Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Miksi virkamiestä ahdistaa, kun yritys tarjoaa apua?

Talouskriisi.fi:n lähteet valtionhallinnossa ja terveydenhuollossa kertovat luottamuksellisesti, että nihkeä suhtautuminen yritysten avuntarjouksiin johtuu virheiden tekemisen pelosta ja tasapuolisuusvaatimuksista. Ideologiasta. Ja vähän myös siitä, että yritykset ja julkinen hallinto eivät ymmärrä toisiaan. Tässä joukko väitteitä. Onko todella näin?

6.5.2020 Atte Jääskeläinen
8
Media seurasi tarkkaan, kun suojavarusteita kuljettavaa rahtikonetta purettiin Helsinki-Vantaan lentokentällä 15. huhtikuuta 2020. Tämän erän toimitti suuri kiinalaisyhtiö ja sen toimituksesta ei ole noussut kohuta. Aiemmin Kiinasta tuoduista maskeista sikisi valtava skandaali ja Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja joutui eroamaan.
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lue myös: Yritysten apu on kyllä vastaanotettavissa, kirjoittaa Castrén & Snellmanin Anna Kuusniemi-Laine

Hengityssuojainten käyttäminen muiden suojaamiseksi tartunnoilta – vaikka oireita ei olisikaan – olisi vastuullista toimintaa. Tästä ei tarvita hallituksen pyytämää erillistä selvitystä. Asia on maailmalla jo selvitetty.

Lääkäriliiton entinen toiminnanjohtaja Heikki Pälve katsoi tiistai-illan A-Studion ja kuvasi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan argumentaatiota “akateemiseksi saivarteluksi”. Hän huomautti, että Yhdysvaltain kansanterveysvirasto on suosittanut maskeja. “Suomen THL:llä/STM:llä on kova työ löytää perusteet olla toista mieltä.” Kymmenet maat suosittavat maskien käyttöä julkisilla paikoilla.

Suomessa suojainten käyttöä ei kuitenkaan haluta suosittaa, vaan sitä vasta alettiin selvittää. Miksi?

Tältä se kansalaisten silmin näyttää: Suomen suojainhankinnat on hoidettu niin huonosti, että halutaan varmistaa vähäisten suojainten riittävyys ensin terveydenhuollon ja sitten muiden ammattilaisten suojautumiseen.

Vai onko kyse vain tutusta psykologisesta vääristymästä: Kun olen jotain sanonut, en hevin kantaani muuta?

Tarve olisi miljoonia päivässä

EK:n exit-työryhmän mukaan paluu uuteen normaaliin edellyttää massivista suojautumista. Pelkästään ammattikäyttöön tarvittaisiin kestävässä exit-strategiassa kuusi miljoonaa suojainta päivässä.

Jos suojainten kysyntään lisätään vielä kaiken kansan suojaimet metroissa, busseissa, kaupoissa tai vaikkapa urheilutapahtumissa – aina kun ihmisiä on samassa tilassa paljon lähekkäin – tarve kasvaa edelleen.

Kotimainen tuotanto on vasta alkamassa, eikä se ole ollenkaan niin helppoa kuin harrastelija saattaisi kuvitella. Maski on korkean teknologian tuote, ja miljoonien kappaleiden tuotantolinjoja, eikä niihin tarvittavia koneita, ei rakenneta päivissä.

Siksi ainakin muutaman kuukauden ajan Suomen pitäisi löytää maskeja muualta, ja tuotava niitä Suomeen. Tässä elinkeinoelämä tarjoaa apuaan, mutta sille on vaikea löytää ottajaa.

Euroopassa kyllä onnistuu

Talouskriisi.fi:n toiminnassa olevat yrittäjät ovat seuranneet läheltä maskimarkkinaa. Joukkoon on ilmoittautunut ihmisiä, jotka kertovat jo tuoneensa Kiinasta Suomeen N95-tasoisia suojaimia. Se on toiseksi korkein suojausluokka, joka kelpaa ammattikäyttöönkin, muttei kuitenkaan kaikkein vaativimpiin tehtäviin.

Yhtenä liikehdinnän tavoitteena on ollut jopa lahjoittaa Suomen terveydenhuollolle maskeja, koska ne auttaisivat avaamaan taloutta ja suojainten kustannus on kalleimmillaankin marginaalinen siihen tuhoon verrattuna joita rajoitukset taloudessa aiheuttavat.

