Koronapelon jälkeen alkaa kehitys – “Nyt on tuhannen taalan paikka muutokseen”

Kriisi pakottaa muutokseen. Tämä on tullut selväksi monella työpaikalla ja koulumaailmassa.

“Ennen koronakriisiä ei olisi löytynyt mistään sellaista asiantuntijaa, joka olisi uskonut perusopetuksen olevan mahdollista etänä. Nyt se järjestyi kolmessa vuorokaudessa, koska oli pakko”, johtamisen valmennusyritys Juuriharja Consulting Groupin osakas ja psykologi Erika Heiskanen kertoo.

Heiskanen tiedostaa, että eri koulujen, opettajien ja oppilaiden välillä on isoja eroja siinä, miten hyvin opetuksessa on onnistuttu etänä. Yhtä kaikki, etäkoulu kuitenkin toteutettiin.

Tämä esimerkki kertoo siitä, että olemme kykeneväisiä rajuihinkin muutoksiin pakon edessä. Tämä asenne kannattaa käyttää hyväksi.

“Nyt on aivan tuhannen taalan paikka päästä sen yli mikä oli aiemmin mahdotonta. Nyt ei tarvitse kuluttaa aikaa siihen, että voiko jotain tehdä vai ei voi. Nyt on pakko tehdä asioita uudella tavalla.”

Jotta tässä onnistutaan, täytyy johtajien osata kohdata pelot ja kääntää epävarmuuden tunteet positiiviseksi muutosvoimaksi. Ei mikään helppo tehtävä.

Välttämätöntä se kuitenkin Heiskasen mielestä on.

“Ne yritykset, jotka tällä hetkellä pystyvät kehittymään, ovat valmiita, kun tästä toivutaan. Olen huolissani, että mitä käy niille, jotka vain odottavat tämän menevän ohi.”

Muutos oli jo käynnissä

Koronavirus ei ole ainut epävarmuutta maailmaan tuonut asia.

“Vaikka nyt voi olla vaikeaa muistaa, elimme melkoisen epävarmoja aikoja jo ennen sitä.”

Heiskanen muistuttaa, että ennen koronakriisiä oli käynnissä neljäs teollinen vallankumous, jolla tarkoitetaan erilaisten digitaalisten palveluiden ja tekoälyn tuomia muutoksia teollisuudessa. Heiskanen kertoo, että pandemia on vauhdittanut tämän digitaalisen vallankumouksen etenemistä.

Samaan aikaan ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja elinympäristöjen muuttumisesta.

“Tämä kaikki pitäisi pystyä huomioimaan, vaikka emme tiedä, mihin kaikki johtaa ja kuinka kauan poikkeustila jatkuu.”

Tunteiden johtaminen ei siis ole pelkästään koronaviruksen aiheuttama haaste. Sitä pitää osata myös virustilanteen hellitettyä.

Heiskanen kehottaa lähestymään asiaa kolmen eri tason kautta: ensimmäinen taso on julkinen keskustelu ja sen kommentointi, toinen taso on organisaation johtaminen ja viestintä ja kolmas taso yksilöiden johtaminen.

Rauhoittele älä kauhistele

Monet ihmisistä lukevat aktiivisesti koronavirustilanteesta. Lisäksi he keskustelevat aiheesta niin verkossa kuin ystävien ja perheen kanssa. Heiskanen pitää tärkeänä, että johtajat ja esimiehet ovat kärryillä, mitä maailmassa tapahtuu. Sen sijaan tilanteen kauhisteluun ei ole syytä lähteä.

“Jokainen esimies voi vaikuttaa siihen, millaisia ulostuloja itse tekee ja miten kommentoi julkisuudessa olevia asioita. Esimiesten pitää miettiä, luoko oma viestintä hallinnan tunnetta vai vahvistaako sitä, että yritys on vain lastuna laineilla.”

Työntekijöille on huono viesti, jos yrityksen ylin johto ainoastaan huutaa julkisuudessa Suomen hallitusta apuun.

Tarjoa turvaa ja kehitä

Muutoskonsulttiyhtiö Sitomon toimitusjohtaja Nina Rinne kertoo, että ihmiset kaipaavat turvallisuuden tunnetta. Nyt kun sitä ei voi luvata varman työpaikan muodossa, johtajan huomio on syytä laittaa sisäiseen viestintään.

