Koronapelko pitää meidät kotona – ja se maksaa

Hallitus teki eilen päätöksiä kokoontumisrajoitusten höllentämisistä. Pian nähdään, kuinka paljon ne vapauttavat ihmisten käytöstä. Monia nimittäin pelottaa koronavirus paitsi omasta myös muiden puolesta.

“En minäkään uskalla mennä parturiin ainakaan seuraavaan pariin viikkoon. Olen yli 60-vuotias. En halua koronaa”, Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank kertoo.

Lillrank on tehnyt yksinkertaisia laskelmia siitä, kuinka kalliiksi ihmishenkien pelastaminen tulee. MTV:lle tehdyissä laskelmissa hän kertoi, että rajoitustoimet maksavat Suomelle 0,5–1 miljoonaa euroa per säästynyt elinvuosi.

Lillrank kertoo laskelmien olevan peruskurssitason terveystaloustiedettä, jonka perusteella kuka tahansa voi laskea lukuja. Tärkeämpänä hän pitää, että näistä kustannuksista pitäisi puhua avoimesti. Samoin pitäisi keskustella, kenelle virus on vaarallinen.

“Onhan se ihan eri asia, kuoleeko 92-vuotias vanhus tai kaksivuotias. Suomessa koronavirukseen kuolleiden keski-ikä on ollut korkeampi kuin elinajanodote.”

Koronaviruspandemiassa suurin ongelma tulee epävarmuudesta. Tämän takia myös monet kustannusarviot rajoituksista ovat ylimalkaisia – ja Lillrankin mielestä alakanttiin.

“Etla arvioi, että poisjäänyt tuotanto on miljardi euroa viikossa. Kun tämä iskee vientiteollisuuteen, miljardi euroa viikossa ei riitä. Sen päälle tulevat vielä kustannukset ja vahingot rajoituksista. On tässä saakelinmoinen soppa keitetty.”

Lillrank puhuu sopan keittämisestä, koska hänestä valtiot ovat epäonnistuneet varautumisessa. Maailman terveysjärjestö WHO ja monet muut kehottivat kymmenen vuoden ajan valtioita tekemään suunnitelmat pandemian varalle. Näin ei tehty.

“Tullaan väistämättä siihen johtopäätökseen, että nyt on jääty rysän päältä kiinni housut kintuissa. Hallitukset eivät ole tehneet sitä mitä hyvinvointivaltion pitäisi tehdä: suojella kansalaisia.”

Syksyllä ei enää lukkiuduta koteihin

Lillrank kertoo, että ihmisten käyttäytyminen ei palaa entiselleen vain rajoituksia poistamalla. Tarvitaan tarkempia tietoja viruksesta ja sen vaikutuksista sekä selkeää viestintää näistä asioista.

Lillrank pitää järkevänä Elinkeinoelämän keskusliiton suunnitelmaa rajoitusten purkamisesta.

Rajoitusten hidasta höllentämistä on perusteltu sillä, että näin voidaan välttää tautitapausten nopea nousu. Hidas vapauttaminen on tärkeää myös, jotta ihmisillä on aikaa lieventää pelkojaan.

“Kun käärme on päästetty pullosta, ei sitä saa sinne takaisin. Ihmiset on säikytetty. Pelko jää päälle ainakin joksikin aikaa, kunnes pikkuhiljaa ihmiset uskaltavat käydä esimerkiksi pubissa, kun joku tuttukin uskalsi.”

Vaikka kesä onkin vielä pitkälti poikkeustilaa, ennustaa Lillrank, että syksyllä tarina on toinen.

“Voisin lyödä vetoa, että kun syksyllä räntäsateet alkavat, niin moni lähtee Välimerelle. Pelkopandemialle ei tulla antamaan tilaa enää.”

Tämä siitä huolimatta, että Lillrank uskoo syksyllä koittavan uuden piikin koronavirustartunnoissa. Lillrank arvioi, että hallituksen reaktio on silloin erilainen.

“Hallitus toteaa, että ei ole varaa toiseen lockdowniin.”

Toki moni asia voi olla muuttunut syksyyn mennessä muutenkin. Tieto sars-cov-2 -viruksesta kertyy jatkuvasti. Syksyllä todennäköisesti osataan sairastuneita hoitaa paremmin ja suojavarusteitakin on terveydenhuollossa riittävästi.

Silloin kaikkia meitä pelottaa vähemmän.

Osallistu keskusteluun ja kerro, mitä pitäisi nyt pelätä ja kuinka turhia tai liiallisia pelkoja voitaisiin lievittää.