Laskujen viivyttely pahentaa pienyrittäjän ahdinkoa

Kyse on vielä huolesta eli tietoomme ei ole tullut tapauksia, joissa näin olisi jo tapahtunut ja maksajat venyttäneet laskuaikoja koronan aiheuttaman talouskriisin takia.

Saimme esimerkiksi seuraavan viestin: ”Monet suuret pörssiyritykset ovat virittäneet maksuaikansa äärimmilleen: 60, 90, 180 päivää ja yli. Ääriesimerkkinä suomalainen pörssiyhtiö, jota saa laskuttaa vain neljä kertaa vuodessa, jonka jälkeen lähtee 60 päivän maksuaika.

Monelle yrittäjälle tämä on mahdoton yhtälö, jos tase ja talousosaaminen eivät ole kunnossa. Pienillä pääomilla aloittavan yritystoiminnan tällainen toiminta tappaa hetkessä.”

Tuttu ongelma

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo, että ongelma on tuttu vuosien varrelta eikä pelkästään talouden kriisiaikojen ilmiö.  

“Suomessa olimme aika hyvällä mallilla 2010-luvun alkuvuosina.”

Pitkiä maksuaikoja raportoneista yrityksistä yli puolet koki ne toisen yrityksen sanelemina – jo ennen talouskriisiä.

Toivosen mukaan käytäntö on kuitenkin alkanut hiljalleen lipsua.

“Valitettavasti tilanne oli huono jo ennen koronaa, eikä se vie tätä ainakaan helpompaan suuntaan. Etenkin isot yritykset ovat tätä tehneet.”

Suomen Yrittäjät selvitti laskujen maksuaikataulua viime syyskuussa. Tutkimuksen teki Kantar, ja vastauksia kertyi pienyritysten edustajilta noin tuhat. Vastaajat painottuivat palveluyrityksiin, joskin ilmiö sinällään koskettaa alihankintaa toimialasta riippumatta.

61 prosentilla vastaajista pisimmät maksuajat olivat enintään 30 päivää. Yli kahden kuukauden maksuajoista kertoi 16 prosenttia yrityksistä.

Yli 30 päivän maksuaikoja kokeneista yrityksistä peräti 61 prosenttia kertoi pitkän maksuajan yksipuolisesta sanelusta. Nämä ongelmat painottuivat yhden hengen yrityksiin. Vajaa kolmannes kaikista vastaajista koki, että liikekumppanin pitkistä maksuajoista on aiheutunut taloudellista haittaa.

Pääsiäisen jälkeen kerromme, millaisia viiveitä laskujen maksuissa ylipäänsä näkyy Accountorin datan perusteella. Sen ohjelmistojen läpi kulkee huomattava määrä suomalaisyritysten laskuista.

Toisinaan maksun saaja on perustellut maksuajan pidentämistä tai jopa maksujen jäädyttämistä kertaluonteisella syyllä. Esimerkiksi Pasilan Triplan loppuvaiheessa YIT jäädytti laajalti laskuja, koska halusi käydä ne erityisen tarkasti läpi väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Ylen jutussa urakoitsijalähde kritisoi sitä, että jäädytys tapahtui kaikille urakoitsijoille yksipuolisella ilmoituksella. Osa avoinna olleista laskuista oli erääntynyt yli kaksi kuukautta ennen jutun kirjoittamista.

EU puuttui laskujen ylipitkiin maksuaikoihin

2010 luvulla maksuaikoihin tartuttiin EU-tasolla. Etenkin Etelä-Euroopan maissa havahduttiin pitkiin maksuaikoihin, jotka aiheuttivat maksuvaikeuksia ja kassakriisejä pienille yrityksille.

Suomen säädäntö noudattaakin EU:n maksuaikadirektiiviä. Maksuaikalaki, täsmälliseltä nimeltään laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista, määrittelee maksuajaksi enintään 30 päivää. Lainsäädäntö sallii kuitenkin, että yritykset sopivat yhdessä pidemmistä ajoista.

Tiina Toivonen muistuttaa, että sopimusvapaus kuuluu suomalaiseen ja eurooppalaiseen malliin laajemminkin. Jopa maksuajoissa on tilanteita, jossa jousto hyödyttää kaikkia osapuolia.

On toimialoja, joissa yrittäjä saa maksaa maksunsa vasta sesonkiaikana.
Vaikkapa muodin myyjälle tavarat tulevat hyvissä ajoin varastoon, mutta maksu
erääntyy vasta laskun myyntikaudella.

Sopimusvapautta käytetään myös härskisti hyväksi. Nimellisesti asiasta sovitaan, mutta käytännössä pienyritykselle tilanne voi olla ota tai jätä.

Ongelmiin on hankala puuttua, koska nykyisellään maksun saajan pitäisi riitauttaa tilanne. Se rikkoisi kauppasuhteen.

Sopimusten lisäksi maksuaikoja venytellään yksinkertaisesti siten, että laskua ei makseta sovittuun aikaan.

“Voidaan puhua maksuajoista ja maksuviiveistä samassa lauseessa, vaikka niihin liittyy eri lainsäädännöt”, Toivonen sanoo.

Suuren yrityksen resurssit ja merkitys asiakkaana luovat sille valta-aseman. Pienyritykset eivät yleensä voi tai halua hoitaa maksuhäiriöitä perintätoimiston kautta tai viedä niitä muutoinkaan eteenpäin. Siksi pelote maksuhäiriömerkinnästä jää niin pieneksi, että osa yrityksistä tarttuu eettisesti kyseenalaiseen mahdollisuuteen.

Maksuajat kirjattiin hallitusohjelmaan

Maksujen venyttämisen asiakokonaisuus on nykyisessä hallitusohjelmassa.

”Arvioidaan maksuhäiriöitä, perintäkuluja ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet. Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön hallituskauden aikana, ja samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa.”

Työtä vetää oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp), joka tarvittaessa esittää muutoksia maksuaikalakiin. Toivosen mukaan kyse ei ole vain lain kirjaimista.

“Ongelma on se, että lakia ei noudateta tasavertaisesti yrittäjien kesken. Arvio on se, että kukaan ei valvo, noudatetaanko lakia”, Toivonen sanoo.

Yksi mahdollinen apu olisi viranomainen, joka voisi käsitellä kohtuuttomia maksuaikoja siten, että niistä kannellut maksunsaaja pysyisi nimettömänä.

“Kilpailuoikeuden ja kuluttajasuojan puolella on vastaavia käytäntöjä. Olemme ymmärtäneet, että tämä on ottanut tuulta alleen ja tältä pohjalta lähdettäisiin asiaa valmistelemaan”, Toivonen sanoo.

Hän toivoo, että valtion toimien lisäksi tilannetta parantaisi yritysvastuullisuuden nousu.

“Yritysvastuukysymyksiin voidaan ihan hyvin linkittää se, että olet vastuullinen yrityskumppaneillesi. Silloin varmasti havahdutaan miettimään, miten toimitaan pienyrittäjiin päin. Uskon, että tämä tulee nousemaan, koska vastuukysymys on trendijuttu. Kaikkea ei voi hoitaa lailla, mutta maineella voidaan pelata lain lisäksi.”

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä vertaa laskuissa vetkuttelua palkanmaksuun.

“Kuinka moni on valmis odottamaan kuukausitolkulla, että saa tekemästään työstä suoritteen? Työntekijälle maksetaan palkka yleensä kerran kuussa. Jos palkka viivästyy, siitä nousee äläkkä. Vastaavasti ei ole hyväksyttävää, että maksu viivästyy ja pidetään pientä firma vankina.”