Mika Maliranta: Kiireellisintä on tukea kahviloita ja ravintoloita

Koronavirus tullaan muistamaan autioista kaupungeista. Monet kahvilat ja ravintolat ovat joutuneet sulkemaan ovensa ja parturi-kampaamoissa tuolit pysyvät puolityhjinä. Toiset yritykset kestävät tilannetta pidempään kuin toiset.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkimusprofessori Mika Malirannan mielestä nyt ei ole kuitenkan aika mitata, missä yrityksissä kassa kestää pisimpään.

Kiirellisintä olisi nyt suojella tilannetta, joka oli ennen koronaviruskriisiä.

“Päähuomio pitäisi nyt olla vaikeuksissa olevien yritysten pelastamisessa, jotta ne olisivat valmiita syksyllä. Vaarana on muuten se, että yritysrakenteet alkavat muuttua rajoitusten takia. Silloin yrityksiä alkaa mennä konkurssiin niillä toimialoilla, joita kriisi koskee pahiten.”

Maliranta muistuttaa, että koska talouden rajoitukset ovat väliaikaisia, nyt pärjäävät erilaiset yritykset kuin normaalioloissa. Tukea pitää siis kohdistaa sellaisille aloille, joissa kriisi näkyy eniten.

“Olisi todella paha, jos yritysrakenteet ehtisivät vääristyä. Se tarkoittaisi, että parturi-kampaamoita ja kahviloita olisi kriisin jälkeen vähemmän, vaikka samaan aikaan kuluttajilla olisi patoutunutta kulutustarvetta. Kun palveluita ei olisi enää tarjolla entiseen malliin, hinnat nousisivat”, myös taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Maliranta sanoo.

Yritysten tuet eivät saa syrjiä

Kun yritystukia aletaan jakaa pahiten kärsineille toimialoille, pitää Maliranta tärkeänä, että toimialan sisällä yrityksiä kohdeltaisiin neutraalisti.

“Viranomaispäätöksillä ei pidä määrittää, mikä yritys menee konkurssiin ja mikä ei. Perusperiaatteena voisi olla, että kahviloille ja ravintoloille tuet olisivat hyvin kaavamaisia.”

Ravintola-alalla kaikki toimijat eivät ole samassa tilanteessa. Jotkin ravintolat ovat pystyneet paikkaamaan laskenutta myyntiään takeaway-ruualla. Malirannan mielestä tämänkaltaisia tilanteita ei tukimuodoissa kannata ottaa huomioon.

“Jos yritys on löytänyt ratkaisun, jolla selviää, ei sekään ole oikein, että jää sitten ilman tukea. Yrityksille pitäisi saada kannustimet miettiä, miten voi muuttaa liiketoimintaa, jotta saisi jonkin verran tuloja.”

Mikä sitten voisi olla hyvä ja neutraali tukimuoto? Maliranta kertoo, että mikäli Euroopan unionin säännökset mahdollistavat, voisi valtio esimerkiksi poistaa kaikilta kahviloilta ja ravintoloilta määräajaksi arvonlisäverovelvollisuuden. Hän myös heittää ilmoille ajatuksen negatiivisesta arvonlisäverosta toimialalle.

“Silloin yritys saisi jokaista tienattua euroa kohden valtion subventiota.”

Malirannan mielestä valtio voisi myös osallistua jollakin osuudella työvoiman palkkakustannuksiin tai eläkemaksuihin.

Jakoperusteet herättävät tunteita

Yritysten avustuksissa kaikki ei ole sujunut mallikkaasti. Moni kansalainen kokee, että tukia on jaettu epäoikeudenmukaisesti. Tukien saajissa on ollut paljon esimerkiksi it-konsulttiyhtiöitä tai muita, joita koronaviruskriisi ei ole koskettanut yhtä suoraan kuin ravintoloita. Pettymys on purkautunut jopa niin, että yrittäjiä on uhkailtu.

Ihmetystä on aiheuttanut myös se, että joillekin yrityksille tukia on jaettu enemmän kuin yrityksellä on ollut liikevaihtoa. Helsingin Sanomat kertoo, että ainakin ely-keskusten jakamia tukia on voinut saada, vaikka yritys ei ole toimittanut tilinpäätöstietojaan Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Talouskriisin saamien tietojen mukaan Asiakastieto olisi tarjonnut Business Finlandille apuaan hakemusten käsittelyn automatisointiin. Näin olisi voinut helposti rajata pois yritykset, joilla ei ole luottotiedot kunnossa, tilinpäätöstiedot on toimittamatta Patentti- ja rekisterihallitukseen tai haettava summa oli suhteettoman suuri liikevaihtoon verrattuna. Business Finland ei ole reagoinut Asiakastiedon avuntarjoukseen.

Innovaatiorahoitus on tarpeellista

Koska yritykset ovat erilaisia ja eri tilanteissa, pitää Maliranta selvänä, että monenlaisia toimia tarvitaan. Oleellista olisi ymmärtää ja tunnistaa, että mihin mikäkin tuki pyrkii auttamaan.

Malirannan puheista voi päätellä, että ongelmana ei ole Business Finlandin jakamat yrityksen kehittämiseen tarkoitetut tuet. Ongelmana on tukien väärä myöntämisjärjestys. Jotta kansalaiset kokisivat tilanteen reiluksi, valtion olisi pitänyt pystyä tukemaan ensin aloja, jotka ovat kärsineet pahiten. Ja näitä tukirahoja olisi pitänyt pystyä käyttämään kiinteisiin kustannuksiin.

Innovaatiorahoitusta Maliranta pitää nimittäin hyvänä asiana myös koronavirustilanteessa.

“Kun taloudessa menee lujaa, yritysten parhaita kykyjä tarvitaan päivittäisessä tuotannossa. Silloin ei jää aikaa kehittämiseen. Kun taantuma iskee, on hyvä kehittää toimintaa.”

Maliranta onkin huolissaan nuorten innovatiivisten yritysten tilanteesta. Näillä yrityksillä ei välttämättä ole vielä kertynyt kunnollista kassavirtaa, jonka turvin ne voisivat selvitä väliaikaisen kriisin yli. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että tällaisilla yrityksillä on merkittävä taloutta uudistava vaikutus.

Maliranta muistuttaa, että kyseessä eivät ole pelkästään yksittäiset osaajat, vaan kokonainen verkosto propellipäitä. Jos tällaisia yrityksiä alkaa menemään nurin, ihmiset voivat muuttaa ja kokonaiset verkostot voivat hajota.

“Tällaiset verkostot eivät korjaannu sormea napsauttamalla.”

Lue myös:

Suomen Yrittäjien ekonomisti yritystuista: Nyt haukutaan väärää puuta