Kuiskauksia ja huutoja tästä päivästä ja tulevaisuudesta – mitä 500 viestiä kertoo talouden tilannekuvasta
Olemme saaneet yhteisöltämme useita satoja viestejä, jotka avaavat ainutlaatuisen kuvan talouskriisin ytimeen. Yksi asia on varma: tämä vaikuttaa aivan kaikkeen.
Tomi Savolainen 3.4.2020
Halu auttaa ja etsiä ratkaisuja ovat vahvoja. Mutta myös huolet piirtyvät syvinä.
Kiitos sadoista kommenteista, joita olette jättäneet talouskriisi.fi-sivustolle. Niitä lukiessa pääsin koronaviruksen synnyttämästä talouskriisistä sellaiseen tunteeseen, jonka olin kuvitellut mahdolliseksi vain joulupukille jouluaattona. Siihen yhtymäkohdat koronan ja korvatunturilaisen idyllin kesken jäivätkin.
Koronan vaatimat rajoitukset toivat näkyviin yritysten ja yksilöiden taloudelliset haavoittuvuudet sekä yhteiskunnan keskinäisten vaikutusten verkostot.
Niiden ääriesimerkki ovat matkatoimistot, joiden pitää korvata peruuntumiset pikimmiten asiakkailleen. Kyse ei ole vain kysynnän pysähtymisestä. Rahat ovat siirtyneet lentoyhtiöiden ja hotellien tileille eivätkä palaa. Silti asiakkaan kuuluisi saada omansa pois.
Vaikutusten verkostoissa kärsivät myös pitkälle viritettyjen toimitus- ja arvoketjujen peruslenkit. Hienosti rakennettu ketju on mahdollistanut edullisia tuotteita tai ketjun hallitsijalle vähintäänkin asianmukaiset tuotot.
Ketjun peruslenkeillä kate saattoi alunperinkin jäädä ohueksi, eikä se varsinaisesti ilahduta, jos iso asiakas siirtää omat maksuvaikeutensa alihankkijalleen. Laskuja maksetaan kylmän viileästi sitten kun jaksetaan. Ei ihme, että kommentissamme kaivattiin viivästyneisiin maksuihin kohtuullinen korko.
Miten seulotaan oikeat avuntarvitsijat saalistajista?
Julkisista – siis meidän kaikkien yhteisistä – varoista maksetuista tuista käy selväksi kiireinen tarve ja väliinputoajat. Voidaanko tuen myöntäjille antaa väliaikaisesti poikkeuksellisen suuri harkintavastuu, jotta rajausten väliin ei jäisi terveitä ja varhaisen vaiheen kasvuyrityksiä?
Vai rahoitetaanko silloin pikemminkin kriisiä hyödyntäviä saalistajia kuin yrityksiä, joihin tuki kannattaisi kohdentaa?
Arvokas olisi se viisastenkivi, joka kertoisi tehokkaimmat tukimuodot. Ovatko ne väliaikaisesti höylättäviä tai viivästettäviä veroja ja maksuja, lainatakauksia tai euroapuja eniten tarvitseville?
Vuokrien velvoittavat leikkaukset kaataisivat ongelman vuokranantajille. Keskeytysvakuutusten laukeaminen toisi luultavasti pelastettavaksi vakuutusyhtiöitä. Kysymys ei ole vain pelastamisesta vaan myös valinnasta. Mitä halutaan pelastaa? Mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä pelastettavia?
Yritysten lisäksi pitäisi ratkaista talouskriisin valuminen perheisiin ja yksilöihin. Samalla kommentoijat miettivät, miten työvoiman kohtaanto-ongelma ratkaistaan. Kriisi korostaa rakenteita, jotka häiritsevät työn vastaanottamista. Siksi esiin nousee kansalaispalkka ja huoltovarmuudelle tärkeiden maataloustöiden vastaanottaminen siten, että saavutetut etuudet eivät katoa.
Miten loppulasku hoidetaan?
Kaikki tämä maksaa, ja jossain vaiheessa avattua piikkiä pitää hoitaa. Osittaista apua voi etsiä inflaatiosta, joka saattaa kiihtyä keskuspankkien rahaelvytyksen seurauksena. Vuosikymmeneltä toiselle jo kahteen kertaan siirtyneet rakenteelliset muutokset pitää vihdoin toteuttaa, ennakoivat aika monet kommentoijat.
Kommenteista löytyy myös ketteryyttä ja rohkeita kokeiluja. Ne voivat pitää yrityksen jonkinlaisessa toiminnassa tai nopeuttaa toipumista, kunhan rajoitukset purkautuvat. Mökinvuokraaja luopui varausmaksuista ja salli varausten siirrot, jotta pääsisi kiinni asiakkaiden patoutuviin matkatoiveisiin. Hän toivoi, että myös muut oivaltaisivat saman.
Yksi yhteisömme jäsenistä kirjoitti, miten pakkotilanne saattaa tuoda kilpailijoita väliaikaiseen yhteistyöhön tai jopa yhdistymään. Sinällään kauniista kuviosta voi kasvaa ensin suurempi kakku ja sitten tarve puuttua kilpailun heikkenemiseen tai rajoittamiseen.
Miten koronavirukseen liittyvät rajoitukset päättyvät? Siihen liittyi yksi kannustavista viesteistä. Kaikilla aloilla on vastuu miettiä, miten talous eli raha saadaan vastuullisesti hiljalleen liikkeelle.
Kaikkia rajoituksia ei kannata purkaa kerralla, mutta tarpeettomiksi käyviä rajoitteita varmasti löysätään. Siinä päättäjiä auttavat vahvasti perustellut näkemykset.
Sanotaan, että korona jättää jälkensä maailmanmenoon. Kommentoijat tuovat kaksi vastakkaista ajatusta päästöjen hillitsemiseen:
Yhdessä kuvassa taloushaavoja paikataan ilmastosta välittämättä. Toiset uskovat siihen, että koronakriisistä seuraa muutoksia, jotka edistävät maailmanlaajuisen hiiliremontin toteuttamista.