Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Kriisi opetti: Reaaliaikainen taloustieto on yritysten ja yhteiskunnan etu

16.6.2020 Petri Karjalainen
0

Kun Suomi oli lähes suljettuna, pk-sektori menetti noin miljardi euroa kuukaudessa liikevaihdossaan. Koronan mahdollinen uusi aalto ja samanlaiset rajoitukset johtavat todennäköisesti saman tasoiseen liikevaihdon menetykseen kuukausittain, kirjoittaa Accountorin strategiajohtaja Petri Karjalainen.

Suomen talouselämä ehtyi, kun hallitus päätti 12.3. aloittaa tiukat rajoitustoimet koronapandemian vuoksi. Accountorin johdossa tiedostettiin nopeasti, että perinteinen tapa tuottaa taloustilastoja oli aivan liian hidas liiketoiminnan ja yhteiskunnan johtamiseen. Yhtiö valjasti tekoäly- ja analytiikkatiiminsä nopeasti tuottamaan julkista tilastotietoa, jota kaikki tahot voisivat hyödyntää reaaliaikaisen tilannekuvan luomisessa.

Samalla yhtiö loi kyvykkyyden seurata pk-sektorin taloudellista tilaa reaaliajassa. Accountorin lisäksi myös pankit ja GSE alkoivat julkaista reaaliaikaista dataa eri toimijoiden käyttöön. Reaaliaikainen tieto antaa suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävän kilpailuedun myös jatkossa – jos yhteiskuntana opimme oikealla tavalla hyödyntämään näitä uudentyyppisiä tietolähteitä.

Reaaliaikaiset taloustilastot osoittivat, että aluksi pandemia vaikutti voimakkaimmin matkailu- ja ravintola- sekä taiteen ja viihteen aloihin, mutta myös esimerkiksi pankki-, rahoitus- ja kiinteistöalaan. Työn siirtyessä kotikonttorille kiinteistöala toipui nopeasti ja menestyi jopa paremmin kuin edellisenä vuotena. Pitkään näytti siltä, että rakennus- ja tukku- sekä vähittäiskaupan alat välttyisivät kriisin vaikutuksilta, mutta toukokuun alussa myös niiden liikevaihdon kehitys alkoi osoittaa laskevaa suuntaa ja toukokuun loppupuolella suunta kaikilla toimialoilla oli alaspäin.

Uusikin aalto voi maksaa miljardin kuukaudessa

Kun yhteiskuntamme oli lähes suljettuna, pk-sektori menetti noin miljardi euroa kuukaudessa liikevaihdossaan. Koronan mahdollinen uusi aalto ja samanlaiset rajoitustoimet syksyllä johtavat todennäköisesti saman tasoiseen liikevaihdon menetykseen kuukausittain.

Ravintoloiden avautuminen näkyi välittömästi työllistymisestä kertovissa työvuorosuunnitelmissa, kun asiakkaat löysivät tiensä takaisin ravintoloihin ja terasseille. Työtuntitilastot osoittavat myös, että sosiaali- ja terveyssektorilla sekä apteekeissa työtunteja tehtiin koko kriisin ajan täysillä.

Nyt yhteiskunnan avauduttua myös pk-yritysten käteismyynti on palannut nopeasti lähes kriisiä edeltävän ajan tasolle. Suomalaisen pk-sektorin tilannekuva vaikuttaa nyt positiivisemmalta kuin kriisin alussa uskallettiin toivoakaan, vaikka vientiin liittyvä epävarmuus tuo alkusyksyn taivaalle harmaita pilviä.

Kriisi iski kovimmin pieniin yrityksiin

Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon kriisialoista, mutta Accountorin taloustiedon perusteella kriisi kosketti eniten juuri pienimpiä, 1-5 henkeä työllistäviä yrityksiä. Suuremmat yhtiöt pystyivät jopa kasvattamaan liiketoimintaansa kriisin aikana.

Ilmiötä kannattaisi tutkia tarkemmin, mutta se johtunee siitä, että suuremmissa yrityksissä on resursseja luoda uudentyyppistä liiketoimintaa myös poikkeusolojen aikana. Vastaava innovaatiokyvykkyys puuttuu monelta pienemmältä yhtiöltä. Tulevaisuutta ajatellen tässä olisi ehkä yhteiskunnan kannalta tärkeä kehittämiskohde.

Kriisi ei ole vielä ohi, mutta siitä on opittu. Reaaliaikainen tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä ja välttämään ylilyöntejä. Esimerkiksi Accountorilla nähtiin pian, että julkisessa keskustelussa ennustetun konkurssiaallon sijaan pk-yrittäjät alkoivatkin voimakkaasti panostaa sähköisten valmiuksien kehittämiseen.

Accountorin tapauksessa tämä näkyi erityisesti sähköisen taloushallinnon ohjelmiston, Procountorin, myynnin nopeana kasvuna. Yritykset eivät halua enää olla riippuvaisia kirjepostista ja papereista, jotka toimitetaan kirjanpitäjälle mapissa. Kriisiaika osoitti, että sähköinen lasku tavoittaa yrittäjän ja kirjanpitäjän myös kotitoimistolla.

Lisäksi sähköinen taloushallinto auttaa reaaliaikaisuudellaan yrittäjää paremmin ymmärtämään oman liiketoimintansa ajantasaisen tilanteen – varsinkin jos vertailukohtana on kerran kuussa mapin kirjanpitäjälle toimittava yrittäjä, jonka tuloslaskelma tulee postissa yli kuukauden myöhemmin.

Kirjoittajasta

Petri Karjalainen

Kirjoittaja on Accountor -konsernin strategiajohtaja, joka on toimittanut viikoittaisen talouskatsauksen suomalaisten pk-yritysten tilanteesta perustuen satunnaisotannalla valittujen lähes 10 000 yrityksen taloustietoihin.