Kirjoitimme 27. huhtikuuta ääriesimerkistä, Nordic BioTech Groupista, joka on tarjonnut maskien käsittelyyn sopivaa, viruksia sitovaa antimikrobista ainettaan ilmaiseksi Suomen ja myöhemmin myös Euroopan terveydenhuollon käyttöön. Suomessa toimivaltaiset viranomaiset eivät olleet korvaansa lotkauttaneet, mutta EU jo tutki ainetta.

Jutun julkaisemisen jälkeen neuvottelut ovat käynnistyneet komission aktiivisuuden ansiosta Espanjaan, Italiaan, Ranskaan, Britanniaan, Saksaan ja Tanskaan. Ei kuitenkaan Suomeen.

Mitä viranomainen pelkää?

Talouskriisi.fi:n lähteet yrityksissä, valtionhallinnossa ja terveydenhuollossa kertovat luottamuksellisesti ja nimettömänä, että yritysten avun vastaanottamisen nihkeys johtuu lukuisista asioista.

Tässä niistä kooste.

  • Julkista toimintaa koskee kaiken kattava tasapuolisuusvaade, myös poikkeusolosuhteissa. Kaikki tarjokkaat on otettava mukaan ja kaikkien tarjoukset on käsiteltävä tasapuolisesti. Tätä tasapuolisuutta edellyttää myös laki julkisista hankinnoista.
  • Osa asioista on valtion turvallisuuden ja kansalaisten terveyden suojelemiseksi luottamuksellisia tai salaisia. Kaikkia päätösten perusteluja ei tämän vuoksi ole kerrottu. Osin nämä perusteet eivät ole todellisia vaan perustuvat haluun pitää tieto omassa hallussa, jotta päätösten vaikeus tai aikaisempien päätösten vääriksi osoittautuneet perustelut eivät paljastu.
  • Valtion on vaikea kertoa yritysten kanssa jo käytävistä keskusteluista, jos niihin liittyy yritysten halusta salassapitovelvoitteita. Äänessä siis saattavat olla ne, jotka eivät neuvottele, mutta ne jotka neuvottelevat ovat hiljaa. 
  • Julkiset toimijat olettavat, että yritysten tarkoituksena on voiton tekeminen ja oman edun tavoittelu, kun julkisen puolen tarkoituksena on ajaa yhteistä hyvää. Tämä ero pelottaa monia julkisen puolen toimijoita ja aiheuttaa epäilyjä vaikuttimien aitoudesta. Jos yhteinen hyvä ei yhteistyössä toteudukaan, apua vastaanottava voi joutua julkisen höykytyksen kohteeksi.
  • Julkisella puolella ei  ymmärretä yritystoimintaa, sen kieltä tai toimintalogiikkaa. Joskus julkisen puolen toimijat eivät edes itse ymmärrä etteivät ymmärrä.
  • Yritykset puolestaan usein kuvittelevat hallitsevansa asian, vaikka niillä ei ole kokonaiskuvaa julkisen puolen laajasta ongelmatiikasta. Julkinen toimija kokee, että keskustelu on vaikeata kun yksityinen toimija käyttäytyy arrogantisti.
  • Toimivalla yhteistyöllä ei ole kestävää ja yhteiseksi koettua luottamuspohjaa. Valtio on tottunut varmistamaan etunsa sopimusehdoilla, koska valtio ei voi perustaa toimintaansa samalla tavalla luottamukseen kuin yrittäjät pitkäaikaisissa yhteistyösuhteissa voivat.
  • Viime vaaleissa kansa äänesti voittoon ne puolueet, jotka halusivat pysäyttää terveydenhuollon siirtymisen yritysten hoidettavaksi. Erityisesti vasemmisto haluaa pitää kiinni siitä, että julkinen puoli hoitaa tämän kriisin.
  • Julkishallinnon ja politiikan päättäjille on tärkeää virheiden välttäminen, koska virheistä seuraa julkinen kritiikki ja viime kädessä virkavirhesyyte, erottaminen tai poliittinen katastrofi.

Ovatko nämä ongelmat todellisia?

Miten ne voitaisiin ratkaista?

7.5.2020 Liisa Pyhäjärvi-Viitamäki
0
7.5.2020 Ilkka Kivisaari
0
7.5.2020 Olli Niinimäki
0
7.5.2020 Viljo Virtanen
0
7.5.2020 Jukka Iivonen
0
8.5.2020 Ilkka Kivisaari
0
8.5.2020 Anna-Kaarina Palm
0
9.5.2020 Leena Masalin
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Atte Jääskeläinen

Atte Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice ja median strategiaa ja kulttuurimuutoksia Euroopassa konsultoiva yrittäjä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana, STT:n toimitusjohtajana ja päätoimittajana sekä taloustoimituksen esimiehenä Helsingin Sanomissa.