Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Kriisi voi käynnistää itsensä johtamisen vallankumouksen

Kriisissä voi kasvaa tulevaisuuden superihminen, joka on tunteitaan kestävä ja empaattisesti kommunikoiva, haastetilanteissakin hyvin toimiva itsensä johtaja. Hän ohjautuu sisältäpäin, tunnistaa omat ja toisten tarpeet ja osaa navigoida niiden välissä sujuvasti, kirjoittaa psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Satu Pihlaja.

18.5.2020 Satu Pihlaja
1
Satu Pihlaja

Kriisi on pysäyttänyt Suomen ja suomalaiset. Pandemia on hyvä muistutus siitä, ettemme voi aina valita ulkoisia olosuhteita, yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristöä tai taloudellisia realiteetteja.

Hallinnan illuusio on särkynyt, mikä avaa uusia näkökulmia, niin hyvässä kuin pahassakin. Se, minkä voimme aina kuitenkin valita, on oma suhtautumisemme ja lähestymistapamme. Näinä aikoina itsensä johtamisen taidot ovat arvokkaita.

Kuuntelemisen taito

Tapahtumien ja tilaisuuksien peruuntuminen vähentää hälyä ja kiirettä. Se tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä kuuntelemaan itseään, sisältäpäin tulevia toiveita ja tarpeita. Kun ei olla koko ajan menossa, ulkoisten ärsykkeiden ohjaamana, voi kuulla sellaista, joka tavallisesti peittyisi ulkoapäin tuleviin toiveisiin ja niin kutsuttuihin ”pakkoihin”. 

Sekä yksittäisen ihmisen että organisaation kannalta nykyinen tilanne antaa tilaa luovuudelle ja uusien innovaatioiden kehittelylle. On pysähdyttävä miettimään, mitä tässä ajassa halutaan ja tarvitaan.  Tavallisesti moni uusi ehdotus menee ohi korvien, koska on kiire tehdä niitä asioita, joita nyt jo tehdään. Nyt on hyvä aika pysähtyä aistimaan hiljaisia signaaleja.

Suomi on maa, jonka tärkein luonnonvara ovat ihmiset. Heihin panostetaan valtavasti resursseja aina äitiysneuvolasta lähtien. Terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen ja osaamiseen kohdistetut voimavarat ovat valtavat, ja sama panostus on näkynyt myös kriisin aikana. Hyvinvoivat ja koulutetut ihmiset pystyvät rakentamaan uutta vaikeinakin aikoina. Ihmiset on tärkeää nähdä aktiivisina ja luoda tilaa mahdollisuuksille rakentaa uutta.

Tee kestäviä valintoja

Tutkimusten mukaan ihminen pystyy valitsemaan hyvin vain 3-5 vaihtoehdosta – suurempi määrä vaihtoehtoja luo ylikuormitustilan, jossa valinta vaikeutuu. Tämä on nähtävissä elämäntavassamme. Silloin kun hyvinvoinnin edellytykset ovat suurimmillaan, ihmisten kyky tehdä esimerkiksi omaa ja ympäristön kestävyyttä tukevia valintoja on vaikeaa. Kriisi kuitenkin pysäytti meidät ja pakotti valitsemaan toisin kuin yleensä. 

Itsensä johtaminen on parhaimmillaan sitä, että pystymme jatkuvasti tekemään parempia valintoja. Sekä yksittäisen ihmisen, että organisaation on nyt hyvä käyttää tilaisuus siihen, että pohditaan oman toiminnan lähtökohtia uudelleen. Halutaanko palata vanhaan, vai voitaisiinko asiat ehkä tehdä uudella tavalla? 

Etätyöhön siirtyminen on hyvä esimerkki siitä, miten suuri joukko ihmisiä lakkasi päivittäin liikkumasta paikasta toiseen. Voitaisiinko ihmisen ja luonnonkin resursseja säästäviä valintoja tehdä myös muutoin kun pakon edessä? Jos mietit tarkemmin, ei tämäkään muutos todellisuudessa tapahtunut pakon edessä, vaan se oli valinta, joka tehtiin, koska ihmisten terveys ja terveydenhuoltomme kestävyys koettiin arvokkaiksi. 

Harjoittele tunnetaitoja

Digitalisaation ja automaation nopean kehityksen myötä ihmisen tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat korostuneet. Kun koneet tekevät mekaanisen työn, ihmisen tehtäväksi jää tunteiden ja merkitysten maailmassa toimiminen.

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden opetella sietämään negatiivisia tunteita. Tavallisesti väistelemme niitä, pitäen kiirettä ja tarttuen nopeisiin ja helppoihin ratkaisuihin. Yritämme hyvää tarkoittaen säästää lapsiamme tylsistymiseltä ja turhautumiselta, jolloin tunteiden käsittelytaidot voivat jäädä heillä vajavaisiksi. 

Tulevaisuuden superihminen on  tunteitaan kestävä ja empaattisesti kommunikoiva, haastetilanteissakin hyvin toimiva itsensä johtaja. Hän ohjautuu sisältäpäin, tunnistaa omat ja toisten tarpeet ja osaa navigoida niiden välissä sujuvasti. Altistakaamme siis itsemme – ja lapsemme – myös pettymyksille ja harmeille. Silloin kun ne eivät pelota, voimme rohkeasti kohdata minkä tahansa tilanteen ja selviytyä siitä voittajina.

18.5.2020 Juha Wiskari
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Satu Pihlaja

Satu Pihlaja on psykologi, tietokirjailija, suosittu luennoitsija sekä kouluttaja.