Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Kriisin iskuvoima määrittää parhaat selvitymisstrategiat

Mitkä ovat yrityksen parhaat strategiat kriisistä selviämiseen? Yritysten erilaiset valinnat ja tulokset Venäjän talouskriisissä 2014-2015 voivat tarjota johtolankoja oikeille valinnoille koronakriisissä, kirjoittaa LUT-kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala.

3.5.2020 Paavo Ritala
0

Me tutkijat tiedämme, että talouskriisi voi vaikuttaa yrityksiin ja päätöksentekoon jähmettävästi, johtaa oman toiminnan suojaamiseen ja jopa osittaiseen alasajoon. Tämä näkyy monissa yt-neuvotteluissa tälläkin hetkellä.

Paavo Ritala on LUT-yliopiston strategian ja innovaatioiden
professori.

Toisaalta kriisit myös saavat aikaan innovatiivisia ratkaisuja ja strategioita. Pk-yritykset ovat usein talouskriisin kärsijöitä resurssiensa ohuudesta johtuen, mutta toisaalta ne myös kykenevät muokkaamaan toimintaansa tarvittaessa nopeastikin.

Innovoida vai suojautua, taistella vai paeta? Kas siinäpä kysymys!

Mitä Venäjä opettaa?

Olin mukana hiljattain julkaistussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin 500 pienen ja keskisuuren yrityksen selviämismahdollisuuksia pahan talouskriisin aikana. Aineisto kerättiin Venäjältä talouspakotteiden aikana 2014-2015. Nuo pakotteet johtivat merkittävään myynnin laskuun monille yrityksille Venäjällä.

Ulkopuolelta tullut taloudellinen shokki oli merkittävä ja vaikeutti yritysten toimintaa hyvin monilla ja vaikeasti ennakoitavilla tavoilla.

Kuulostaako tutulta? Niinpä, koronakriisi on yllättänyt meidät kaikki sekä nopeudellaan että vaikutusten voimakkuudella. Mitä yritykset voivat siis tehdä, vai voivatko tehdä mitään?

Iskun kohdatessa on valittava riskitaso

Ensinnäkin, silloin kun talouskriisi iskee liikevaihtoon erityisen pahasti, yritysten tulisi tarkastella kriittisesti strategiaansa ja liiketoimintamallejaan.

Tutkimuksessa havaitsimme, että kriisissä uusia ansaintatapoja etsivät yritykset menestyvät keskimäärin paremmin kuin sellaiset yritykset jotka jatkavat toimintaansa entiseen malliin. Lisäksi havaitsimme, että uusia ansaintatapoja etsivät yritykset kuitenkin kohtaavat merkittävästi suuremman riskin. Toisin sanoen: liikevaihdon kasvukerroin vaihtelee villisti, positiivisesta negatiiviseen.

Pelkästään toimintansa jatkuvuuteen panostavat yritykset kärsivät enemmän vakavan kriisin kohdatessa, mutta toisaalta liikevaihdon kulmakerroin vaihtelee yritysten välillä paljon vähemmän kuin uudistumiseen keskittyneillä.

Uusien ansaintatapojen etsintä siis kasvattaa riskiä, mutta keskimäärin parantaa yrityksen mahdollisuuksia menestyä kriisissä. Jos liikevaihto siis laskee merkittävästi, vaihtoehdot ovat taistella kriisiä vastaan uusilla ideoilla ja isolla riskillä, tai jatkaa samaan malliin ja yrittää selvitä kriisin yli pienentyneellä kassavirralla.

Ääriesimerkkinä voidaan ottaa tämän koronakriisin suuri häviäjä eli ravintolapalvelut. Erilaiset rajoitukset ovat aikaansaaneet sen, että kokonaisen toimialan asiakaskunta on hävinnyt hetkessä. Ulosmyynti on toki sallittua, joten liiketoiminta jatkuu monella pienemmällä liekillä.

Jotkut ravintolat ovat kuitenkin alkaneet panostaa merkittävästi ulosmyyntiin ja kotitoimituksiin aivan uusilla ideoilla ja konsepteilla. Tällaiset yritykset todennäköisesti selviävät keskimäärin kriisistä paremmin ja ovat kriisin jälkeen myös laajentaneet liiketoimintamahdollisuuksiaan. Toisaalta, näiden yritysten riski on suurempi kuin niiden, jotka vain odottavat kriisin päättymistä.

Business Finlandin tukirahoja on suunnattu uuden liiketoiminnan kehittämiseen kriisin keskellä, eli siinä mielessä ollaan oikeilla jäljillä, vaikka jakoperusteista voidaan toki väitellä.

Hyötyjien kannatti jatkaa entiseen tapaan

Talouskriisin aikaan löytyy myös suoria voittajia, eli sellaisia yrityksiä joihin kriisi ei iske kovin pahasti ja joiden liikevaihto jopa nousee koska kriisitilanne lisää niiden kysyntää. Koronakriisissä esimerkiksi ruokakauppa, ruokalähettiyritykset, online-viihdepalvelut ja vaikkapa hengityssuojaimen valmistajat ovat esimerkkejä siitä, että ison murroksen sattuessa löytyy myös voittajia.

Tutkimuksessamme yritykset, joiden liikevaihto kärsi muita vähemmän talouskriisin aikana, hyötyivät eniten strategiasta jossa ne jatkoivat pääasiassa entiseen tapaan ja hyödynsivät olemassa olevia liiketoimintamallejaan.

Tämä on olennainen havainto. Silloin kun olosuhteet osoittautuvat otolliseksi, kannattaa keskittyä nykyisen toiminnan skaalaamiseen ja tehostamiseen.

Käytännössä menestyjäyritykset pystyvät usein tekemään molempia: suojaamaan nykyistä liiketoimintaansa ja samalla innovoimaan ketterästi uusia tuotteita ja palveluita.

Toki koronapandemiaan liittyvien rajoitusten osuessa kohdalle olemassa oleva toiminta voi kohdata suuria tai jopa ylivoimaisia haasteita. Näissä tilanteissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan ylläpitää olemassa olevaa toimintaa vaihtoehtoisin keinoin, etsiä hätäratkaisuja rahoitusaseman turvaamiseksi ja valmistautua tulevaan. Kriisi ei kestä ikuisesti, mutta hyvät ideat kantavat pitkälle.

Lue myös: Oleksi Osijevskin, Galina Sirokovan ja Paavo Ritalan artikkkeli Journal of Business Research -lehdessä

Keskustelu

Kirjoittajasta

Paavo Ritala

Paavo Ritala on LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori.