen aaltoon.
”Nähdäkseni kyse on siitä, milloin ja kuinka isosti”, Ammon sanoi Guadianin haastattelussa.
Hyvin pian kyse on myös siitä, miten suomalainen matkailu vastaa koronan jälkeisen ajan kysyntään – koskien sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita.
Etsitään matkailun ratkaisut yhdessä
Talouskriisi järjestää fasilitoidun keskustelun matkailualan koronaongelmista perjantaina 29.5 kello 11:30-13:00. Tule mukaan ratkaisemaan, kuinka matkailuyritykset selviytyvät koronakriisistä.
Julkaisemme fasilitoidusta keskustelussa syntyvät ratkaisuehdotukset Talouskriisi.fi-sivustolla ja laadimme ehdotuksista päättäjille lähetettävän muistion.
Keskustelussa syntyviä ratkaisuehdotuksia on mahdollista kommentoida keskustelun jälkeen. Keskustelun alustaa Yrjötapio Kivisaari, joka vetää Visit Leviä sekä on Lapin matkailu- ja ravintolayrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja sekä MaRan hallituksen jäsen.
Keskustelua ohjaa ammattifasilitaattori Mirjami Sipponen-Damonte, ja sen visualisoi Annika Varjonen.
Ilmoittaudu mukaan!
Fasilitoidun keskustelun osallistujamäärä on täyttynyt, mutta voit yhä ilmoittautua alta varasijalle. Otamme varasijalaisiin yhteyttä, jos paikka vapautuu. Luultavasti paikkoja vapautuu muutama, joten varasijalle kannattaa ilmoittautua.