“Mitä rohkeammin johtaja kohtaa toisen tunteet: kivun, huolen, surun ja pelon, sitä luottavaisemmin ihmiset suhtautuvat. Johtajan täytyy kannatella toisten tunteita”, Rinne kertoo.

Rinne muistuttaa, että johtajakin saa olla haavoittuvainen ja osoittaa vajavaisuutensa. On kuitenkin tärkeää, että epävarmuus ei purkaudu toisiin.

Nyt työpaikoilla onkin aika opetella tunteiden ilmaisemista. Tutkimusten mukaan ihmisiä helpottaa heti, kun he saavat sanottua pelkonsa suoraan. Heiskanen kuitenkin muistuttaa, että pelkkä rauhoitteleva puhe ei riitä. Tarvitaan myös tekoja.

Heiskanen kertoo, että vaikka kristallipalloa ei ole kellään, on olemassa paljon hyviä keinoja tutkia tulevaisuutta. Näiden keinojen avulla johtajat voivat rakentaa vaihtoehtoisia skenaarioita yritykselle ja viestiä niistä henkilöstölle.

“Vaikka yrityksessä olisi lomautukset käynnissä, näiden skenaarioiden avulla voidaan arvioida, mihin suuntaan maailma muuttuu.”

Mahdollisesti ne tuovat jopa näkymää, milloin lomautukset voidaan yrityksessä lopettaa.

Rinne tosin muistuttaa, että kaikessa viestinnässä on tärkeää olla rehellinen. Turhan toivon herättäminen on vaarallista.

“Pahinta mitä voi tehdä, on yrityksen tilanteesta suoraan valehtelu. Se herättää epäluottamusta.”

Luota mutta kysele kuulumisia

Johtaminen yksilötasolla on muuttunut monella työpaikalla, kun etätyökäytännöt on otettu käyttöön. Esimiehillä voi olla vaikea seurata henkilöstön jaksamista ja haasteita.

Rinne suosittelee johtamiseen periaatetta, jossa ei mikromanageerata, mutta voidaan soittaa muuten vaan ja kysellä, miten menee. Tärkeää on siis luottaa, mutta samaan aikaan olla käytettävissä.

Rinne myös korostaa, että poikkeustilanteessa on tärkeää ymmärtää jokaisen erilaiset tilanteet. Joillain on useita lapsia kotona etäkoulussa, joillain erityislapsia ja joillain jokin perussairaus, jonka takia tilanne ahdistaa jatkuvasti.

Rinteen mielestä tässä tilanteessa on tärkeää viestittää, että henkilöstöltä ei edellytetä yhtä tehokasta työskentelyä.

Tehokkuus on tosin osin voinut tehostua. Heiskanen kertoo, että moni on kertonut asioiden käsittelyn etäpalavereissa kestävän paljon vähemmän kuin aiemmin kasvokkain järjestetyissä palavereissa.

“Haaste tosin sitten on, että voi jäädä aika paljon oheisinformaatiota kertomatta. Pientä höpötystäkin olisi tärkeä organisoida jollain tavalla”, Heiskanen sanoo.

Rinne kertoo, että eräässä yrityksessä on otettu tavaksi arpoa viikon aluksi ryhmät, jotka voivat keskenään järjestää virtuaalisia kahvitunteja.

Tilanne voi voimaannuttaa

Muutos aiheuttaa ihmisissä epävarmuutta monesta syystä. Yksi syy on, että sen edessä pitää tunnistaa oma vajavaisuutensa.

Koronaviruksen tilanteessa kaikki on epävarmaa ja muutoksia on pitänyt viedä läpi nopeasti. Tämä on myös mahdollisuus.

“Nyt kaikkien on helpompi sallia epävarmuus ja osaamattomuus. Voi sanoa rentoutunein mielin, että en tiedä tai en osaa”, Heiskanen sanoo.

Kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän epävarmuudessa, voidaan yhteisessä veneessä olemisen tunnetta vahvistaa. Heiskanen kehottaakin nyt johtajia rohkeasti rakentamaan tulevaisuutta yhdessä henkilöstön kanssa.

Tässä työssä pitää ottaa huomioon neljäs teollinen vallankumous ja ympäristönäkökulmat.

“Silloin voidaan luoda sellainen tavoite, että ahdistus vähenee, koska kaikki rakentavat yhteistä parempaa tulevaisuutta.”

Lue myös: Kierrä harmaa kivi ja palaudu iskusta – koronan tuomat kriisitaidot ovat tulevaisuuden jokereita